{"id":143,"date":"2026-06-21T04:53:45","date_gmt":"2026-06-21T04:53:45","guid":{"rendered":"https:\/\/shattered.io\/fi\/2026\/06\/21\/dnv-pohjoismaat-kyberturvallisuus-2026-166-iskua\/"},"modified":"2026-06-29T23:48:23","modified_gmt":"2026-06-29T23:48:23","slug":"dnv-pohjoismaat-kyberturvallisuus-2026-166-iskua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shattered.io\/fi\/dnv-pohjoismaat-kyberturvallisuus-2026-166-iskua\/","title":{"rendered":"DNV: Pohjoismaihin 166 kyberiskua 2025 [2026]"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismaiset organisaatiot kohtasivat 166 kybertapahtumaa vuonna 2025. DNV Cyberin Nordic Cyber Resilience 2026 -raportti osoittaa Ruotsin olevan kovin kohde 60 tapauksella, kun Suomi rekister\u00f6i 44, Tanska 41 ja Norja 21 tapausta. Samaan aikaan Palo Alto Networksin Unit 42 -tiimi raportoi 2026 Incident Response -selvityksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nopein nelj\u00e4nnes hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jist\u00e4 varastaa tiedot 72 minuutissa. Vastaava aika oli viel\u00e4 2024 l\u00e4hes 285 minuuttia: hy\u00f6kk\u00e4ysvauhti on l\u00e4hes nelinkertaistunut vuodessa. Suomi otti kes\u00e4kuussa 2026 etuly\u00f6ntiaseman, kun EU:n kyberresilienssilakia (CRA) t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kansalliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset astuivat voimaan 1. kes\u00e4kuuta 2026.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"pohjoismaiset-kyberuhat-luvuissa-166-tapausta-vuonna-2025\">Pohjoismaiset kyberuhat luvuissa: 166 tapausta vuonna 2025<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV Cyberin Nordic Cyber Resilience -tutkimus kattaa nelj\u00e4 pohjoismaata: Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. Tutkimusaineisto perustuu 200 alan johtajan, 500 kansalaisen ja 10 kansallisen asiantuntijan n\u00e4kemyksiin. Tulokset paljastavat uhkakuvan jyrk\u00e4n muutoksen: kaikissa nelj\u00e4ss\u00e4 maassa sek\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ysvolyymi ett\u00e4 havaittujen tapausten vakavuus kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti 2025 aikana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsi johti pohjoismaisessa tilastossa 60 tapauksella. Suomi sijoittui toiseksi 44 tapauksella. Tanska kirjasi 41 ja Norja 21 tapausta. DNV Cyberin kyberuhkatiedustelutiimi seuraa ep\u00e4iltyj\u00e4, ep\u00e4iltyj\u00e4 ja vahvistettuja hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 sek\u00e4 tietomurtoja, joten luvut heijastavat dokumentoituja tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Annika Nevaste, kyberturvallisuusasiantuntija DNV Cyberilt\u00e4, totesi Ruotsia koskevaan raporttiin viitaten: &#8220;54 prosenttia kriittisen infrastruktuurin johtajista katsoo edelleen kansallisen kyberresilienssin olevan jonkun muun vastuulla. T\u00e4m\u00e4 on tutkimuksemme vakavin l\u00f6yd\u00f6s.&#8221; Sama toistuva johdon vastuuep\u00e4selvyys tunnistettiin kaikissa nelj\u00e4ss\u00e4 Pohjoismaassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><th>Maa<\/th><th>Kybertapaukset 2025<\/th><th>Osuus kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4<\/th><th>Johdon vastuuep\u00e4selvyys<\/th><th>Erityishuomio<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Ruotsi<\/td><td>60<\/td><td>36 %<\/td><td>54 % siirt\u00e4\u00e4 vastuun muille<\/td><td>1\/5 kansalaisesta kokenut arkovaikutuksia<\/td><\/tr><tr><td>Suomi<\/td><td>44<\/td><td>27 %<\/td><td>Digitalisaation ja turvallisuuden tasapaino haasteena<\/td><td>CRA-s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset voimaan 1.6.2026<\/td><\/tr><tr><td>Tanska<\/td><td>41<\/td><td>25 %<\/td><td>Johdon omistajuusvaje suurin rakenteellinen ongelma<\/td><td>Koordinaatiopuutteet sektorien v\u00e4lill\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>Norja<\/td><td>21<\/td><td>13 %<\/td><td>52 % siirt\u00e4\u00e4 vastuun; 32 % ei tied\u00e4 omaa rooliaan<\/td><td>Alhaisin tapausm\u00e4\u00e4r\u00e4, silti johtotason tietoisuusongelmia<\/td><\/tr><tr><td><strong>Yhteens\u00e4<\/strong><\/td><td><strong>166<\/strong><\/td><td><strong>100 %<\/strong><\/td><td><\/td><td>DNV Cyber Nordic Cyber Resilience 2026<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lukuja tulkittaessa on huomioitava metodologinen tekij\u00e4: tapausm\u00e4\u00e4r\u00e4t heijastavat osittain my\u00f6s maan havainnointi- ja raportointikyky\u00e4. Kehittyneemm\u00e4ll\u00e4 tietoturvainfrastruktuurilla varustettu valtio tunnistaa ja kirjaa useampia tapauksia. Ruotsin korkea luku saattaa kertoa my\u00f6s paremmasta valvontakyvyst\u00e4, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suuremmasta uhkam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"ruotsi-pohjoismaiden-kovin-kohde-60lla-iskulla\">Ruotsi: Pohjoismaiden kovin kohde 60:ll\u00e4 iskulla<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsin 60 kybertapausta vuonna 2025 ovat pohjoismaisessa vertailussa korkein luku. Sopra Sterian State of Cyber Security 2026 -raportin mukaan Pohjoismaat muodostivat yhteens\u00e4 38 prosenttia kaikista EU:ssa raportoiduista kyberhy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 vuonna 2025. Suhde v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tekee t\u00e4st\u00e4 poikkeuksellisen korkean osuuden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsin korkeat luvut kytkeytyv\u00e4t suoraan geopolitiikkaan. Ruotsi liittyi NATO:on 2024, mik\u00e4 teki siit\u00e4 strategisesti houkuttelevan kohteen. Ven\u00e4l\u00e4iset ja kiinalaiset valtiollisesti tuetut APT-ryhm\u00e4t (Advanced Persistent Threat) ovat kohdentaneet toimintaansa Ruotsin puolustus- ja teknologiasektoriin. Sopra Steria tunnistaa kolme keskeist\u00e4 uhkatoimijaryhm\u00e4\u00e4 Pohjoismaissa: valtiollisesti tuetut APT-ryhm\u00e4t, kyberrikollisj\u00e4rjest\u00f6t ja haktivistit.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4iden kolmen ryhm\u00e4n yhteisty\u00f6 on tiivistynyt: ne jakavat infrastruktuuria ja hy\u00f6kk\u00e4ysv\u00e4lineit\u00e4, mik\u00e4 kasvattaa yksitt\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4ysten iskuvoimaa. Rikollisryhm\u00e4t ja valtiollisesti tuetut toimijat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi erillisin\u00e4 maailmoina, vaan niiden ekosysteemit limittyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joka viides ruotsalainen (20 %) kertoo arkiel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 k\u00e4rsineen kybertapauksista. T\u00e4m\u00e4 on poikkeuksellisen korkea luku l\u00e4nsimaisessa vertailussa ja kertoo siit\u00e4, miten laajaksi kyberuhkien yhteiskunnallinen vaikutus on kasvanut. Kyse ei ole en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yritysten tai viranomaisten ongelmasta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"suomi-2026-44-tapausta-ja-cra-eturintamassa\">Suomi 2026: 44 tapausta ja CRA eturintamassa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi kirjasi 44 kybertapahtumaa vuonna 2025 ja otti kes\u00e4kuussa 2026 johtoaseman EU:n kyberresilienssilain (CRA) kansallisessa toimeenpanossa. Hallitus antoi 28. toukokuuta 2026 esityksen CRA:ta t\u00e4ydent\u00e4vist\u00e4 kansallisista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4, jotka astuivat voimaan 1. kes\u00e4kuuta 2026.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Veikko Vauhkonen, vanhempi erityisasiantuntija ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6st\u00e4, vastasi lain kansallisesta valmistelusta. Hallituksen tiedotteen mukaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 parantaa \u00e4lylaitteiden ja ohjelmistojen kyberturvallisuutta siirtym\u00e4aikojen puitteissa, ja soveltaminen k\u00e4ynnistyy vaiheistettuna 2026-2027.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV:n Suomea koskeva analyysi nostaa esiin &#8220;pragmaattisen tasapainon digitalisaation ja turvallisuuden v\u00e4lill\u00e4&#8221;. Suomalaiset tukevat rajoituksia digitaaliselle mukavuudelle turvallisuuden vahvistamiseksi, eiv\u00e4tk\u00e4 he n\u00e4e digitalisaatiota itsess\u00e4\u00e4n ongelmana. Keskeinen haaste on riskien tunnistaminen ja vastuun selkiytt\u00e4minen organisaation sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suojelupoliisi (Supo) nosti vuoden 2026 kansallisessa turvallisuuskatsauksessaan Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan keskeisimmiksi kyberuhiksi suomalaisille viranomaisverkostoille, teknologiayrityksille ja tutkimuslaitoksille. Suomen strateginen asema NATO:n j\u00e4senmaana vuodesta 2023 on lis\u00e4nnyt kohdentuneen kybervakoilun riski\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CRA:n haavoittuvuus- ja tapausraportointivelvoitteet tulevat voimaan 11. syyskuuta 2026. Suomalaisilla yrityksill\u00e4 on alle nelj\u00e4 kuukautta aikaa valmistautua. T\u00e4ydet CRA-velvoitteet astuvat voimaan joulukuussa 2027, mutta syyskuun 2026 m\u00e4\u00e4r\u00e4aika on v\u00e4lit\u00f6n ja pakottaa toimimaan.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"unit-42-hyokkaysnopeus-nelinkertaistui-vuodessa\">Unit 42: Hy\u00f6kk\u00e4ysnopeus nelinkertaistui vuodessa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Palo Alto Networksin Unit 42 -tiimi raportoi vastanneensa yli 750 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kybertapaukseen 2026 Incident Response Report -selvityksess\u00e4\u00e4n. Raportin keskeinen l\u00f6yd\u00f6s muuttaa k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, kuinka nopeasti organisaatioiden on kyett\u00e4v\u00e4 reagoimaan hy\u00f6kk\u00e4yksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nopein nelj\u00e4nnes kyberhy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 johti tietojen varastamiseen 72 minuutissa vuonna 2025. Vuotta aiemmin sama luku oli 285 minuuttia. Hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat nopeutuneet l\u00e4hes nelj\u00e4 kertaa vuodessa. Alle tunnissa tapahtuvan tietojen varastamisen osuus kasvoi 19 prosentista (2024) 22 prosenttiin (2025).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Unit 42:n raportti kuvaa kehityksen taustan: hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t automaatiota ja teko\u00e4ly\u00e4, joka lyhent\u00e4\u00e4 aikaa alkuhy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 varsinaiseen tietojen ker\u00e4\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 asettaa puolustajille uuden minimivaatimuksen: havainnoinnin ja reagoinnin on k\u00e4ynnistytt\u00e4v\u00e4 alle 30 minuutissa, jotta tietomurron voi katkaista ennen kuin tiedot katoavat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaikutus on huomattava. Perinteinen tietoturvak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa tapaukset huomataan tunteja tai p\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6hemmin, ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Tapausreagointisuunnitelman on oltava toimeenpantavissa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, eik\u00e4 vain paperilla olemassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"pilvihyokkaykset-ja-selainpohjaiset-uhat-luvut-kasvussa\">Pilvihy\u00f6kk\u00e4ykset ja selainpohjaiset uhat: luvut kasvussa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Unit 42:n 2026 -raportti paljastaa kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 trendi\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yspinnoissa. Selainaktiviteetti oli osallisena 48 prosentissa tutkituista tapauksista vuonna 2025, kun osuus oli 44 prosenttia vuotta aiemmin. Pilvi- tai SaaS-resurssit esiintyiv\u00e4t noin 35 prosentissa tutkituista tapauksista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Selainpohjaisten hy\u00f6kk\u00e4ysten kasvu heijastaa siirtym\u00e4\u00e4, jossa yritysty\u00f6 on siirtynyt yh\u00e4 enemm\u00e4n selainymp\u00e4rist\u00f6ihin. Selaimen kautta tapahtuva kalastelu, haittaohjelmien jakaminen ja identiteettivarastukset ovat nousseet ohi perinteisten verkkohaavoittuvuuksien.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sopra Sterian Nordic Security Report 2026 vahvistaa saman pohjoismaisessa kontekstissa. Kalastelu pysyy johtavana alkup\u00e4\u00e4syvektorina, mutta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t ovat laajentaneet repertuaariaan. Teko\u00e4lyavusteinen automaattinen tiedustelu mahdollistaa nyt kohdentuneiden phishing-viestien luomisen suomeksi ja muilla pohjoismaisilla kielill\u00e4 skaalautuvasti ja ammattimaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rikollisryhm\u00e4t ja valtiollisesti tuetut toimijat tekev\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4, jakavat infrastruktuuria ja hy\u00f6kk\u00e4ysv\u00e4lineit\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyberrikollisuuden ja valtiollisen tiedustelun raja on h\u00e4m\u00e4rtynyt entisest\u00e4\u00e4n pohjoismaisessa uhkakuvassa vuoden 2025 aikana.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"venaja-ja-kiina-suomi-strategisen-kybervakoilun-kohteena\">Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina: Suomi strategisen kybervakoilun kohteena<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Supon 2026 kansallinen turvallisuuskatsaus yksil\u00f6i Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan t\u00e4rkeimmiksi valtiollisen kybervakoilun uhiksi Suomelle. Erityisesti teknologiayritykset ja tutkimuslaitokset ovat kohteena, koska niiss\u00e4 on strategisesti arvokasta immateriaalioikeutta ja puolustusalan tietoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Geopoliittinen konteksti on selv\u00e4. Suomi liittyi NATO:on 2023, mik\u00e4 siirsi maan Ven\u00e4j\u00e4n kyberoperaatioiden t\u00e4ht\u00e4imeen entist\u00e4 suoremmin. Supon arvion mukaan kybervakoiluoperaatioiden intensiteetti on kasvanut NATO-j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4 erityisesti puolustusalan ja kaksik\u00e4ytt\u00f6teknologian sektoreilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CSIS:n (Center for Strategic and International Studies) merkitt\u00e4vien kyberuhkien seurannan mukaan helmikuussa 2026 Euroopan komissio, Hollannin tietosuojaviranomainen ja tuomioistuinneuvosto hakkeroitiin kriittisten nollap\u00e4iv\u00e4haavoittuvuuksien kautta Ivanti Endpoint Manager Mobile -sovelluksessa. Euroopan komissio rajoitti tietomurron yhdeks\u00e4ss\u00e4 tunnissa. Hollannin tapauksessa varastettiin nimi\u00e4, s\u00e4hk\u00f6postiosoitteita ja puhelinnumeroita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tapaus on opettavainen Suomen kannalta: EU-instituutioihin kohdistuneet hy\u00f6kk\u00e4ykset osoittavat, ett\u00e4 valtiollisesti tuetut toimijat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien ohjelmistojen nollap\u00e4ivi\u00e4. Suomalaiset virastot ja yritykset, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t samoja Ivanti-tuotteita, olivat samanaikaisesti alttiina hy\u00f6kk\u00e4ykselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">APT28 (Fancy Bear) on yksi Ven\u00e4j\u00e4n tunnetuimmista kyberryhmist\u00e4, joka on kohdentanut toimintaansa pohjoismaiseen infrastruktuuriin. Haktivistitoiminnalla on Suomessa erityinen poliittinen ulottuvuus: ven\u00e4l\u00e4ismielinen hacktivismi on hy\u00f6dynt\u00e4nyt merkitt\u00e4vi\u00e4 poliittisia tapahtumia, kuten NATO-liittymist\u00e4, operaatioiden ajoittamisessa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"eun-kyberresilienssilaki-mita-cra-vaatii-syyskuuhun-2026-mennessa\">EU:n kyberresilienssilaki: Mit\u00e4 CRA vaatii syyskuuhun 2026 menness\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU:n kyberresilienssilaki (CRA) astui voimaan joulukuussa 2024 kolmen vuoden siirtym\u00e4ajalla. Suomi toimeenpani kansalliset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 1. kes\u00e4kuuta 2026, mik\u00e4 teki siit\u00e4 yhden EU:n edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 prosessissa. Seuraava kriittinen etappi on 11. syyskuuta 2026.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CRA koskee kaikkia &#8220;digitaalisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 tuotteita&#8221; EU:ssa, laitteistoista ohjelmistoihin. Laki rajaa soveltamisalansa ulkopuolelle l\u00e4\u00e4kinn\u00e4lliset, ilmailualan, sotilaalliset ja autoteollisuuden laitteet. Velvoitteet ulottuvat tuotteiden koko elinkaaren ajalle, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n markkinoille saattamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CRA:n kolme keskeist\u00e4 vaatimuskokonaisuutta suomalaisille ohjelmisto- ja laitevalmistajille:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Turvallisuussuunnittelu ja yll\u00e4pito:<\/strong> tuotteissa ei saa olla tunnettuja haavoittuvuuksia markkinoille saatettaessa, ja valmistajien on tarjottava tietoturvap\u00e4ivityksi\u00e4 koko elinkaaren ajan<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Haavoittuvuuksien hallinta:<\/strong> valmistajien on yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 Software Bill of Materials (SBOM) -komponenttiluetteloa, k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 haavoittuvuudet viipym\u00e4tt\u00e4 ja julkaistava tietoja tietoturvap\u00e4ivityksist\u00e4 avoimesti<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tapausraportointi:<\/strong> 11. syyskuuta 2026 alkaen valmistajien on ilmoitettava aktiivisesti hy\u00f6dynnetyt haavoittuvuudet toimivaltaisille viranomaisille m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoissa<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen voi johtaa tuotteiden poistamiseen markkinoilta ja taloudellisiin sanktioihin. CRA:n t\u00e4ydet velvoitteet tulevat voimaan joulukuussa 2027. Suomalaisille ohjelmistovalmistajille ja IoT-laitevalmistajille t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa konkreettista prosessimuutosta: haavoittuvuuksien tunnistaminen, luokittelu ja raportointi on rakennettava osaksi normaalia kehitys- ja yll\u00e4pitoprosessia.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"johdon-vastuuepaselvyydet-pohjoismaiden-rakenteellisin-heikkous\">Johdon vastuuep\u00e4selvyydet: Pohjoismaiden rakenteellisin heikkous<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV:n tutkimuksen kenties vakavin l\u00f6yd\u00f6s on johdon vastuuep\u00e4selvyys, joka toistuu systemaattisesti kaikissa nelj\u00e4ss\u00e4 maassa. Norjassa 52 % kriittisen infrastruktuurin johtajista katsoo kansallisen kyberresilienssin olevan &#8220;jonkun muun vastuulla&#8221;, ja 32 % ei edes tied\u00e4, toimiiko heid\u00e4n organisaationsa kriittisess\u00e4 infrastruktuurissa EU:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tanskan osalta DNV:n raportti on suorasanainen: suurin puute ei ole teknisiss\u00e4 kontrolliratkaisuissa vaan johdon omistajuudessa, sektorien v\u00e4lisess\u00e4 koordinaatiossa ja valmiudessa reagoida laajamittaiseen tapaukseen. Sama johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s toistuu Ruotsin ja Suomen osaraporteissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Truesecin Nordic CISO Report 2026 vahvistaa ilmi\u00f6n: pohjoismaiset tietoturvajohtajat (CISO) painivat teko\u00e4lypohjaisten uhkien ja nollap\u00e4iv\u00e4haavoittuvuuksien kanssa, mutta turvallisuusinvestoinnit laahavat j\u00e4ljess\u00e4. Tietoturvabudjettien kasvu ei ole pysynyt uhkakuvan kasvuvauhdin per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Johdon vastuuep\u00e4selvyydet tarkoittavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kyberturvallisuusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 delegoidaan alasp\u00e4in organisaatiossa. Tieto kriittisist\u00e4 haavoittuvuuksista ei v\u00e4lity johtoryhm\u00e4tasolle ajoissa. Ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t investoinnit j\u00e4\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi, koska johto ei n\u00e4e uhkaa riitt\u00e4v\u00e4n konkreettisena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CRA:n raportointivelvoitteet voivat toimia t\u00e4ss\u00e4 pakkokeinona: kun laki edellytt\u00e4\u00e4 nimetty\u00e4 vastuutahoa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista raportointia, vastuuep\u00e4selvyydet on ratkaistava. S\u00e4\u00e4ntelyvelvoite tekee vastuuttamisesta pakollista, ei vapaaehtoista.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"pohjoismainen-kyberturvallisuus-2025-2026-avainluvut\">Pohjoismainen kyberturvallisuus 2025-2026: Avainluvut<\/h2>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><th>Mittari<\/th><th>Luku<\/th><th>Muutos \/ konteksti<\/th><th>L\u00e4hde<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Kybertapaukset Pohjoismaissa 2025<\/td><td>166<\/td><td>Norja (21), Suomi (44), Tanska (41), Ruotsi (60)<\/td><td>DNV Cyber 2026<\/td><\/tr><tr><td>Johtajat, jotka siirt\u00e4v\u00e4t vastuun muille (SE)<\/td><td>54 %<\/td><td>Kriittinen infrastruktuuri<\/td><td>DNV Cyber 2026<\/td><\/tr><tr><td>Johtajat, jotka siirt\u00e4v\u00e4t vastuun muille (NO)<\/td><td>52 %<\/td><td>Kriittinen infrastruktuuri<\/td><td>DNV Cyber 2026<\/td><\/tr><tr><td>Norjalaisjohtajat, jotka eiv\u00e4t tied\u00e4 rooliaan<\/td><td>32 %<\/td><td>Kriittinen infrastruktuuri<\/td><td>DNV Cyber 2026<\/td><\/tr><tr><td>Ruotsalaiset, joiden arki k\u00e4rsinyt<\/td><td>20 % (1\/5)<\/td><td>Kybertapauksista johtuen<\/td><td>DNV Cyber 2026<\/td><\/tr><tr><td>Pohjoismaat EU:n kyberiskuista<\/td><td>38 %<\/td><td>Kaikista EU:ssa raportoiduista tapauksista<\/td><td>Sopra Steria 2026<\/td><\/tr><tr><td>Unit 42: tutkittuja merkitt\u00e4vi\u00e4 tapauksia<\/td><td>750+<\/td><td>Vuosi 2025<\/td><td>Palo Alto Unit 42 2026<\/td><\/tr><tr><td>Nopein tietojen varastamisaika 2025<\/td><td>72 minuuttia<\/td><td>Nopein nelj\u00e4nnes hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4<\/td><td>Palo Alto Unit 42 2026<\/td><\/tr><tr><td>Nopein tietojen varastamisaika 2024<\/td><td>285 minuuttia<\/td><td>Vertailuvuosi<\/td><td>Palo Alto Unit 42 2026<\/td><\/tr><tr><td>Alle tunnissa tapahtuvat murrot 2025<\/td><td>22 %<\/td><td>Kasvoi 19 %:sta (2024)<\/td><td>Palo Alto Unit 42 2026<\/td><\/tr><tr><td>Selainaktiviteetti mukana tutkimuksissa 2025<\/td><td>48 %<\/td><td>Kasvoi 44 %:sta (2024)<\/td><td>Palo Alto Unit 42 2026<\/td><\/tr><tr><td>Pilvi\/SaaS mukana tutkimuksissa<\/td><td>~35 %<\/td><td>Jatkuva kasvu<\/td><td>Palo Alto Unit 42 2026<\/td><\/tr><tr><td>CRA raportointivelvoitteet voimaan<\/td><td>11.9.2026<\/td><td>Haavoittuvuus- ja tapausraportointi<\/td><td>EU\/Suomi 2026<\/td><\/tr><tr><td>CRA t\u00e4ydet velvoitteet voimaan<\/td><td>12\/2027<\/td><td>Kaikki CRA-vaatimukset<\/td><td>EU 2026<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"kriittinen-infrastruktuuri-pohjoismaiden-akilleenkantapaa\">Kriittinen infrastruktuuri: Pohjoismaiden akilleenkantap\u00e4\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismaiset kriittisen infrastruktuurin operaattorit kohtaavat erityisen haasteen: merkitt\u00e4v\u00e4 osa johtajista ei ymm\u00e4rr\u00e4 organisaationsa asemaa EU:n kriittisen infrastruktuurin s\u00e4\u00e4ntelykehyksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tietoisuusvaje on itsess\u00e4\u00e4n turvallisuusriski, koska se hidastaa investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja reagointia uhkiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EU:n NIS2-direktiivi, joka on CRA:n rinnakkaiss\u00e4\u00e4d\u00f6s, on laajentanut kriittisen infrastruktuurin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Julkishallinnon digitaaliset palvelut, terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4t, energia- ja vesihuolto sek\u00e4 digitaalinen infrastruktuuri kuuluvat kaikki tiukennetun s\u00e4\u00e4ntelyn piiriin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaisessa kontekstissa erityisen haavoittuvia sektoreita ovat energia-ala (Fingrid ja paikallisverkot), terveydenhuolto (alueelliset hyvinvointialueet) ja digitaalinen infrastruktuuri (teleoperaattorit, pilvipalveluntarjoajat). N\u00e4m\u00e4 sektorit ovat olleet kansainv\u00e4listen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jien t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 kasvavassa m\u00e4\u00e4rin vuodesta 2023 alkaen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CyberResilient-Nordic on pohjoismainen tutkimusverkosto, joka yhdist\u00e4\u00e4 Norjan (IFE ja NTNU), Ruotsin (Link\u00f6ping-yliopisto) ja Suomen (Aalto-yliopisto) asiantuntemuksen energia-, ilmailu- ja merenkulkusektorien kyberturvallisuuden kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 akateemis-teollinen yhteisty\u00f6 on konkreettinen vastaus sektorikohtaisiin uhkiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"viisi-ennustetta-2026-2027\">Viisi ennustetta 2026-2027<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismaisen kyberturvallisuuden kehityksest\u00e4 hahmottuu viisi selke\u00e4\u00e4 suuntaa:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1. CRA pakottaa toimimaan ennen syyskuuta 2026.<\/strong> Haavoittuvuusraportoinnin pakolliset vaatimukset astuvat voimaan 11.9.2026. Yritykset, jotka eiv\u00e4t ole rakentaneet raportointiprosessejaan, kohtaavat sanktioita ja tuotteiden markkinoiltapoistoja. Suomalaisilla ohjelmistovalmistajilla on alle nelj\u00e4 kuukautta aikaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>2. Alle tunnin hy\u00f6kk\u00e4ysten osuus ylitt\u00e4\u00e4 30 prosenttia vuoteen 2027 menness\u00e4.<\/strong> Unit 42:n trendi osoittaa jatkuvaa nopeutumista. Nykyinen 22 prosentin taso kasvaa, kun hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t automatisoivat lis\u00e4\u00e4 vaiheita. 30 minuutin reagointivalmius muodostuu minimivaatimukseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>3. Teko\u00e4lypohjaisten hy\u00f6kk\u00e4ysten osuus kasvaa 40 prosenttia.<\/strong> Sopra Sterian ja Truesecin analyysit viittaavat teko\u00e4lyavusteisten hy\u00f6kk\u00e4ysten rajuun kasvuun. Suomenkieliset, yksil\u00f6llisesti kohdennetut kalastelukampanjat yleistyv\u00e4t, kun teko\u00e4lyty\u00f6kalut demokratisoituvat my\u00f6s rikollisorganisaatioille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>4. Valtiollinen kybervakoilu Suomessa intensiivisoituu.<\/strong> Supon arvion mukaan Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan kyberoperaatiot kasvavat erityisesti teknologiasektorilla. NATO-infrastruktuuriin liittyv\u00e4t suomalaiset yritykset ovat erityinen kohde, ja tiedustelutoiminnan laajuus kasvaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>5. Johdon vastuuep\u00e4selvyydet v\u00e4henev\u00e4t s\u00e4\u00e4ntelypaineen my\u00f6t\u00e4.<\/strong> CRA:n, NIS2:n ja muun s\u00e4\u00e4ntelyn yhteispaine pakottaa organisaatiot nime\u00e4m\u00e4\u00e4n kyberturvallisuusvastaavat johtoryhm\u00e4tasolle. T\u00e4m\u00e4 ei tapahdu vapaaehtoisesti, vaan s\u00e4\u00e4ntelyvelvoitteiden kautta vuoden 2027 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"toimenpidesuositukset-suomalaisille-organisaatioille\">Toimenpidesuositukset suomalaisille organisaatioille<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV:n, Unit 42:n ja Sopra Sterian raportit antavat yhtenev\u00e4t toimintasuositukset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kartoita sektorisi riskiprofiili.<\/strong> Selvit\u00e4, onko organisaatiosi NIS2- tai CRA-s\u00e4\u00e4ntelyn piiriss\u00e4, ja tunnista, mitk\u00e4 omaisuuser\u00e4t ovat kriittisimpi\u00e4. DNV:n raportti kehottaa yhteisty\u00f6h\u00f6n saman toimialan muiden organisaatioiden kanssa uhkatiedon jakamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Rakenna 30 minuutin reagointivalmius.<\/strong> Unit 42:n tutkimus osoittaa, ett\u00e4 22 % tietomurroista tapahtuu alle tunnissa. Tapausreagointisuunnitelma on testattava ja harjoiteltava niin, ett\u00e4 tiimi voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 toimenpiteet alle 30 minuutissa. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t selke\u00e4t viestint\u00e4linjat johtoryhm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Valmistaudu CRA-raportointivelvoitteisiin ennen 11. syyskuuta 2026.<\/strong> Rakenna sis\u00e4inen prosessi haavoittuvuuksien tunnistamiseen, luokitteluun ja viranomaisraportointiin. Software Bill of Materials (SBOM) on oltava ajan tasalla kaikista tuotteista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Nosta kyberturvallisuusvastuu johtoryhm\u00e4tasolle.<\/strong> DNV:n tutkimus osoittaa, ett\u00e4 johdon vastuuep\u00e4selvyydet ovat suurin rakenteellinen heikkous kaikissa Pohjoismaissa. Kyberturvallisuudesta vastaavan johtoryhm\u00e4j\u00e4senen nime\u00e4minen on ensimm\u00e4inen askel.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"usein-kysytyt-kysymykset\">Usein kysytyt kysymykset<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kuinka-monta-kybertapausta-suomessa-kirjattiin-vuonna-2025\">Kuinka monta kybertapausta Suomessa kirjattiin vuonna 2025?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV Cyberin Nordic Cyber Resilience 2026 -raportin mukaan Suomessa kirjattiin 44 kybertapahtumaa vuonna 2025. T\u00e4m\u00e4 sijoittaa Suomen pohjoismaisessa vertailussa toiseksi korkeimmalle sijalle Ruotsin (60) j\u00e4lkeen. Tanska kirjasi 41 ja Norja 21 tapausta, yhteens\u00e4 166 kybertapausta koko pohjoismaisella alueella.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"mita-eun-kyberresilienssilaki-cra-tarkoittaa-suomalaisille-yrityksille\">Mit\u00e4 EU:n kyberresilienssilaki (CRA) tarkoittaa suomalaisille yrityksille?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">CRA koskee kaikkia digitaalisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 tuotteita EU:ssa. Suomessa kansalliset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset astuivat voimaan 1.6.2026. Haavoittuvuus- ja tapausraportointivelvoitteet tulevat voimaan 11.9.2026, ja t\u00e4ydet CRA-velvoitteet astuvat voimaan joulukuussa 2027. Noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen voi johtaa tuotteiden markkinoiltapoistoon ja taloudellisiin sanktioihin.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kuinka-nopeasti-kyberhyokkaykset-etenevat-nyt-vuonna-2026\">Kuinka nopeasti kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset etenev\u00e4t nyt vuonna 2026?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Palo Alto Networksin Unit 42 -tiimin 2026 Incident Response -raportin mukaan nopein nelj\u00e4nnes kyberhy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 varastaa tiedot 72 minuutissa. T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hes nelj\u00e4 kertaa nopeammin kuin vuotta aiemmin (285 minuuttia vuonna 2024). 22 prosenttia kaikista tutkituista tietomurroista tapahtuu alle tunnissa, kasvu 19 prosentista (2024).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kuka-on-suurin-kyberuhka-suomelle\">Kuka on suurin kyberuhka Suomelle?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suojelupoliisin (Supo) 2026 turvallisuuskatsauksen mukaan Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t valtiollisen kybervakoilun uhkat Suomelle. Ne kohdistavat toimintaansa erityisesti viranomaisverkostoihin, teknologiayrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Suomen NATO-j\u00e4senyys vuodesta 2023 on lis\u00e4nnyt kohdentuneen kybervakoilun riski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"mika-on-cran-kriittisin-maaraaika-vuonna-2026\">Mik\u00e4 on CRA:n kriittisin m\u00e4\u00e4r\u00e4aika vuonna 2026?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4rkein l\u00e4hivuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4aika on 11. syyskuuta 2026, jolloin CRA:n haavoittuvuus- ja tapausraportointivelvoitteet tulevat voimaan. T\u00e4m\u00e4 koskee kaikkia valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita, jotka myyv\u00e4t digitaalisia tuotteita EU-markkinoilla. T\u00e4ydet CRA-velvoitteet tulevat voimaan joulukuussa 2027.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"miksi-ruotsi-rekisteroi-eniten-kybertapauksia-pohjoismaissa\">Miksi Ruotsi rekister\u00f6i eniten kybertapauksia Pohjoismaissa?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsi kirjasi 60 kybertapahtumaa vuonna 2025, enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu Pohjoismaa. Kaksi tekij\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 lukua: Ruotsin strateginen asema NATO-j\u00e4senen\u00e4 tekee siit\u00e4 houkuttelevan kohteen valtiollisille toimijoille, ja maan kehittynyt kyberturvallisuuden raportointi-infrastruktuuri tallentaa tapauksia tarkemmin kuin monessa muussa maassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"aiheeseen-liittyvaa\">Aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4\u00e4 tietoa pohjoismaisesta kyberturvallisuudesta ja siihen liittyvist\u00e4 uhkista:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"\/fi\/supo-kybervakoilu-venaja-kiina-2026\/\">Supo 2026: Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina vakoilevat Suomea, ei helpotusta n\u00e4kyviss\u00e4<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"\/fi\/apt28-office-nollapaiva-2026\/\">Office-nollap\u00e4iv\u00e4 CVE-2026-21509: APT28 takana<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"\/fi\/qilin-ransomware-1066-iskua-2026\/\">Qilin: 1 066 kiristysiskua, 408 % kasvu [2026]<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"\/fi\/24-miljardia-tunnusta-tietovuoto-2026\/\">24 Miljardia Tunnusta Verkossa: 8,3 TB Tietovuoto [2026]<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"\/fi\/foxconn-nitrogen-ransomware-8tb-2026\/\">Foxconn: Nitrogen ry\u00f6sti 8 TB dataa, Apple ja Nvidia vaarassa [2026]<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"\/fi\/security\/\">Tietoturva: kaikki artikkelit<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.paloaltonetworks.com\/resources\/research\/unit-42-incident-response-report\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Palo Alto Networks Unit 42 2026 Incident Response Report<\/a> | <a href=\"https:\/\/insights.truesec.com\/report-nordic-ciso-report-2026\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Truesec Nordic CISO Report 2026<\/a> | <a href=\"https:\/\/industrialcyber.co\/reports\/finlands-national-security-overview-2026-flags-russian-and-chinese-cyber-espionage-targeting-government-critical-infrastructure\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Finland National Security Overview 2026<\/a> | <a href=\"https:\/\/www.csis.org\/programs\/strategic-technologies-program\/significant-cyber-incidents\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">CSIS Significant Cyber Incidents<\/a> | <a href=\"https:\/\/www.ncsc.fi\/en\/frontpage\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kyberturvallisuuskeskus (NCSC Finland)<\/a><\/p>\n\n\n\n\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pohjoismaiset organisaatiot kohtasivat 166 kybertapahtumaa vuonna 2025. DNV Cyberin Nordic Cyber Resilience 2026 -raportti osoittaa Ruotsin olevan kovin kohde 60 tapauksella, kun Suomi rekister\u00f6i 44, Tanska 41 ja Norja 21\u2026<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":144,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,3],"tags":[],"class_list":["post-143","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-10","category-security"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=143"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":186,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143\/revisions\/186"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/144"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=143"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=143"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=143"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}