{"id":57,"date":"2026-06-12T04:53:12","date_gmt":"2026-06-12T04:53:12","guid":{"rendered":"https:\/\/shattered.io\/fi\/2026\/06\/12\/pohjoismaiden-kyberuhat-44-hairiota-2026\/"},"modified":"2026-06-12T04:55:02","modified_gmt":"2026-06-12T04:55:02","slug":"pohjoismaiden-kyberuhat-44-hairiota-2026","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shattered.io\/fi\/2026\/06\/12\/pohjoismaiden-kyberuhat-44-hairiota-2026\/","title":{"rendered":"Pohjoismaiden kyberuhat: 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 Suomessa [2026]"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismaiden kyberturvallisuus joutui koetukselle vuonna 2025. Vakuutus- ja riskiyhti\u00f6 DNV:n tuore raportti &#8220;How cyber resilient are the Nordics? 2026&#8221; laskee Suomeen kohdistuneeksi 44 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyberh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 vuoden aikana. Ruotsissa luku oli korkein, 60, kun taas Norja selvisi 21 h\u00e4iri\u00f6ll\u00e4. Yhteens\u00e4 nelj\u00e4 Pohjoismaata kirjasi 166 organisaatioihin kohdistunutta poikkeamaa. Samaan aikaan Check Pointin Cyber Security Report 2026 raportoi eurooppalaisten kyberhy\u00f6kk\u00e4ysten kasvaneen 20 prosenttia. T\u00e4m\u00e4 uutisanalyysi k\u00e4y l\u00e4pi luvut, syyt ja sen, mit\u00e4 korotettu uhkataso tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja kansalaisille kes\u00e4kuussa 2026.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Julkaistu 12. kes\u00e4kuuta 2026. L\u00e4hteet on nimetty jokaisen luvun yhteydess\u00e4, ja artikkeli nojaa vain julkisesti todennettaviin vuosien 2025 ja 2026 raportteihin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"mita-dnvn-raportti-paljastaa-pohjoismaiden-kyberturvallisuudesta\">Mit\u00e4 DNV:n raportti paljastaa Pohjoismaiden kyberturvallisuudesta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV:n vuoden 2026 Nordic-katsaus on harvinaisen suora vertailu siit\u00e4, miten naapurimaat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t. Raportin mukaan Pohjoismaat eiv\u00e4t ole yhten\u00e4inen blokki, vaan h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelevat l\u00e4hes kolminkertaisesti maiden v\u00e4lill\u00e4. Suomen 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 asettavat maan keskelle pohjoismaista jakaumaa: v\u00e4hemm\u00e4n kuin Ruotsissa ja Tanskassa, enemm\u00e4n kuin Norjassa. DNV korostaa, ett\u00e4 luvut kuvaavat nimenomaan organisaatioihin kohdistuneita merkitt\u00e4vi\u00e4 poikkeamia, eiv\u00e4t yksitt\u00e4isi\u00e4 haittaohjelmahavaintoja tai roskapostia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Raportin keskeinen viesti on, ett\u00e4 kyberkest\u00e4vyys ei seuraa pelkk\u00e4\u00e4 teknist\u00e4 kypsyytt\u00e4. Pohjoismaat kuuluvat maailman digitaalisimpiin yhteiskuntiin, ja juuri laaja digitalisaatio kasvattaa hy\u00f6kk\u00e4yspinta-alaa. Mit\u00e4 useampi palvelu on verkossa, sit\u00e4 useampi kohde hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4lle avautuu. DNV:n analyysi kytkee h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t my\u00f6s geopolitiikkaan: It\u00e4meren alueen j\u00e4nnitteet ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva painostus n\u00e4kyv\u00e4t tilastoissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaiselle lukijalle olennaisin havainto on, ett\u00e4 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 on paljon pieneksi maaksi suhteutettuna mutta v\u00e4hemm\u00e4n kuin Ruotsin 60. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 Suomen panostukset kyberpuolustukseen tuottavat tulosta, mutta marginaali on ohut. Kyberturvallisuus ei ole t\u00e4m\u00e4n raportin valossa saavutettu tila vaan jatkuva kilpajuoksu.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"suomen-44-kyberhairiota-mita-luvut-kertovat\">Suomen 44 kyberh\u00e4iri\u00f6t\u00e4: mit\u00e4 luvut kertovat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 on syyt\u00e4 lukea kontekstissa. Luku tarkoittaa keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4hes yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 organisaatiotason poikkeamaa joka viikko ymp\u00e4ri vuoden. Jokainen n\u00e4ist\u00e4 voi tarkoittaa palvelukatkoa, tietomurtoa tai lunnasohjelman aiheuttamaa toimintah\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Kun verrataan v\u00e4kilukuun, Suomi ja Tanska (41 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4) ovat hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, vaikka Ruotsi erottuu selv\u00e4sti suuremmalla luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa kyberh\u00e4iri\u00f6iden kirjaaminen on poikkeuksellisen kattavaa, koska Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficomin alainen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tilannekuvan kokoajana. Osa Suomen luvusta selittyy siis sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t havaitaan ja raportoidaan tehokkaasti. Hyv\u00e4 havaitsemiskyky voi paradoksaalisesti nostaa tilastoja, vaikka se on merkki vahvasta puolustuksesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen lukutapa on trendi. ScanAsian raportoiman kansainv\u00e4lisen vertailun mukaan Suomi sijoittuu maailman k\u00e4rkeen kyberturvallisuuslukutaidossa, eli kansalaisten kyvyss\u00e4 tunnistaa uhkia. Korkea lukutaito ei est\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, mutta se hidastaa esimerkiksi <a href=\"\/fi\/tietojenkalastelu\/\">tietojenkalastelun<\/a> levi\u00e4mist\u00e4, koska useampi vastaanottaja tunnistaa huijauksen ajoissa. T\u00e4m\u00e4 on yksi syy siihen, miksi Suomi ei p\u00e4\u00e4dy pohjoismaisen vertailun k\u00e4rkeen h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"pohjoismaiden-kyberhairiot-2025-vertailussa\">Pohjoismaiden kyberh\u00e4iri\u00f6t 2025 vertailussa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraava taulukko kokoaa DNV:n raportoimat h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t vuodelta 2025. Luvut kuvaavat organisaatioihin kohdistuneita merkitt\u00e4vi\u00e4 kyberh\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><th>Maa<\/th><th>Kyberh\u00e4iri\u00f6t 2025<\/th><th>Sija (eniten \u2192 v\u00e4hiten)<\/th><th>L\u00e4hde<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Ruotsi<\/td><td>60<\/td><td>1.<\/td><td>DNV 2026<\/td><\/tr><tr><td>Suomi<\/td><td>44<\/td><td>2.<\/td><td>DNV 2026<\/td><\/tr><tr><td>Tanska<\/td><td>41<\/td><td>3.<\/td><td>DNV 2026<\/td><\/tr><tr><td>Norja<\/td><td>21<\/td><td>4.<\/td><td>DNV 2026<\/td><\/tr><tr><td>Pohjoismaat yhteens\u00e4<\/td><td>166<\/td><td>&#8211;<\/td><td>DNV 2026 (laskettu)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taulukon selkein havainto on Ruotsin ja Norjan v\u00e4linen l\u00e4hes kolminkertainen ero. Sama maantieteellinen alue, samankaltainen digitaalinen kehitysaste, mutta hyvin erilainen h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ero kertoo, ett\u00e4 kansalliset valinnat ja kohteena olemisen aste vaikuttavat enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 teknologia.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"miksi-ruotsi-karsii-eniten-ja-norja-vahiten\">Miksi Ruotsi k\u00e4rsii eniten ja Norja v\u00e4hiten<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsin korkein luku ei ole sattumaa. Ruotsissa on Pohjoismaiden suurin talous ja v\u00e4est\u00f6, mik\u00e4 tarkoittaa enemm\u00e4n yrityksi\u00e4, julkishallinnon j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja kriittist\u00e4 infrastruktuuria. Mit\u00e4 suurempi pinta-ala, sit\u00e4 useampi kohde. Ruotsi on my\u00f6s ollut n\u00e4kyv\u00e4 kohde poliittisesti motivoidulle painostukselle. Aiempina vuosina maan julkishallinnon digipalveluja vastaan on tehty laajoja iskuja, ja vuoden 2025 luku jatkaa t\u00e4t\u00e4 linjaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Norjan matala luku, 21 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4, on tarkastelun kiinnostavin yksitt\u00e4inen tieto. Osa selityksest\u00e4 on rakenteellinen: Norjan talous nojaa vahvasti \u00f6ljy- ja kaasusektoriin, jonka teollisuusj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat usein erotettuja julkisesta verkosta. Toisaalta Norjakaan ei ole v\u00e4lttynyt vakavilta iskuilta. Vuonna 2024 norjalaisviranomaiset yhdistiv\u00e4t er\u00e4\u00e4n kriittiseen vesi-infrastruktuuriin kohdistuneen hy\u00f6kk\u00e4yksen Ven\u00e4j\u00e4-my\u00f6nteisiin toimijoihin, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 matala h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei tarkoita riskin puuttumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen asema keskell\u00e4 on looginen. Maa on riitt\u00e4v\u00e4n suuri ja digitaalinen ollakseen houkutteleva kohde, mutta sen puolustus on pohjoismaisittain vahva. Kyberturvallisuus on Suomessa rakennettu kokonaisturvallisuuden malliin, jossa viranomaiset, yritykset ja kansalaiset jakavat vastuun. T\u00e4m\u00e4 malli n\u00e4kyy siin\u00e4, ettei Suomi yll\u00e4 Ruotsin tasolle h\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4, vaikka uhka on maantieteellisesti yht\u00e4 l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"check-point-eurooppalaiset-kyberhyokkaykset-kasvoivat-20-prosenttia\">Check Point: eurooppalaiset kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset kasvoivat 20 prosenttia<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismainen kuva ei synny tyhji\u00f6ss\u00e4. Check Pointin Cyber Security Report 2026 mukaan kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset Euroopassa kasvoivat 20 prosenttia vuonna 2025. Kasvu ei jakaudu tasaisesti, mutta se asettaa Pohjoismaiden 166 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 laajempaan kehykseen: koko maanosa on tulilinjalla, ja Pohjoismaat ovat osa t\u00e4t\u00e4 nousua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Check Pointin analyysin keskeinen havainto on, ett\u00e4 kasvua ajaa yh\u00e4 useammin teko\u00e4ly. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t generatiivisia malleja vakuuttavampien huijausviestien tuottamiseen, haittaohjelmien muuntelemiseen ja kohteiden automaattiseen kartoittamiseen. T\u00e4m\u00e4 laskee hy\u00f6kk\u00e4yksen kynnyst\u00e4: aiemmin teknist\u00e4 osaamista vaatineet vaiheet voidaan nyt osin automatisoida.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopan 20 prosentin kasvu on t\u00e4rke\u00e4 tausta DNV:n luvuille. Jos koko maanosan hy\u00f6kk\u00e4ysm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, Pohjoismaiden suhteellisen maltilliset h\u00e4iri\u00f6luvut kertovat puolustuksen toimivuudesta eiv\u00e4tk\u00e4 uhkan v\u00e4henemisest\u00e4. Kyberturvallisuus on liikkuva maali, ja viime vuoden hyv\u00e4 tulos ei takaa ensi vuoden turvaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"tekoaly-muuttaa-hyokkaajien-tyokalupakkia\">Teko\u00e4ly muuttaa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jien ty\u00f6kalupakkia<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4lyn rooli on vuoden 2026 kyberkeskustelun l\u00e4pileikkaava teema. Check Pointin lis\u00e4ksi useat eurooppalaiset toimijat raportoivat, ett\u00e4 teko\u00e4lyavusteinen tietojenkalastelu on entist\u00e4 vaikeampi tunnistaa. Kielelliset virheet, jotka aiemmin paljastivat huijauksen, ovat kadonneet, kun viestit tuotetaan sujuvalla suomella. T\u00e4m\u00e4 koskee suoraan suomalaisia, koska pieni kielialue ei en\u00e4\u00e4 suojaa samalla tavalla kuin ennen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen muutos on \u00e4\u00e4ni- ja videov\u00e4\u00e4renn\u00f6sten yleistyminen kohdistetuissa petoksissa. Yritysjohtajan \u00e4\u00e4nt\u00e4 j\u00e4ljittelev\u00e4 puhelu voi ohjata maksuja v\u00e4\u00e4riin tileihin. Puolustuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 korostaa prosessien merkityst\u00e4: pelkk\u00e4 tunnistautuminen ei riit\u00e4, vaan maksujen hyv\u00e4ksynt\u00e4 tarvitsee useamman riippumattoman vaiheen. <a href=\"\/fi\/kaksivaiheinen-tunnistautuminen-vertailu\/\">Kaksivaiheinen tunnistautuminen<\/a> on yh\u00e4 tehokas perussuoja, mutta sek\u00e4\u00e4n ei yksin riit\u00e4 teko\u00e4lyn aikakaudella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4ly ei kuitenkaan ole vain hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n ty\u00f6kalu. Puolustuksessa koneoppiminen auttaa havaitsemaan poikkeamia verkkoliikenteess\u00e4 nopeammin kuin ihminen ehtii. Vuoden 2025 h\u00e4iri\u00f6lukujen maltillisuus Pohjoismaissa selittyy osin sill\u00e4, ett\u00e4 puolustajat ottavat samoja ty\u00f6kaluja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kyse on asevarustelusta, jossa molemmat osapuolet hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t samaa teknologiaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"kyberturvallisuuskeskuksen-kohonnut-uhkataso\">Kyberturvallisuuskeskuksen kohonnut uhkataso<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen kansallinen Kyberturvallisuuskeskus (osa Traficomia) on pit\u00e4nyt uhka-arviota kohonneena. Keskuksen tilannekuvan mukaan suomalaisiin kohdistuvia yleisimpi\u00e4 uhkia ovat lunnasohjelmat, tietojenkalastelu ja pankkiaiheiset huijaukset. N\u00e4m\u00e4 kolme kategoriaa toistuvat viranomaisviestinn\u00e4ss\u00e4 kerta toisensa j\u00e4lkeen, koska niiden volyymi on suuri ja niiden taloudellinen vahinko konkreettinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pankkiaiheiset huijaukset ovat suomalainen erityispiirre. Niiss\u00e4 uhri ohjataan luovuttamaan verkkopankkitunnukset tai vahvistamaan petollinen maksu pankkitunnusv\u00e4lineell\u00e4. Kyberturvallisuuskeskus on toistuvasti muistuttanut, ettei pankki koskaan pyyd\u00e4 tunnuslukuja tekstiviestill\u00e4 tai puhelimessa. T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 est\u00e4\u00e4 suuren osan petoksista, mutta sosiaalinen manipulointi tekee niist\u00e4 silti tehokkaita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kohonnut uhkataso liittyy my\u00f6s laajempaan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. It\u00e4meren alueen j\u00e4nnitteet ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat h\u00e4iri\u00f6t ovat nostaneet kyberulottuvuuden osaksi kansallista puolustusta. Kyberturvallisuus ei ole en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 it-osaston asia vaan osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s <a href=\"\/fi\/security-hub\/\">verkkoturvallisuuden<\/a> roolissa julkisessa keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"yleisimmat-uhkatyypit-ja-suojautuminen\">Yleisimm\u00e4t uhkatyypit ja suojautuminen<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraava taulukko kokoaa Kyberturvallisuuskeskuksen ja Check Pointin esiin nostamat keskeiset uhkatyypit sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suojautumiskeinot. Taulukko on tarkoitettu sek\u00e4 yrityksille ett\u00e4 yksityishenkil\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><th>Uhkatyyppi<\/th><th>Miten se toimii<\/th><th>T\u00e4rkein suojaustoimi<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Lunnasohjelma<\/td><td>Salaa tiedostot ja vaatii lunnaita<\/td><td>Erilliset, testatut varmuuskopiot<\/td><\/tr><tr><td>Tietojenkalastelu<\/td><td>Houkuttelee luovuttamaan tunnukset<\/td><td>Kaksivaiheinen tunnistautuminen<\/td><\/tr><tr><td>Pankkihuijaus<\/td><td>Tekeytyy pankiksi viestiss\u00e4 tai puhelussa<\/td><td>\u00c4l\u00e4 koskaan luovuta tunnuslukuja<\/td><\/tr><tr><td>Palvelunestohy\u00f6kk\u00e4ys<\/td><td>Tukkii palvelun liikennetulvalla<\/td><td>Suodatus ja kapasiteetin skaalaus<\/td><\/tr><tr><td>Toimitusketjuhy\u00f6kk\u00e4ys<\/td><td>Iskee luotetun toimittajan kautta<\/td><td>Toimittajien riskiarviointi<\/td><\/tr><tr><td>Teko\u00e4lypetos<\/td><td>\u00c4\u00e4ni- tai videov\u00e4\u00e4renn\u00f6s petoksessa<\/td><td>Maksujen monivaiheinen hyv\u00e4ksynt\u00e4<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taulukon punainen lanka on, ett\u00e4 tekniset ja inhimilliset suojakeinot kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Varmuuskopio suojaa lunnasohjelmalta vain, jos se on erotettu verkosta ja palautus on testattu. Vastaavasti tunnistautuminen suojaa vain, jos k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei luovuta vahvistusta huijarille.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"eun-kyberkestavyysasetus-ja-sen-aikataulu\">EU:n kyberkest\u00e4vyysasetus ja sen aikataulu<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4\u00e4ntely muokkaa markkinaa yht\u00e4 paljon kuin uhkat. EU:n kyberkest\u00e4vyysasetus (Cyber Resilience Act, asetus 2024\/2847) tuli voimaan joulukuussa 2024. Se asettaa digitaalisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4ville tuotteille tietoturvavaatimukset koko elinkaaren ajaksi. Euroopan komission mukaan asetuksen p\u00e4\u00e4velvoitteita aletaan soveltaa t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti 11. joulukuuta 2027, mutta valmistajien raportointivelvoitteet aktiivisesti hy\u00f6dynnetyist\u00e4 haavoittuvuuksista alkavat jo 11. syyskuuta 2026.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaisille valmistajille ja ohjelmistotaloille t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa konkreettista ty\u00f6t\u00e4. Tuotteiden on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tietoturvan perusvaatimukset, ja vakavista haavoittuvuuksista on raportoitava viranomaisille m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa. Traficom on Suomessa keskeinen valvova viranomainen, ja se ohjeistaa yrityksi\u00e4 asetuksen soveltamisessa yhdess\u00e4 EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAn kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyberkest\u00e4vyysasetus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 aiempaa NIS2-direktiivi\u00e4, joka laajensi kyberturvavelvoitteet uusille toimialoille ja jonka Suomi on saattanut osaksi kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6kset nostavat vaatimustasoa, mutta tuovat my\u00f6s kustannuksia. T\u00e4m\u00e4 on osa sit\u00e4 markkinavaikutusta, jota k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n seuraavaksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"historiallinen-konteksti-hybridivaikuttamisesta-arkeen\">Historiallinen konteksti: hybridivaikuttamisesta arkeen<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismaiden kyberuhkat eiv\u00e4t ole uusi ilmi\u00f6. Viime vuosina alueen kriittiseen infrastruktuuriin on kohdistunut toistuvia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, jotka on usein liitetty laajempaan hybridivaikuttamiseen. Norjan vuoden 2024 vesi-infrastruktuuritapaus, jonka viranomaiset yhdistiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4-my\u00f6nteisiin toimijoihin, on esimerkki siit\u00e4, miten kybertoiminta ja fyysinen turvallisuus kietoutuvat yhteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomelle merkitt\u00e4v\u00e4 taitekohta oli Nato-j\u00e4senyys, joka muutti maan asemaa my\u00f6s kyberulottuvuudessa. Liittouman j\u00e4senen\u00e4 Suomi jakaa tilannekuvaa ja puolustusresursseja, mutta samalla se on aiempaa n\u00e4kyv\u00e4mpi kohde. DNV:n raportoima 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 on luettava t\u00e4t\u00e4 taustaa vasten: uhka on rakenteellinen ja pitk\u00e4kestoinen, ei ohimenev\u00e4 piikki.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pidemm\u00e4ss\u00e4 historiallisessa kaaressa kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset ovat siirtyneet n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 iskuista jatkuvaksi taustakohinaksi. Useimmat 166 pohjoismaisesta h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 eiv\u00e4t ylitt\u00e4neet uutiskynnyst\u00e4, mutta jokainen aiheutti todellista vahinkoa jollekin organisaatiolle. T\u00e4m\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4istyminen on ilmi\u00f6n vaarallisin piirre: kun hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 tulee rutiinia, niiden torjuntaan totutaan suhtautumaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kustannuksena.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"markkinavaikutus-kyberturva-alan-kysynta-kasvaa\">Markkinavaikutus: kyberturva-alan kysynt\u00e4 kasvaa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">166 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ja 20 prosentin eurooppalainen kasvu n\u00e4kyv\u00e4t suoraan kyberturva-alan kysynn\u00e4ss\u00e4. Yritykset siirt\u00e4v\u00e4t budjettia ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 my\u00f6s toipumiskykyyn: varmuuskopiointiin, harjoitteluun ja h\u00e4iri\u00f6nhallintaan. Markkinan kasvua ajaa kaksi tekij\u00e4\u00e4 yht\u00e4 aikaa, kohonnut uhka ja kiristyv\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely. Kyberkest\u00e4vyysasetus ja NIS2 pakottavat yritykset investoimaan riippumatta siit\u00e4, ovatko ne joutuneet hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vakuutusala on toinen markkinavaikutuksen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Kybervakuutusten hinnat ovat nousseet ja ehdot tiukentuneet, kun vakuutusyhti\u00f6t vaativat vakuutetuilta perussuojausten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ilman kaksivaiheista tunnistautumista ja testattuja varmuuskopioita yritys voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaille korvausta. Vakuutus on muuttunut riskin siirt\u00e4j\u00e4st\u00e4 my\u00f6s turvallisuuden ajuriksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osaajapula on markkinan kolmas piirre. Kysynt\u00e4 kybertaitajille ylitt\u00e4\u00e4 tarjonnan koko Pohjolassa, mik\u00e4 nostaa palkkoja ja siirt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ulkoistetuille palveluntarjoajille. T\u00e4m\u00e4 luo kasvavan markkinan hallituille tietoturvapalveluille, mutta keskitt\u00e4\u00e4 samalla riski\u00e4 harvoille toimittajille, mik\u00e4 puolestaan kasvattaa toimitusketjuhy\u00f6kk\u00e4ysten houkuttelevuutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Markkinavaikutus ulottuu my\u00f6s julkiseen sektoriin ja pieniin yrityksiin. S\u00e4\u00e4ntelyn kustannukset osuvat suhteellisesti kovimmin pk-yrityksiin, joilla ei ole omaa tietoturvaorganisaatiota. T\u00e4m\u00e4 kasvattaa kysynt\u00e4\u00e4 yhteisille palveluille ja toimialakohtaisille puolustusrenkaille, joissa pienet toimijat jakavat tilannekuvaa ja kustannuksia. Pohjoismaissa onkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 siirtym\u00e4 yksitt\u00e4isten yritysten erillisist\u00e4 ratkaisuista kohti jaettua puolustusta, jossa uhkahavainto yhdess\u00e4 organisaatiossa hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko verkostoa. T\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6llinen malli sopii erityisen hyvin Suomen kokonaisturvallisuuden perinteeseen ja voi olla yksi syy maan suhteelliseen menestykseen h\u00e4iri\u00f6iden hillinn\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"viisi-ennustetta-pohjoismaiden-kyberturvallisuudelle\">Viisi ennustetta Pohjoismaiden kyberturvallisuudelle<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraavat ennusteet ovat t\u00e4m\u00e4n julkaisun analyysi\u00e4 saatavilla olevien raporttien pohjalta, eiv\u00e4t vahvistettuja tapahtumia. Ne on tarkoitettu suuntaa antaviksi.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li><strong>H\u00e4iri\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t pysyv\u00e4t korkeina.<\/strong> Check Pointin raportoima 20 prosentin kasvu ja kohonnut uhkataso viittaavat siihen, ettei vuoden 2025 taso laske merkitt\u00e4v\u00e4sti vuonna 2026.<\/li><li><strong>Teko\u00e4lypetokset yleistyv\u00e4t.<\/strong> Sujuvasti suomeksi tuotetut huijaukset ja \u00e4\u00e4niv\u00e4\u00e4renn\u00f6kset siirtyv\u00e4t kokeiluista valtavirtaan kohdistetuissa petoksissa.<\/li><li><strong>S\u00e4\u00e4ntely nostaa kustannuksia.<\/strong> Kyberkest\u00e4vyysasetuksen raportointivelvoitteiden alkaminen syyskuussa 2026 pakottaa valmistajat investoimaan tietoturvaprosesseihin.<\/li><li><strong>Toimitusketjut korostuvat.<\/strong> Kun yksitt\u00e4isten organisaatioiden puolustus paranee, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t siirtyv\u00e4t heikommin suojattuihin toimittajiin.<\/li><li><strong>Pohjoismainen yhteisty\u00f6 tiivistyy.<\/strong> Yhteinen uhkakuva ja Nato-j\u00e4senyys lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tilannekuvan jakamista alueen maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"mita-yritysten-ja-kansalaisten-kannattaa-tehda-nyt\">Mit\u00e4 yritysten ja kansalaisten kannattaa tehd\u00e4 nyt<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lukujen takaa nousee selke\u00e4 toimintalista. Yrityksille t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen toimi on testattujen varmuuskopioiden yll\u00e4pito erill\u00e4\u00e4n tuotantoverkosta. Lunnasohjelma menett\u00e4\u00e4 tehonsa, jos tiedot saadaan palautettua ilman lunnaita. Toinen kriittinen toimi on monivaiheinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 maksuille, mik\u00e4 torjuu sek\u00e4 teko\u00e4lypetokset ett\u00e4 perinteiset laskuhuijaukset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansalaisille perusasiat ratkaisevat. Vahva ja yksil\u00f6llinen <a href=\"\/fi\/salasanaturvallisuus\/\">salasana<\/a> jokaiseen palveluun, kaksivaiheinen tunnistautuminen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaikkialla miss\u00e4 se on tarjolla, ja terve ep\u00e4luulo kiireellisilt\u00e4 vaikuttavia viestej\u00e4 kohtaan. Kyberturvallisuuskeskuksen ohje pankkihuijauksiin p\u00e4tee yh\u00e4: tunnuslukuja ei luovuteta kenellek\u00e4\u00e4n, ei viestill\u00e4 eik\u00e4 puhelimessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sek\u00e4 yritysten ett\u00e4 yksil\u00f6iden kannattaa muistaa, ett\u00e4 suuri osa <a href=\"\/fi\/tietomurrot\/\">tietomurroista<\/a> alkaa yhdest\u00e4 klikatusta linkist\u00e4 tai yhdest\u00e4 vuotaneesta tunnuksesta. Puolustus rakentuu kerroksista: mit\u00e4 useampi este hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n tiell\u00e4, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin h\u00e4iri\u00f6 j\u00e4\u00e4 pieneksi sen sijaan, ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi yksi seuraavan vuoden tilaston h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Vuoden 2025 luvut osoittavat, ett\u00e4 Pohjoismaat eiv\u00e4t ole avuttomia uhkan edess\u00e4, mutta ne osoittavat my\u00f6s, ettei nykytason yll\u00e4pit\u00e4minen onnistu ilman jatkuvaa ty\u00f6t\u00e4. Suomen 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ovat samaan aikaan varoitus ja todiste siit\u00e4, ett\u00e4 johdonmukainen panostus kannattaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"pohjoismaiden-mallit-vertailussa-nelja-eri-tieta\">Pohjoismaiden mallit vertailussa: nelj\u00e4 eri tiet\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjoismaat l\u00e4hestyv\u00e4t kyberturvallisuutta eri n\u00e4k\u00f6kulmista, ja erot n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s h\u00e4iri\u00f6luvuissa. Suomen malli korostaa kokonaisturvallisuutta ja viranomaisvetoista tilannekuvaa, jossa Kyberturvallisuuskeskus toimii solmukohtana. T\u00e4m\u00e4 keskitetty koordinaatio tuottaa nopean vasteen mutta nojaa vahvasti julkisen sektorin kapasiteettiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsi rakentaa puolustustaan suuremmalle ja hajautetummalle hallinnolle, jossa vastuu jakautuu useammalle viranomaiselle. Suuri pinta-ala ja monenkeskinen vastuunjako voivat osaltaan selitt\u00e4\u00e4 korkeampaa h\u00e4iri\u00f6lukua: koordinaatio on monimutkaisempaa. Tanska on Suomen tavoin keskitt\u00e4nyt kyberpuolustustaan ja p\u00e4\u00e4tyy l\u00e4helle Suomea 41 h\u00e4iri\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4 viittaa samankaltaisen mallin samankaltaiseen tulokseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Norja erottuu matalalla 21 h\u00e4iri\u00f6n luvulla. Maan energiaintensiivinen talous on johtanut vahvoihin teollisuuden tietoturvak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, ja kriittiset j\u00e4rjestelm\u00e4t on usein eristetty julkisesta verkosta. T\u00e4m\u00e4 ei tee Norjasta haavoittumatonta, kuten vuoden 2024 vesi-infrastruktuuritapaus osoitti, mutta se kaventaa hy\u00f6kk\u00e4yspintaa. Nelj\u00e4 maata, nelj\u00e4 hieman erilaista tiet\u00e4, ja tulokset hajaantuvat 21:st\u00e4 60:een. Vertailu osoittaa, ettei yht\u00e4 oikeaa mallia ole, vaan kyberturvallisuus rakentuu kunkin maan rakenteiden varaan.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"suomen-vahvuudet-kokonaisturvallisuus-ja-korkea-lukutaito\">Suomen vahvuudet: kokonaisturvallisuus ja korkea lukutaito<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 luku, Suomen suhteellinen menestys pohjoismaisessa vertailussa nojaa kahteen rakenteelliseen vahvuuteen. Ensimm\u00e4inen on kokonaisturvallisuuden malli, jossa kyberturvallisuus ei ole eristetty it-osaston teht\u00e4v\u00e4 vaan kytketty huoltovarmuuteen, maanpuolustukseen ja viranomaisyhteisty\u00f6h\u00f6n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 pankit, energiayhti\u00f6t, teleoperaattorit ja viranomaiset harjoittelevat h\u00e4iri\u00f6tilanteita yhdess\u00e4. Kun isku osuu, vasteketju on mietitty etuk\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen vahvuus on v\u00e4est\u00f6n kyberturvallisuuslukutaito. ScanAsian raportoiman vertailun mukaan Suomi sijoittuu maailman k\u00e4rkeen kansalaisten kyvyss\u00e4 tunnistaa digitaalisia uhkia. T\u00e4m\u00e4 ei ole abstrakti hyve. Kun valtaosa vastaanottajista tunnistaa <a href=\"\/fi\/tietojenkalastelu\/\">tietojenkalasteluviestin<\/a>, hy\u00f6kk\u00e4yksen tuotto laskee ja kampanjat kuihtuvat nopeammin. Inhimillinen kerros on usein puolustuksen halvin ja tehokkain osa, ja Suomessa se on poikkeuksellisen vahva.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmas tekij\u00e4 on luottamus viranomaisiin. Kun Kyberturvallisuuskeskus julkaisee varoituksen, sit\u00e4 luetaan ja noudatetaan. Korkea luottamus nopeuttaa tiedon levi\u00e4mist\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tilanteissa, mik\u00e4 lyhent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 aikaikkunaa, jossa hy\u00f6kk\u00e4ys voi levit\u00e4 laajalle. N\u00e4m\u00e4 kolme vahvuutta eiv\u00e4t poista uhkaa, mutta ne selitt\u00e4v\u00e4t, miksi Suomi p\u00e4rj\u00e4\u00e4 pohjoismaisessa vertailussa Ruotsia paremmin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"mita-dnvn-luvut-eivat-kerro\">Mit\u00e4 DNV:n luvut eiv\u00e4t kerro<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4 uutisanalyysi tunnistaa l\u00e4hteidens\u00e4 rajat. DNV:n raportoima 44 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 kuvaa merkitt\u00e4vi\u00e4, havaittuja ja kirjattuja poikkeamia. Luku ei kerro, kuinka monta hy\u00f6kk\u00e4ysyrityst\u00e4 torjuttiin ennen kuin niist\u00e4 tuli h\u00e4iri\u00f6, eik\u00e4 se kerro pimentoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 murtoja, joita ei ole viel\u00e4 havaittu. Kyberturvallisuudessa havaitsematon murto voi olla vaarallisin, koska se jatkuu kuukausia. H\u00e4iri\u00f6tilasto on siis j\u00e4\u00e4vuoren huippu, ei koko j\u00e4\u00e4vuori.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen varaus koskee vertailtavuutta. Maiden raportointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja kynnykset eroavat toisistaan, joten Norjan 21 ja Ruotsin 60 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mittaa t\u00e4ysin samaa asiaa. Osa erosta voi selitty\u00e4 sill\u00e4, mit\u00e4 kukin maa laskee merkitt\u00e4v\u00e4ksi h\u00e4iri\u00f6ksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi lukuja kannattaa lukea suuntaa antavina trendein\u00e4, ei tarkkoina mittareina. DNV itse korostaa raportissaan, ett\u00e4 tavoitteena on hahmottaa kest\u00e4vyyden kokonaiskuvaa, ei tuottaa virallista tilastoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmas rajoite on aikaviive. Vuoden 2025 luvut kuvaavat mennytt\u00e4, kun taas uhka kehittyy jatkuvasti. Check Pointin raportoima 20 prosentin kasvu viittaa siihen, ett\u00e4 vuoden 2026 luvut voivat poiketa selv\u00e4sti. Siksi yksik\u00e4\u00e4n raportti ei korvaa reaaliaikaista tilannekuvaa, jota Kyberturvallisuuskeskus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4. Lukijan kannattaa suhtautua kaikkiin vuositilastoihin historiallisena pohjana, jonka p\u00e4\u00e4lle nykytilanne rakentuu.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"lue-myos-related-coverage\">Lue my\u00f6s (Related Coverage)<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li><a href=\"\/fi\/security-hub\/\">Verkkoturvallisuus: opas digitaalisen el\u00e4m\u00e4n suojaamiseen<\/a><\/li><li><a href=\"\/fi\/tietomurrot\/\">Tietomurrot: miten ne tapahtuvat ja miten suojaudut<\/a><\/li><li><a href=\"\/fi\/tietojenkalastelu\/\">Tietojenkalastelu: tunnista huijaus ja suojaudu<\/a><\/li><li><a href=\"\/fi\/salasanaturvallisuus\/\">Salasanaturvallisuus: vahvat salasanat ja niiden suojaus<\/a><\/li><li><a href=\"\/fi\/kaksivaiheinen-tunnistautuminen-vertailu\/\">2FA-vertailu: viisi tapaa ja 99,9 prosentin suoja<\/a><\/li><li><a href=\"\/fi\/https-ja-tls\/\">HTTPS ja TLS: miten salattu yhteys suojaa sinua<\/a><\/li><\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"usein-kysytyt-kysymykset\">Usein kysytyt kysymykset<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kuinka-monta-kyberhairiota-suomessa-oli-vuonna-2025\">Kuinka monta kyberh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 Suomessa oli vuonna 2025?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">DNV:n raportin &#8220;How cyber resilient are the Nordics? 2026&#8221; mukaan Suomessa kirjattiin 44 organisaatioihin kohdistunutta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyberh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 vuonna 2025. Luku on pohjoismaisessa vertailussa toiseksi korkein Ruotsin 60 j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"mika-pohjoismaa-karsi-eniten-kyberhairioista\">Mik\u00e4 Pohjoismaa k\u00e4rsi eniten kyberh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruotsi k\u00e4rsi eniten, 60 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Suomi oli toisena 44 h\u00e4iri\u00f6ll\u00e4, Tanska kolmantena 41 h\u00e4iri\u00f6ll\u00e4 ja Norja v\u00e4hiten 21 h\u00e4iri\u00f6ll\u00e4. Yhteens\u00e4 nelj\u00e4 Pohjoismaata kirjasi 166 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kasvavatko-kyberhyokkaykset-euroopassa\">Kasvavatko kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset Euroopassa?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyll\u00e4. Check Pointin Cyber Security Report 2026 mukaan kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset Euroopassa kasvoivat 20 prosenttia vuonna 2025. Kasvua ajaa raportin mukaan yh\u00e4 useammin teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"mitka-ovat-yleisimmat-kyberuhkat-suomessa\">Mitk\u00e4 ovat yleisimm\u00e4t kyberuhkat Suomessa?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvan mukaan yleisimm\u00e4t suomalaisiin kohdistuvat uhkat ovat lunnasohjelmat, tietojenkalastelu ja pankkiaiheiset huijaukset. N\u00e4m\u00e4 kolme toistuvat viranomaisviestinn\u00e4ss\u00e4 jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"milloin-eun-kyberkestavyysasetus-tulee-voimaan\">Milloin EU:n kyberkest\u00e4vyysasetus tulee voimaan?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyberkest\u00e4vyysasetus (Cyber Resilience Act) tuli voimaan joulukuussa 2024. Euroopan komission mukaan p\u00e4\u00e4velvoitteita sovelletaan t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti 11. joulukuuta 2027 alkaen, mutta haavoittuvuuksien raportointivelvoitteet alkavat jo 11. syyskuuta 2026.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"miten-suojautua-kyberhyokkayksilta-parhaiten\">Miten suojautua kyberhy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 parhaiten?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4rkeimm\u00e4t keinot ovat testatut ja erilliset varmuuskopiot, kaksivaiheinen tunnistautuminen kaikissa palveluissa, vahvat yksil\u00f6lliset salasanat sek\u00e4 maksujen monivaiheinen hyv\u00e4ksynt\u00e4. Kansalaisille keskeisin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on, ettei pankkitunnuksia tai tunnuslukuja luovuteta kenellek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"lahteet-ja-lisatietoa\">L\u00e4hteet ja lis\u00e4tietoa<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskeiset l\u00e4hteet: <a href=\"https:\/\/www.kyberturvallisuuskeskus.fi\/fi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kyberturvallisuuskeskus (Traficom)<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.enisa.europa.eu\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">ENISA<\/a>, <a href=\"https:\/\/digital-strategy.ec.europa.eu\/en\/policies\/cyber-resilience-act\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Euroopan komissio: Cyber Resilience Act<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.csis.org\/programs\/strategic-technologies-program\/significant-cyber-incidents\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">CSIS: Significant Cyber Incidents<\/a> ja <a href=\"https:\/\/www.ncsc.gov.uk\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">NCSC (UK)<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pohjoismaiden kyberturvallisuus joutui koetukselle vuonna 2025. Vakuutus- ja riskiyhti\u00f6 DNV:n tuore raportti &#8220;How cyber resilient are the Nordics? 2026&#8221; laskee Suomeen kohdistuneeksi 44 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyberh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 vuoden aikana. Ruotsissa luku oli\u2026<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":58,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,3],"tags":[],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-10","category-security"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/59"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shattered.io\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}