Windsurf ja Cursor kilpailevat samasta kohderyhmästä: kehittäjistä, jotka haluavat tekoälyagentin kirjoittamaan, refaktoroimaan ja debuggaamaan koodia puolestaan. Elokuussa 2026 molemmat editorit veloittavat Pro-tason käytöstä 20 dollaria kuukaudessa, ja molemmilla on myös 200 dollarin huipputason tilaus. Erot syntyvät muualla: mallivalikoimassa, vasteajoissa ja siinä, kuinka paljon editori nojaa yhteen sisäiseen malliin verrattuna avoimeen valikoimaan. Tässä vertailussa käydään läpi molempien tekniset tiedot, hinnoittelu, benchmark-tulokset ja käytännön suositukset suomalaisille ja pohjoismaisille kehitystiimeille.
Kumpikin editori on rakennettu samalle perusoletukselle: kehittäjä ei enää kirjoita jokaista riviä itse, vaan ohjaa agenttia, joka lukee koodikannan, tekee muutokset ja ajaa testit. Ero ei ole enää siinä, osaako työkalu täydentää lauseen, vaan siinä, kuinka luotettavasti se osaa suunnitella ja toteuttaa kokonaisen tehtävän. Juuri tämä ero tekee vertailusta vaikean: molemmat pärjäävät hyvin demoissa, mutta erot näkyvät vasta viikkojen käytön jälkeen isossa, elävässä koodikannassa.
Miksi Windsurf vs Cursor -vertailu on ajankohtainen juuri nyt
Cognition osti Windsurfin (aiemmin Codeium) vuonna 2025 sen jälkeen, kun yhtiön suunniteltu kauppa OpenAI:n kanssa kaatui. Tuote on sittemmin niputettu osaksi Cognitionin Devin-tuoteperhettä, ja sen hinnoittelusivut on vahvistettu ajantasaisiksi 10.–18.8.2026 välisenä aikana. Samalla viikolla Cursor lisäsi tuettujen mallien joukkoon Googlen uuden nopean Gemini-luokan mallin, jonka kontekstin koko yltää miljoonaan tokeniin. Julkistus tehtiin 14.8.2026, ja se toi mukanaan myös tarkan hinnoittelun: 0,75 dollaria miljoonalta syöttötokenilta, 0,075 dollaria välimuistiluvulta ja 3,50 dollaria miljoonalta tuottotokenilta.
Muutokset osuvat samaan viikkoon, mikä tekee vertailusta erityisen ajankohtaisen Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Syksyn budjettikierros on käynnissä monissa kehitystiimeissä, ja työkaluvalinnat lyödään usein lukkoon juuri elo-syyskuussa seuraavaa tilikautta varten.
Taustalla vaikuttaa myös laajempi rahoituskierrosten aalto. Cognition on raportoitu neuvotelleen mallilisensointisopimuksesta Google DeepMindin kanssa, joskaan tarkkaa dollarisummaa ei ole julkistettu, ja aiempi, kaatunut OpenAI-kauppa jätti jälkensä siihen, miten Windsurfia markkinoidaan tänään: itsenäisenä, useita malleja tukevana editorina sen sijaan, että se olisi sidottu yhteen mallintoimittajaan. Cursor puolestaan on pitäytynyt strategiassa, jossa se lisää tukea useille kolmannen osapuolen malleille sitä mukaa kun niitä julkaistaan, mikä näkyy nyt konkreettisesti elokuun Gemini-integraationa.
Laajemmassa kuvassa molemmat yhtiöt kilpailevat samasta kasvavasta budjettirivistä, jonka monet ohjelmistotalot ovat vasta viime vuosina lisänneet erillisenä kohtana kehitystyökalujen kustannuksiin. Vielä pari vuotta sitten tekoälykoodausavustin oli usein yksittäisen kehittäjän itse hankkima henkilökohtainen työkalu. Vuonna 2026 se on siirtynyt yhä useammin IT-osaston keskitetysti kilpailuttamaksi, koko organisaation kattavaksi hankinnaksi, mikä selittää osaltaan, miksi molemmat yhtiöt ovat viimeisen vuoden aikana panostaneet juuri tiimi- ja yritystason ominaisuuksiin yksittäiskäyttäjän ominaisuuksien sijaan.
Mikä on Windsurf (Cognitionin Devin Desktop)?
Windsurf on tekoälypohjainen koodieditori, jonka ytimessä toimii Cascade-agentti. Cascade suunnittelee monivaiheisia tehtäviä ja suorittaa niitä ilman jatkuvaa käyttäjän ohjausta, mikä erottaa sen perinteisemmistä täydennystyökaluista. Alun perin Codeium-nimellä tunnettu tuote siirtyi Cognitionin, Devin-agentin kehittäjän, omistukseen sen jälkeen kun OpenAI:n miljardikauppa kaatui.
Cognition on tämän jälkeen kehittänyt omaa SWE-1.5-koodausmalliaan, joka toimii Windsurfissa oletuksena rinnakkain Anthropicin Claude Sonnet 4.5- ja 4.6-mallien kanssa. Cognitionin oman mittauksen mukaan SWE-1.5 tuottaa noin 1 300 tokenia sekunnissa, kun Sonnet 4.5 yltää noin 100 tokeniin sekunnissa. Ero on siis noin 13-kertainen, ja Cognition markkinoi sitä nimenomaan nopeusetuna raskaissa agenttitehtävissä.
Windsurfin taustalla on myös vuosien historia kehittäjätyökaluna. Codeium rakensi maineensa alun perin ilmaisena, laajasti kielituettuna täydennystyökaluna, joka kilpaili suoraan GitHub Copilotin kanssa. Kun Cognition osti tuotteen ja nimesi sen uudelleen Windsurfiksi, painopiste siirtyi rivikohtaisesta täydennyksestä kokonaisiin, itsenäisesti suoritettaviin tehtäviin. Tämä historia näkyy yhä käyttöliittymässä: Windsurf tarjoaa edelleen erittäin nopean, kevyen täydennystilan niille, jotka eivät halua täyttä agenttiautonomiaa jokaiseen muutokseen.
Cognitionin oma lippulaivatuote Devin oli alun perin markkinoitu itsenäisenä ohjelmistoinsinöörinä, joka pystyi hoitamaan tikettejä alusta loppuun ilman jatkuvaa valvontaa. Windsurf-integraation myötä osa tästä autonomiasta on tuotu suoraan editoriin, mikä selittää, miksi Cascade poikkeaa käytökseltään monista muista editoripohjaisista avustimista. Kehittäjä voi antaa Cascadelle laajemman, useita tunteja kestävän tehtävän ja palata katsomaan tulosta myöhemmin, sen sijaan että hän istuisi vieressä hyväksymässä jokaista yksittäistä muutosta reaaliajassa.
Cascade vs Composer: agenttien filosofiaero
Windsurfin Cascade on rakennettu autonomiaa varten. Se suunnittelee tehtäväketjun, indeksoi koko koodikannan paikallisesti ja etenee useiden tiedostojen läpi ilman, että kehittäjän tarvitsee hyväksyä jokaista askelta erikseen. Tämä sopii hyvin nopeaan prototyyppikehitykseen ja uusiin projekteihin, joissa virheiden korjaaminen jälkikäteen on halvempaa kuin jokaisen rivin tarkistaminen etukäteen.
Mikä on Cursor (Anysphere)?
Cursor on Anysphere-yhtiön kehittämä editori, joka pohjautuu VS Coden lähdekoodiin. Se rakentuu Composer-agentin ympärille, ja oletusmallina toimii Claude Sonnet 4.6. Elokuusta 2026 alkaen valikoimaan kuuluu myös edellä mainittu Googlen nopean luokan Gemini-malli. CNBC:n Disruptor 50 -profiilin mukaan Cursorilla on yli miljoona päivittäistä aktiivikäyttäjää ja yli miljoona maksavaa käyttäjää, kun kokonaiskäyttäjämäärä ilmaisineen tileineen ylittää kaksi miljoonaa.
Cursor korostaa markkinoinnissaan tarkkuutta ja kehittäjän hallintaa autonomian sijaan. Ero näkyy myös mitatuissa tuloksissa: Composer ehdottaa oikeita TypeScript-ominaisuuksien nimiä 85 prosentin tarkkuudella, kun Windsurf yltää 78 prosenttiin saman testin mukaan. Daily.dev:n vertailu mittasi myös hyväksymisasteen: Cursor 72 %, Windsurf 65 %.
Anysphere on kasvanut nopeasti VS Code -laajennuksesta itsenäiseksi editoriksi, joka julkaisee omia malliohjaimiaan, kuten Composeria, mutta pitää silti oven auki kolmansien osapuolten malleille. Yhtiö on esiintynyt muun muassa CNBC:n Disruptor 50 -listalla ja mainittu yhteydessä isoihin teknologiayhtiöihin, kuten SpaceX:ään, vaikka näiden yhteistyösopimusten tarkkaa arvoa ei ole julkistettu. Cursorin kasvutarina muistuttaa monia muita 2020-luvun kehittäjätyökaluja: ilmainen taso houkuttelee yksittäiset kehittäjät, ja tiimitilaus seuraa perässä, kun projekti kasvaa yrityskäyttöön.
Composer-nimi viittaa siihen, miten Cursor asemoi agenttinsa: se ei vain täydennä koodia vaan “säveltää” laajempia kokonaisuuksia usean tiedoston yli, yhdistäen suunnittelun, toteutuksen ja tarkistuksen yhdeksi ketjuksi. Anysphere on pitänyt kiinni periaatteesta, jonka mukaan kehittäjä näkee aina tarkan diffin ennen kuin muutos kirjoitetaan levylle, mikä on säilynyt yhtiön tuotefilosofian ytimessä siitä lähtien, kun editori vielä tunnettiin pelkkänä VS Code -laajennuksena.
Tekniset tiedot vierekkäin
Alla olevaan taulukkoon on koottu molempien editorien keskeiset tekniset tiedot elokuussa 2026. Luvut perustuvat kummankin yhtiön julkaisemiin hinnastoihin sekä riippumattomiin vertailutesteihin.
Taulukon rivit kannattaa lukea yhdessä, ei erikseen. Esimerkiksi matalampi latenssi ilman riittävää kontekstin kokoa ei auta, jos agentti joutuu pyytämään lisätietoa kesken tehtävän. Samoin korkea SWE-bench-tulos ei kerro mitään siitä, kuinka nopeasti kehittäjä pääsee tulokseen käsiksi käytännön työpäivässä. Siksi seuraavissa osioissa käydään läpi jokainen rivi erikseen, jotta luvut saavat kontekstin.
| Ominaisuus | Windsurf (Devin Desktop) | Cursor |
|---|---|---|
| Kehittäjäyhtiö | Cognition | Anysphere |
| Editorin pohja | Oma editori (ent. Codeium) | VS Code -pohjainen forkki |
| Agentin nimi | Cascade | Composer |
| Oletusmalli | Cognition SWE-1.5 | Claude Sonnet 4.6 |
| Muut tuetut mallit | Claude Sonnet 4.5 / 4.6 | Claude Sonnet 4.6, Google-nopeusmalli (1M kontekstia) |
| Kontekstin koko | 100 000 tokenia | 200 000 tokenia (jopa 1M Google-mallilla) |
| Ilmainen taso | Kyllä, rajoitetut krediitit | Kyllä (Hobby) |
| Pro-hinta | 20 $/kk | 20 $/kk (16 $/kk vuosilaskutuksella) |
| Huipputaso | Max, 200 $/kk | Ultra, 200 $/kk (160 $/kk vuosilaskutuksella) |
| Tiimitilaus, perusmaksu | 80 $/kk | 80 $/kk |
| Tiimitilaus, per käyttäjä | 40 $/kk | 40–120 $/kk (standard/premium) |
| Inline-latenssi (p50) | 145 ms | 180 ms |
| SWE-bench Verified | 69,4 % | 68,7 % |
Hinnoittelu elokuussa 2026
Molemmat yhtiöt veloittavat Yhdysvaltain dollareissa, ja hintoihin lisätään Suomessa arvonlisävero. Euromääräiset arviot alla perustuvat Euroopan keskuspankin viitekurssiin 21.8.2026 (1 USD ≈ 0,855 EUR) ja ovat siis suuntaa-antavia, sillä laskutus tapahtuu dollareissa ja lopullinen summa vaihtelee kurssin mukaan.
| Taso | Windsurf | Cursor |
|---|---|---|
| Ilmainen | 0 $ | 0 $ (Hobby) |
| Pro | 20 $/kk (~17 €) | 20 $/kk (~17 €), 16 $/kk vuosilaskutuksella |
| Väliporras | – | Pro+: 60 $/kk (~51 €), 48 $/kk vuosilaskutuksella |
| Huipputaso | Max: 200 $/kk (~171 €) | Ultra: 200 $/kk (~171 €), 160 $/kk vuosilaskutuksella |
| Tiimi, perusmaksu | 80 $/kk (~68 €) | 80 $/kk (~68 €) |
| Tiimi, käyttäjä (standard) | 40 $/kk (~34 €) | 40 $/kk (~34 €), 32 $/kk vuosilaskutuksella |
| Tiimi, käyttäjä (premium) | – | 120 $/kk (~103 €), 96 $/kk vuosilaskutuksella |
| Enterprise | Räätälöity hinta | Räätälöity hinta |
Pro-tasolla hinnat ovat identtiset, 20 dollaria kuukaudessa. Ero syntyy huipputasoista alaspäin: Cursorin Pro+ (60 $/kk) täyttää aukon, jota Windsurfilla ei ole, kun taas Windsurfin tiimimalli on hieman yksinkertaisempi eikä sisällä erillistä premium-paikkaa. Molemmat perivät saman 80 dollarin perusmaksun tiimitilistä ennen käyttäjäkohtaisia lisiä, mikä tekee pienten, alle viiden hengen tiimien vertailusta suoraviivaista.
Vuosilaskutus kannattaa harkita heti, jos tiimi on jo päättänyt pysyä Cursorissa vähintään vuoden: 20 prosentin alennus Pro- ja Ultra-tasoilla tarkoittaa käytännössä kahta ilmaista kuukautta vuodessa. Windsurf ei tarjoa vastaavaa vuosialennusta samassa laajuudessa julkaistuissa hinnastoissa, mikä kaventaa sen hintaetua entisestään, jos vertailu tehdään vuositasolla kuukausihinnan sijaan.
Tuetut tekoälymallit ja kontekstin koko
Windsurfin oletusmalli on Cognitionin oma SWE-1.5, joka on optimoitu nopeuteen. Käyttäjä voi vaihtaa Claude Sonnet 4.5- tai 4.6-malliin, kun tarkkuus painaa nopeutta enemmän. Cursor puolestaan käyttää Composer-agentissaan Claude Sonnet 4.6:ta oletuksena, ja elokuun 2026 päivityksen jälkeen valikoimassa on myös Googlen uusi nopean luokan Gemini-malli, jonka kontekstin koko on miljoona tokenia, siis viisinkertainen Cursorin peruskontekstiin (200 000 tokenia) verrattuna.
Kontekstin koko ratkaisee erityisesti suurissa monorepo-projekteissa, joissa agentin täytyy pitää mielessä kymmeniä tiedostoja kerrallaan. Windsurfin 100 000 tokenin peruskonteksti riittää useimpiin keskikokoisiin palveluihin, mutta suuremmissa Java- tai C#-monorepoissa Cursorin laajempi kontekstin katto tuo etua. Molemmat mallivalikoimat nojaavat samaan Anthropic-perheeseen, joten kummankin editorin ydinlaatu Claude-mallilla ajettuna on hyvin lähellä toisiaan. Ero syntyy vasta siitä, miten kukin editori ohjaa mallia agenttiketjussa.
Mallin vaihtaminen kesken projektin on molemmissa editoreissa mahdollista muutamalla klikkauksella, mutta se ei ole ilmaista: jokainen malli kuluttaa kuukausittaista käyttöpoolia eri tahtiin. Cursorin Ultra-tason 400 dollarin arvoinen käyttöpooli kuluu nopeammin, jos tiimi käyttää raskainta Google-mallia jatkuvasti verrattuna kevyempään Sonnet-malliin. Sama pätee Windsurfin Max-tasoon: SWE-1.5:n nopeus tarkoittaa myös sitä, että se voi kuluttaa krediittejä nopeammin per aikayksikkö, vaikka hinta per token olisikin edullisempi kuin raskaammilla malleilla.
Benchmark-tulokset: SWE-bench, Aider Polyglot ja nopeus
SWE-bench Verified mittaa, kuinka suuren osan oikeista GitHub-issueista agentti ratkaisee itsenäisesti. Windsurfin SWE-1.5/Sonnet 4.6 -yhdistelmä ylsi 69,4 prosenttiin, Cursorin Composer/Sonnet 4.6 -yhdistelmä 68,7 prosenttiin. Ero on pieni, alle prosenttiyksikön, eikä sitä kannata yksinään pitää ratkaisevana valintaperusteena.
Kannattaa myös huomata, mistä SWE-bench-tehtävät ovat peräisin: ne on poimittu oikeista, julkisista GitHub-repositorioista, joten testi mittaa nimenomaan kykyä työskennellä olemassa olevassa, usein sotkuisessa koodikannassa, ei siistissä, tekoälyä varten optimoidussa harjoitusympäristössä. Tämä tekee tuloksesta relevantimman suomalaiselle tiimille, joka ylläpitää vuosia vanhaa taustajärjestelmää, kuin puhtaasti synteettinen testi tekisi. Molemmat editorit ovat parantaneet SWE-bench-tulostaan merkittävästi viimeisen vuoden aikana, mikä kertoo siitä, että koko toimiala on oppinut optimoimaan nimenomaan tätä mittaria vastaan.
Aiderin Polyglot-benchmark testaa mallin kykyä ratkaista tehtäviä useilla eri ohjelmointikielillä. Tässä testissä Cursor kääntyi hienoiseen johtoon: 71 % pass@1 -osumatarkkuudella Windsurfin 70 prosenttia vastaan. Yhdistettynä SWE-bench-tulokseen kokonaiskuva on tasainen. Kumpikaan editori ei voita selvästi, kun mitataan pelkkää mallin ratkaisukykyä.
On syytä muistaa, että kumpikin luku mittaa lopulta enemmän taustalla olevaa kielimallia kuin itse editoria. Kun Windsurf ja Cursor molemmat käyttävät Claude Sonnet 4.6:ta, niiden tulokset lähestyvät toisiaan luonnostaan. Ero syntyy vasta siitä, miten paljon editori lisää omaa arvoaan mallin päälle: kuinka hyvin se rajaa kontekstin, kuinka se muotoilee kehotteen ja kuinka se validoi lopputuloksen ennen kuin näyttää sen kehittäjälle. Tämä selittää, miksi saman mallin ympärille rakennetut työkalut voivat silti tuottaa eri lopputuloksen samalla syötteellä.
| Mittari | Windsurf | Cursor |
|---|---|---|
| SWE-bench Verified | 69,4 % | 68,7 % |
| Aider Polyglot pass@1 | 70 % | 71 % |
| Inline-autocomplete latenssi (p50) | 145 ms | 180 ms |
| Yhden rivin täydennys | ~150 ms | ~180 ms |
| Monirivinen ehdotus | ~200 ms | ~220 ms |
| Funktion generointi | ~400 ms | ~350 ms |
| Monimutkainen refaktorointi | 3–5 s | 2–4 s |
| Monitiedosto-refaktoroinnin tarkkuus | 74 % | 85 % |
| TypeScript-ehdotusten tarkkuus | 78 % | 85 % |
| Hyväksymisaste | 65 % | 72 % |
Miten agentit oikeastaan toimivat: Cascade ja Composer askel askeleelta
Kun kehittäjä antaa Cascadelle tai Composerille tehtävän, kumpikin agentti käy läpi saman yleisen kaavan: se lukee tehtävänannon, hakee koodikannasta relevantit tiedostot kontekstiin, suunnittelee muutosjärjestyksen ja alkaa toteuttaa sitä. Ero syntyy siinä, kuinka monta kertaa agentti pysähtyy kysymään vahvistusta matkan varrella. Cascade etenee oletuksena pidemmälle ilman keskeytyksiä ja näyttää lopputuloksen isompana kokonaisuutena, kun taas Composer pilkkoo tehtävän pienempiin, erikseen hyväksyttäviin muutoksiin.
Kummatkin agentit osaavat ajaa komentorivikomentoja, kuten testejä tai lintausta, osana tehtäväketjua, ja kummatkin osaavat lukea virheviestit ja yrittää korjata ne itsenäisesti. Tämä on juuri se ominaisuus, joka erottaa nykyiset agenttieditorit vanhemmasta sukupolvesta, jossa tekoäly vain ehdotti koodia yksittäiseen kohtaan ilman kykyä suorittaa tai testata sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kehittäjän rooli on siirtynyt koodin kirjoittajasta koodin katselmoijaksi ja tehtävien pilkkojaksi: mitä selkeämmin tehtävä on rajattu, sitä paremmin kumpikin agentti onnistuu siinä.
Tehtävän rajaamisen taito on itse asiassa suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa siihen, kumpi editori tuntuu paremmalta käytössä. Sama kehittäjä voi saada Windsurfista huonoja tuloksia, jos hän antaa liian laajan, epämääräisen tehtävän, ja hyviä tuloksia, jos tehtävä on rajattu tarkasti yhteen moduuliin. Sama pätee Cursoriin. Benchmark-luvut kuvaavat keskimääräistä suoritusta standardoiduilla testitehtävillä, mutta yksittäisen tiimin todellinen kokemus riippuu vähintään yhtä paljon siitä, miten hyvin tehtävät muotoillaan, kuin siitä, kumpi malli on taustalla.
Latenssi ja käytännön koodaustestit
Suorat latenssiluvut kertovat karua kieltä: Windsurf vastaa yksittäiseen täydennyspyyntöön mediaanissa 145 millisekunnissa, Cursor 180 millisekunnissa. Käytännössä ero tuntuu eniten silloin, kun kehittäjä kirjoittaa nopeasti ja odottaa täydennyksen ilmestyvän ennen seuraavaa näppäinpainallusta. Funktiotason generoinnissa tilanne kääntyy: Cursor tuottaa kokonaisen funktion keskimäärin 350 millisekunnissa, Windsurf 400 millisekunnissa.
Monimutkaisessa refaktoroinnissa, jossa agentti käy läpi useita tiedostoja ja riippuvuuksia, Cursor on nopeampi (2–4 sekuntia) kuin Windsurf (3–5 sekuntia). Nopeusero ei ole dramaattinen, mutta se kertyy pitkin päivää. Jos kehittäjä tekee kymmeniä pyyntöjä tunnissa, sekunnin murto-osien erot summautuvat havaittavaksi tuntumaksi työkalun ketteryydestä.
Latenssimittarit kannattaa suhteuttaa myös verkkoyhteyteen. Suomesta ja muualta Pohjoismaista päättelypyynnöt kulkevat tyypillisesti Euroopan konesaleihin, jos malli tarjoaa alueellisen reitityksen, tai Yhdysvaltoihin, jos ei tarjoa. Tämä lisää muutaman kymmenen millisekunnin verkkoviiveen mitattujen laboratorioarvojen päälle riippumatta siitä, kumman editorin valitsee. Käytännössä ero kahden editorin välillä pysyy silti samansuuntaisena, koska verkkoviive vaikuttaa molempiin suunnilleen yhtä paljon.
Tarkkuus monitiedosto-refaktoroinnissa
Tarkkuudessa Cursor vetää selvästi pidemmän korren. Kun testissä pyydettiin muuttamaan funktion allekirjoitusta ja päivittämään kaikki kutsupaikat usean tiedoston yli, Cursor tuotti loogisesti oikean lopputuloksen 85 prosentissa tapauksista. Windsurf ylsi 74 prosenttiin. Ero selittyy osin filosofialla: Cascade etenee nopeasti ja korjaa virheet jälkikäteen, kun taas Composer käyttää enemmän aikaa riippuvuuksien kartoittamiseen ennen muutosten tekemistä.
Sama kaava toistuu TypeScript-projekteissa: Cursor ehdottaa oikean ominaisuuden nimeä 85 prosentin tarkkuudella, Windsurf 78 prosentilla. Tiimeille, joiden koodikanta on suuri ja tyypitys tiukka, tarkkuusero voi olla suurempi tekijä kuin muutaman kymmenen millisekunnin latenssiero.
Tarkkuuseroa selittää osin se, että Composer käyttää enemmän aikaa staattisen analyysin tekemiseen ennen muutosehdotuksen esittämistä. Cascade puolestaan priorisoi nopeaa palautetta: se näyttää ehdotuksen aiemmin ja luottaa siihen, että kehittäjä huomaa ja korjaa mahdolliset virheet katselmoinnissa. Kumpikin lähestymistapa on validi, mutta ne sopivat eri työtapoihin. Kehittäjä, joka lukee jokaisen diffin tarkkaan ennen hyväksymistä, hyötyy vähemmän Cursorin korkeammasta tarkkuudesta, koska hän joka tapauksessa löytäisi virheet itse.
Käyttäjämäärät ja markkina-asema
Cursorin käyttäjäluvut ovat julkisesti paremmin dokumentoituja kuin Windsurfin. CNBC:n Disruptor 50 -profiilin mukaan Cursorilla on yli miljoona päivittäistä aktiivikäyttäjää ja yli miljoona maksavaa asiakasta, kun kokonaiskäyttäjämäärä ylittää kaksi miljoonaa. Windsurfin vastaavia lukuja ei ole julkaistu erikseen tuotetasolla elokuussa 2026 saatavilla olleissa lähteissä, joten suoraa vertailua käyttäjämäärissä ei voi tehdä luotettavasti.
Molemmat yhtiöt ovat osa laajempaa tekoälykoodauksen kuplaa, jossa Daily.dev:n koosteen mukaan 92 prosenttia kehittäjistä käyttää jotain tekoälykoodaustyökalua, ja GitHubilla noin 51 prosenttia koodista syntyy tekoälyn avustuksella tai kokonaan sen kirjoittamana. Sama kooste huomauttaa, että tekoälyn kirjoittamassa koodissa esiintyy tietoturva-aukkoja 14,3 prosentissa tapauksista, kun ihmisen kirjoittamassa koodissa vastaava luku on 9,1 prosenttia. Ero koskee molempia editoreita yhtä lailla ja puoltaa koodikatselmointia riippumatta valitusta työkalusta.
Cursorin dokumentoitu käyttäjäkasvu (yli 2 miljoonaa käyttäjää, joista yli miljoona maksavia) kertoo myös markkinan kypsymisestä. Kun tuote oli vielä uusi vuonna 2023, ilmaiset kokeilut riittivät kasvun moottoriksi. Vuonna 2026 kilpailu käy yhä enemmän yritysasiakkaista, joilla on pidempi päätöksentekoprosessi ja tiukemmat vaatimukset dokumentaatiolle, tietoturvalle ja tuelle. Tämä näkyy molempien yhtiöiden tuotekehityksessä: uusimmat julkaisut, kuten Cursorin elokuun Gemini-integraatio, kohdistuvat yhä useammin isompien tiimien tarpeisiin pelkän yksittäiskäyttäjän sijaan.
Markkina-asemaa kannattaa katsoa myös kilpailijoiden kautta. Kumpikaan Windsurf tai Cursor ei kilpaile tyhjiössä: GitHub Copilot pysyy edelleen suurimpana yksittäisenä toimijana käyttäjämäärällä mitattuna suuren yrityskäyttäjäkuntansa ansiosta, ja uusia haastajia tulee markkinalle jatkuvasti. Tämä kilpailupaine on todennäköisesti yksi syy sille, miksi sekä Windsurf että Cursor ovat elokuussa 2026 nopeuttaneet uusien mallien käyttöönottoa: kumpikaan ei voi jäädä odottamaan seuraavaa isoa julkaisua, kun kilpailijat päivittävät mallivalikoimaansa viikoittain.
Tietoturva, yksityisyys ja datankäsittely
Kummankin editorin agentti lukee koko koodikannan indeksoidakseen sen paikallisesti tai pilvipalvelimella, mikä nostaa väistämättä kysymyksen siitä, minne lähdekoodi liikkuu käytön aikana. Windsurf indeksoi koodikannan oletuksena paikallisesti kehittäjän koneella, mikä pienentää siirrettävän datan määrää verkon yli, mutta agentin päättelypyynnöt kulkevat silti mallin palvelimelle, olipa kyse sitten Cognitionin omasta SWE-1.5:stä tai Anthropicin Claude-mallista. Cursor toimii samalla periaatteella Composer-agentin osalta, ja molemmat yhtiöt tarjoavat Enterprise-tasolla sopimusehtoja, joissa asiakasdataa ei käytetä mallien jatkokoulutukseen.
Suomalaisille ja pohjoismaisille yrityksille tämä on usein hankintaprosessin ensimmäinen kysymys: missä data sijaitsee ja täyttääkö käsittely GDPR:n vaatimukset. Kummankin yhtiön päätoimipaikka on Yhdysvalloissa, joten tietojen siirto EU:n ulkopuolelle perustuu tyypillisesti EU:n vakiosopimuslausekkeisiin (SCC). Julkishallinnon ja säännellyn toimialan (pankit, terveydenhuolto, vakuutus) tiimien kannattaa pyytää molemmilta yhtiöiltä kirjallinen tietosuojaliite (DPA) ennen tilauksen tekemistä, sillä oletusehdot vaihtelevat suunnitelmatason mukaan eivätkä kaikki alemmat tilaustasot sisällä samoja takeita kuin Enterprise.
Käytännön vinkki tietoturvasta vastaaville: pyydä molemmilta yhtiöiltä lista alihankkijoista, joille dataa siirtyy, sillä mallipalvelu (Anthropic, Google tai Cognitionin oma infrastruktuuri) toimii usein eri sopimusosapuolena kuin itse editori. Kolmiportainen ketju, jossa editori, mallintoimittaja ja mahdollinen pilvi-infrastruktuurin tarjoaja ovat kaikki eri yhtiöitä, tarkoittaa käytännössä kolmea eri tietosuojasopimusta, jotka kaikki kannattaa käydä läpi ennen kuin lähdekoodi, joka voi sisältää liikesalaisuuksia tai asiakastietoa, päätyy agentin käsiteltäväksi.
Laajennukset ja editorin ekosysteemi
Sekä Windsurf että Cursor pohjautuvat avoimen lähdekoodin VS Code -alustaan, joten molemmat tukevat suurinta osaa VS Code Marketplacen laajennuksista: linttereitä, formatointityökaluja, versionhallintaliitännäisiä ja kieliserverin (LSP) toteutuksia. Tämä yhteensopivuus madaltaa siirtymäkynnystä merkittävästi, koska tiimin ei tarvitse luopua totutuista työkaluista pelkän editorinvaihdon takia.
Erot syntyvät agenttikohtaisissa lisäominaisuuksissa, joita kolmannet osapuolet eivät voi kopioida laajennuksina. Windsurfin Cascade tukee esimerkiksi selaimen automaatiota ja terminaalikomentojen suoraa suorittamista osana agenttiketjua, kun taas Cursorin Composer tarjoaa tarkemman diff-näkymän ja rivikohtaisen hyväksynnän ennen kuin muutokset kirjoitetaan levylle. Kielituen osalta molemmat kattavat valtavirran kielet (Python, TypeScript, Go, Java, C#, Rust) hyvin, mutta harvinaisempien kielten (esimerkiksi Elixir tai Erlang) kohdalla mallin laatu vaihtelee enemmän kuin editorin ominaisuudet.
Molemmat editorit tukevat myös komentorivikäyttöä CI-putkissa, mikä on kasvava trendi: agentti voi ajaa automaattisesti pull requestin läpi ja ehdottaa korjauksia epäonnistuneisiin testeihin ennen kuin ihminen edes avaa katselmoinnin. Tämä ominaisuus on toistaiseksi rajattu ylempiin tilaustasoihin molemmissa editoreissa, ja se vaatii tarkkaa rajanvetoa siitä, mitä agentin sallitaan tehdä ilman ihmisen hyväksyntää tuotantoon menevässä koodissa.
Käyttötapaukset: kumpi sopii kenelle
Kumpikaan editori ei ole yleispätevästi parempi. Käyttötapaus, tiimin koko ja koodikannan ikä ratkaisevat lopulta enemmän kuin yksittäinen benchmark-luku. Alla seitsemän tyypillistä tilannetta, joissa valinta kallistuu selvästi toiseen suuntaan.
- MVP:tä rakentava startup: Kun projekti alkaa tyhjästä eikä legacy-koodia ole rajoittamassa agenttia, Windsurfin Cascade-agentin autonomia nopeuttaa iterointia. Nopeampi latenssi ja SWE-1.5:n rautaan optimoitu nopeus näkyvät suoraan prototyyppien julkaisutahdissa.
- Suuri monorepo pankki- tai vakuutusalan taustajärjestelmässä: Kun koodikanta on satojen tuhansien rivien laajuinen ja tyypitys tiukka, Cursorin 85 prosentin monitiedosto-tarkkuus ja laajempi kontekstin katto vähentävät korjauskierroksia.
- Yksittäinen freelancer, joka laskuttaa tunneittain: Windsurfin Pro-taso (20 $/kk) ja nopea autocomplete säästävät konkreettisia minuutteja päivässä, mikä näkyy suoraan laskutettavissa tunneissa.
- Tiimi, joka käyttää pääasiassa TypeScriptiä ja Reactia: Cursorin 85 prosentin ominaisuusehdotustarkkuus (Windsurfin 78 % vastaan) vähentää virheellisten propertien aiheuttamia build-virheitä.
- Avoimen lähdekoodin ylläpitäjä, joka arvioi lukuisia pull requesteja: Aiderin Polyglot-tuloksissa Cursor (71 %) ja Windsurf (70 %) ovat lähes tasan, joten valinta kannattaa tehdä hinnan ja käyttöliittymän, ei mallin ratkaisukyvyn perusteella.
- Konsulttiyritys, joka vaihtaa asiakasprojektista toiseen viikoittain: Windsurfin paikallinen indeksointi nopeuttaa uuden koodikannan haltuunottoa, kun agentti pääsee heti kiinni tiedostorakenteeseen ilman pitkää alkulatausta jokaisessa uudessa projektissa.
- Julkishallinnon tai finanssialan tiimi tiukan compliance-vaatimuksen alla: Enterprise-tason sopimusehdot ja kirjallinen tietosuojaliite ratkaisevat usein enemmän kuin benchmark-pisteet, joten molemmilta kannattaa pyytää DPA-dokumentti ennen kilpailutuksen päättämistä.
Migraatio-opas: Cursorista Windsurfiin ja päinvastoin
Molemmat editorit tukevat VS Code -yhteensopivia laajennuksia ja asetustiedostoja, joten siirtymä ei vaadi koko työympäristön uudelleenrakentamista. Suurin osa migraatioon kuluvasta ajasta menee agentin ohjaamisen opetteluun, ei itse editorin asennukseen. Käytännön siirto etenee näin:
- Vie nykyiset asetukset: kopioi
.vscode/settings.jsonja laajennuslista talteen ennen vaihtoa. - Asenna kohde-editori ja kirjaudu sisään olemassa olevalla tilillä (molemmat tukevat GitHub-kirjautumista).
- Tuo asetukset uuteen editoriin joko manuaalisesti tai sisäänrakennetulla tuontityökalulla.
- Yhdistä repo uudelleen ja anna agentin indeksoida koodikanta paikallisesti ennen ensimmäistä tehtävää.
- Testaa agentin oletusmalli pienellä, riskittömällä tehtävällä ennen kuin annat sille laajempi refaktorointitehtävä.
- Vertaa rinnakkain kahden viikon ajan: aja sama tehtäväsarja molemmilla ja mittaa hyväksymisaste sekä korjauskierrosten määrä.
- Peruuta vanha tilaus vasta, kun tiimi on vahvistanut, että uusi editori täyttää samat vaatimukset tuotantoympäristössä.
# Esimerkki: asetusten vienti ja tuonti komentoriviltä
cp -r ~/.vscode/settings.json ~/editor-backup/
cp -r ~/.vscode/extensions.json ~/editor-backup/
# Avaa kohde-editori ja tuo asetukset sen omalla komennolla
# Cursor: Command Palette -> "Import VS Code settings"
# Windsurf: Settings -> "Import from VS Code"
Kannattaa huomata, että tiimitilausten purkaminen kesken laskutuskauden ei yleensä tuota hyvitystä, joten siirto kannattaa ajoittaa laskutuskauden vaihtumiseen. Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankinnasta vastaava tiimi kirjaa uuden tilauksen alkamispäivän talousosastolle ennen vanhan irtisanomista.
Suurimmissa tiimeissä kannattaa harkita vaiheittaista siirtoa: aloita yhdellä tai kahdella vapaaehtoisella kehittäjällä, kerää palautetta kahden viikon ajalta ja laajenna vasta sen jälkeen koko tiimiin. Näin mahdolliset ongelmat, kuten laajennuksen yhteensopimattomuus tai agentin tekemät virheelliset muutokset kriittisessä moduulissa, jäävät pieneen mittakaavaan eivätkä vaikuta koko tiimin tuottavuuteen siirtymän aikana.
Yksi usein unohdettu vaihe on tiimin sisäisten ohjeiden päivittäminen. Jos tiimillä on kirjallinen ohjeistus siitä, mitä tekoälyagentin annetaan tehdä ilman erillistä hyväksyntää (esimerkiksi tuotantotietokannan migraatiot tai julkiset API-rajapinnat), sama ohjeistus kannattaa kopioida ja mukauttaa uuteen editoriin heti käyttöönoton yhteydessä, ei vasta ensimmäisen virheen jälkeen.
Kustannuslaskelma: kymmenen hengen kehitystiimi vuodessa
Kuukausihinnat näyttävät pieniltä, mutta vuositasolla ja tiimikoossa erot kasvavat nopeasti. Alla yksinkertaistettu laskelma kymmenen hengen kehitystiimille, joka valitsee tiimitilauksen standard-tasolla ilman vuosilaskutusalennusta.
- Windsurf, 10 käyttäjää: 80 $/kk perusmaksu + (10 × 40 $/kk) = 480 $/kk, eli 5 760 $/vuosi (~4 925 €/vuosi).
- Cursor, 10 käyttäjää (standard-paikat): 80 $/kk perusmaksu + (10 × 40 $/kk) = 480 $/kk, eli 5 760 $/vuosi (~4 925 €/vuosi) – sama summa kuin Windsurfilla, jos kaikki paikat pysyvät standard-tasolla.
- Cursor, 10 käyttäjää (premium-paikat): 80 $/kk perusmaksu + (10 × 120 $/kk) = 1 280 $/kk, eli 15 360 $/vuosi (~13 133 €/vuosi), jos koko tiimi tarvitsee laajimman mallivalikoiman.
Laskelma paljastaa oleellisen: standard-tasolla hintaero häviää lähes kokonaan, mutta jos tiimi päättää nostaa kaikki paikat Cursorin premium-tasolle, vuosikustannus lähes kolminkertaistuu. Käytännön suositus on aloittaa standard-paikoilla ja nostaa yksittäisten kehittäjien tasoa vain, jos he todistetusti tarvitsevat laajempaa mallivalikoimaa päivittäisessä työssään. Vuosilaskutus toisi Cursorin standard-tasolle noin 20 prosentin alennuksen, jota Windsurfin hinnoittelu ei vastaavasti tarjoa.
Suomalaisen ohjelmistotalon budjetoinnissa kannattaa muistaa myös epäsuorat kustannukset: käyttöönottoon kuluva aika, laajennusten yhteensopivuuden tarkistus ja mahdollinen tarve pitää molempia editoreita rinnakkain siirtymäkauden ajan. Nämä eivät näy hinnastossa, mutta ne vaikuttavat todelliseen kokonaiskustannukseen etenkin ensimmäisenä käyttöönottokuukautena, jolloin tuottavuushyöty ei vielä ole täydessä mitassaan käytössä.
Vertailun vuoksi kannattaa laskea myös nollavaihtoehto: mitä maksaisi olla ottamatta kumpaakaan käyttöön. Kehittäjän tuntipalkka Suomessa ylittää tyypillisesti moninkertaisesti sen, mitä 40–120 dollarin kuukausitilaus maksaa per henkilö, joten jo pieni, säännöllinen ajansäästö riittää kattamaan tilauksen kustannuksen. Juuri tämä laskelma selittää, miksi näiden työkalujen hankinta on siirtynyt nopeasti yksittäisten kehittäjien kokeilusta koko organisaation kattavaksi vakiokäytännöksi useissa suomalaisissa ohjelmistotaloissa.
Edut ja haitat
Kun tekniset erot on käyty läpi rivi riviltä, kannattaa vielä koota yhteen, mitkä ominaisuudet puoltavat kumpaakin editoria kokonaisuutena. Kumpikin lista alla perustuu suoraan edellä esitettyihin lukuihin, ei yleisiin mielipiteisiin.
Windsurf: edut ja haitat
- Edut: Matalampi latenssi (145 ms), erittäin nopea SWE-1.5-malli (~1 300 tokenia/s), yksinkertaisempi hinnoittelurakenne, sopii hyvin nopeaan prototyyppikehitykseen, paikallinen indeksointi nopeuttaa uusien projektien haltuunottoa.
- Haitat: Pienempi peruskontekstin koko (100 000 tokenia), heikompi tarkkuus monitiedosto-refaktoroinnissa (74 % vs. 85 %), julkisia käyttäjälukuja ei ole saatavilla vertailun tueksi, ei erillistä väliporrasta Pron ja huipputason Maxin välillä.
Cursor: edut ja haitat
- Edut: Korkeampi tarkkuus monitiedosto-refaktoroinnissa (85 %) ja TypeScript-ehdotuksissa (85 %), laajempi kontekstin katto (jopa 1M tokenia Google-mallilla), dokumentoidut käyttäjäluvut (yli 2 miljoonaa käyttäjää), joustavampi tiimihinnoittelu (standard/premium-paikat), tarkempi diff-näkymä muutosten hyväksyntään.
- Haitat: Hitaampi inline-latenssi (180 ms vs. 145 ms), monimutkaisempi hintaportaikko, Pro+-taso (60 $/kk) nostaa keskitason kustannusta verrattuna Windsurfiin, hitaampi yksittäisten täydennysten vasteaika saattaa turhauttaa nopeatempoisessa työskentelyssä.
Listat eivät ole toistensa peilikuvia sattumalta. Ne heijastavat suoraan sitä perimmäistä suunnitteluvalintaa, jonka kumpikin yhtiö teki jo tuotteen alkuvaiheessa: Cognition valitsi nopeuden ja autonomian, Anysphere valitsi tarkkuuden ja hallinnan. Kumpikaan valinta ei ole objektiivisesti oikea, vaan sopivuus riippuu siitä, kumpi riski, hidas kehitystyö vai virheellinen muutos tuotannossa, on tiimille kalliimpi.
Yleisimmät käyttäjäpalautteen teemat
Kehittäjäyhteisöjen keskusteluissa toistuvat teemat ovat molemmilla editoreilla samankaltaisia, vaikka painotukset eroavat. Windsurf-käyttäjät nostavat usein esiin sen, kuinka nopeasti Cascade etenee isoissa tehtävissä, mutta myös sen, että agentti saattaa joskus mennä liian pitkälle ilman välivaihetta, jolloin virheen huomaaminen vaatii koko muutosjoukon läpikäyntiä kerralla. Tämä on suora seuraus samasta autonomiasta, joka tekee työkalusta nopean.
Cursor-käyttäjien palaute keskittyy useammin hinnoittelun monimutkaisuuteen: neljä eri tasoa (Hobby, Pro, Pro+, Ultra) plus erillinen tiimihinnoittelu koetaan raskaammaksi ymmärtää kuin Windsurfin suoraviivaisempi kolmiportainen malli. Toisaalta samat käyttäjät mainitsevat useammin tyytyväisyytensä siihen, että Composerin ehdottamat muutokset ovat harvemmin tarpeen perua kokonaan. Kumpikin palautetyyppi on johdonmukainen sen kanssa, mitä mitatut benchmark-luvut kertovat: nopeus versus tarkkuus on todellinen, mitattavissa oleva kompromissi eikä pelkkä markkinointipuhe.
Molemmissa työkaluissa toistuu myös kolmas teema: käyttöpoolin kulutuksen ennustaminen koetaan hankalaksi etukäteen. Kun agentti tekee raskaan, monivaiheisen tehtävän, kulutuksen määrä selviää usein vasta jälkikäteen, mikä vaikeuttaa budjetointia varsinkin tiimeissä, joissa useampi kehittäjä jakaa saman tilauksen käyttöpoolin. Molemmat yhtiöt ovat lisänneet käytön seurantaan omia hallintapaneelejaan, mutta kumpikaan ei vielä tarjoa ennakoivaa arviota siitä, kuinka paljon tietty tehtävä tulee maksamaan ennen sen käynnistämistä.
Tuki, dokumentaatio ja SLA-tasot
Ilmaisilla ja Pro-tasoilla molemmat yhtiöt nojaavat pääasiassa yhteisöfoorumeihin, Discord-kanaviin ja dokumentaatiosivustoihin: Cursorin viralliset ohjeet löytyvät osoitteesta cursor.com/docs, ja Cognition ylläpitää vastaavaa dokumentaatiota omalla sivustollaan. Kummallakaan tasolla ei ole luvattua vasteaikaa tukipyyntöihin, mikä on tyypillistä nopeasti kasvaville kehittäjätyökaluille. Tiimitasolla molemmat lisäävät sähköpostitukikanavan, ja Enterprise-tasolla kumpikin tarjoaa nimetyn asiakasvastaavan sekä kirjallisen SLA-sopimuksen, jonka tarkat ehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti.
Pohjoismaisille tiimeille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aikaerosta Yhdysvaltoihin kannattaa varautua viiveisiin tukipyyntöjen käsittelyssä, jos tilaus on Pro- tai Pro+-tasolla. Enterprise-asiakkaille molemmat yhtiöt ovat laajentaneet tukiaikojaan kattamaan myös Euroopan työajan, mutta tämä kannattaa aina vahvistaa erikseen ennen sopimuksen allekirjoittamista, sillä ehdot ovat muuttuneet nopeasti molempien yhtiöiden kasvaessa.
Dokumentaation laadussa erot ovat pieniä mutta havaittavissa. Cursorin dokumentaatio on rakennettu selkeästi tehtäväkohtaisten oppaiden ympärille, joissa jokainen ominaisuus saa oman lyhyen esimerkkinsä. Windsurfin dokumentaatio taas painottuu enemmän agentin käyttäytymisen selittämiseen yleisellä tasolla, mikä sopii hyvin niille, jotka haluavat ymmärtää, miksi Cascade tekee tietyn päätöksen, mutta vaatii enemmän omaa kokeilua konkreettisten komentojen löytämiseksi.
Lopputulema: kumpi voittaa datalla mitattuna
Puhtaasti benchmark-lukujen valossa Windsurf voittaa SWE-benchissä (69,4 % vs. 68,7 %) ja latenssissa (145 ms vs. 180 ms), Cursor taas voittaa Aider Polyglot -tuloksissa (71 % vs. 70 %) ja etenkin monitiedosto-refaktoroinnin tarkkuudessa (85 % vs. 74 %). Kumpikaan ei siis dominoi kaikilla mittareilla.
Jos valinta pitää tehdä yhden luvun perusteella, tarkkuus kannattaa painottaa nopeutta enemmän suurissa, pitkäikäisissä koodikannoissa. Väärä refaktorointi maksaa enemmän korjausaikaa kuin mitä 35 millisekunnin latenssiero säästää. Sen vuoksi Cursor on todennäköisesti parempi oletusvalinta suomalaiselle tiimille, joka ylläpitää tuotantokriittistä taustajärjestelmää. Windsurf taas kannattaa valita silloin, kun projektin luonne on kokeileva, iteraatiotahti nopea ja jokainen sekunti latenssissa tuntuu päivän mittaan.
Hinta ei erottele valintaa yhtä paljon kuin voisi olettaa, sillä Pro-taso maksaa molemmilla saman 20 dollaria kuukaudessa ja huipputasokin osuu tasan 200 dollariin. Todellinen kustannusero syntyy vasta tiimitasolla, kun käyttäjämäärä kasvaa: Cursorin premium-paikka (120 $/kk) voi nostaa kymmenen hengen tiimin kuukausikuluja huomattavasti, jos suurin osa tarvitsee laajinta mallivalikoimaa. Kannattaa siis laskea kokonaiskustannus omalla tiimikoolla ennen päätöstä, ei pelkkää yksittäisen käyttäjän kuukausihintaa.
Yhteenvetona: kumpikaan editori ei ole väärä valinta, ja moni suomalainen tiimi päätyy lopulta käyttämään molempia rinnakkain eri projekteissa. Jos pitää valita vain yksi, kannattaa punnita, kumpi maksaa enemmän virheestä, hidas kehittäjä vai virheellinen refaktorointi. Nopean iteroinnin projekteissa Windsurf voittaa, kriittisessä tuotantokoodissa Cursor voittaa, ja kaikkein todennäköisintä on, että oikea vastaus muuttuu vielä muutaman kuukauden päästä, kun molemmat yhtiöt julkaisevat seuraavat versionsa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko Windsurf sama asia kuin Codeium?
Kyllä, Windsurf on aiemman Codeium-tuotteen jatke. Cognition osti sen vuonna 2025, ja tuote tunnetaan elokuussa 2026 myös nimellä Devin Desktop osana Cognitionin laajempaa agenttiperhettä. Nimenvaihdos ei vaikuta olemassa oleviin tilauksiin tai asetuksiin, joten aiemmat Codeium-käyttäjät voivat jatkaa suoraan samalla tilillä ilman uudelleenrekisteröitymistä.
Kumpi on halvempi, Windsurf vai Cursor?
Pro-tasolla hinta on sama, 20 dollaria kuukaudessa. Cursor tarjoaa lisäksi 60 dollarin Pro+-välitason ja vuosilaskutusalennuksen, joita Windsurfilla ei ole, joten Windsurfin hintaportaikko on yksinkertaisempi mutta ei automaattisesti halvempi kokonaiskustannukseltaan.
Kumpi editori tukee Claude-malleja?
Molemmat. Windsurf tarjoaa Claude Sonnet 4.5- ja 4.6-mallit vaihtoehtona SWE-1.5:lle, ja Cursorin Composer käyttää Claude Sonnet 4.6:ta oletuksena. Kumpikin editori antaa kehittäjän vaihtaa mallia kesken projektin, joten Claude-mallin valinta ei ole lopullinen sitoumus vaan sitä voi säätää tehtävän mukaan: nopeampi malli rutiinitehtäviin, tarkempi malli kriittisiin muutoksiin.
Kumpi sopii paremmin suureen monorepoon?
Cursor, sillä sen peruskontekstin koko (200 000 tokenia) ja elokuussa 2026 lisätty 1 miljoonan tokenin Google-malli kattavat laajemman koodikannan kerralla kuin Windsurfin 100 000 tokenin peruskonteksti.
Voiko molempia käyttää samassa tiimissä rinnakkain?
Kyllä, kumpikaan ei lukitse koodikantaa itseensä. Molemmat toimivat tavallisen Git-repositorion päällä, joten osa tiimistä voi käyttää Cursoria ja osa Windsurfia ilman yhteensopivuusongelmia versionhallinnassa.
Kumpi on nopeampi käytännön koodaustyössä?
Windsurf voittaa raa’assa latenssissa (145 ms vs. 180 ms) ja täydennysnopeudessa, mutta Cursor on nopeampi monimutkaisessa refaktoroinnissa (2–4 s vs. 3–5 s). Kumpi tuntuu nopeammalta riippuu siitä, tekeekö kehittäjä enemmän pieniä täydennyksiä vai suurempia, monitiedostoisia muutoksia.
Onko kumpikaan editori turvallinen yritysympäristöön Suomessa?
Molemmat tarjoavat Enterprise-tason räätälöidyllä hinnoittelulla, mikä yleensä sisältää lisäasetuksia tietoturvaan ja pääsynhallintaan. Riippumatta valinnasta, tekoälyn kirjoittamassa koodissa esiintyy tietoturva-aukkoja useammin (14,3 %) kuin ihmisen kirjoittamassa koodissa (9,1 %), joten koodikatselmointi on syytä pitää osana prosessia työkalusta riippumatta. Pyydä molemmilta toimittajilta kirjallinen dokumentti siitä, missä data sijaitsee levossa ja siirron aikana, ennen kuin liität kumpaakaan työkalua koodikantaan, joka sisältää asiakastietoa tai muuta säänneltyä dataa.
Kumpaa kannattaa kokeilla ensin?
Molemmilla on ilmainen taso, joten järkevin tapa on testata kumpaakin samalla, pienellä projektilla kahden viikon ajan ennen maksullisen tilauksen valintaa. Näin tiimi näkee omalla koodikannalla, kumpi malliyhdistelmä tuottaa vähemmän korjauskierroksia.
Vaatiiko siirtyminen VS Codesta paljon totuttelua?
Ei merkittävästi. Molemmat editorit pohjautuvat VS Coden lähdekoodiin, joten näppäinoikotiet, valikkorakenne ja suurin osa laajennuksista toimivat sellaisenaan. Suurin totuttelua vaativa osa on agentin ohjaaminen: kannattaa varata pari päivää sen opetteluun, miten tehtävät kannattaa muotoilla, jotta agentti ymmärtää kontekstin oikein ensimmäisellä yrittämällä.
Mitä tapahtuu, jos molemmat mallit epäonnistuvat samassa tehtävässä?
Kumpikaan editori ei ratkaise kaikkea automaattisesti, eikä SWE-bench-tulosten 69,4 % ja 68,7 % pidä lukea niin, että loput tapaukset epäonnistuisivat täysin. Käytännössä agentti usein pääsee osittaiseen ratkaisuun ja jättää loput kehittäjän viimeisteltäväksi. Molemmissa editoreissa kannattaa pitää versionhallinnan commit-rytmi tiheänä, jotta epäonnistuneen agenttiajon voi perua nopeasti ilman, että se vie mukanaan onnistuneita muutoksia.
Voiko Windsurfia tai Cursoria käyttää ilman verkkoyhteyttä?
Ei kokonaan. Molemmat editorit tarvitsevat verkkoyhteyden, koska varsinainen mallipäättely tapahtuu palvelimella, ei paikallisella koneella. Perustason muokkaustoiminnot, kuten tiedostojen selaaminen ja tavallinen tekstinkäsittely, toimivat ilman yhteyttä, mutta agenttitoiminnot, koodin täydennys ja mallipohjaiset ehdotukset vaativat aktiivisen internetyhteyden koko käytön ajan.
Mitä tapahtuu, kun kuukausittainen käyttöpooli loppuu kesken?
Molemmissa editoreissa käyttöpoolin loppuminen tarkoittaa yleensä siirtymistä hitaampaan tai rajoitettuun tilaan, tai vaihtoehtoisesti lisäkäytön ostamista erillistä laskutusta vastaan. Tarkat ehdot vaihtelevat tilaustason mukaan, joten tiimien kannattaa seurata kulutustaan hallintapaneelista säännöllisesti, etenkin kuukauden loppupuolella, jotta kriittinen työ ei pysähdy yllättäen kesken sprintin. Tiimitilauksissa kannattaa lisäksi sopia etukäteen, kuka saa luvan ostaa lisäkäyttöä, jotta yksittäinen kehittäjä ei vahingossa kasvata laskua ilman, että kukaan on hyväksynyt ylimääräistä kulua.
Aiheeseen liittyvää
- Claude Code vs Cursor: 28% vs 24% Suosiossa [2026]
- Claude Code vs GitHub Copilot: 69,2% vs 58,6% [2026]
- GitHub Copilot vs Windsurf: $19 vs $15, 13x Nopeampi [2026]
- Cursor vs GitHub Copilot: $200 vs $39, 30 % Nopeampi [2026]
- VS Code vs JetBrains: 76 % vs 27 % Suosiosta [2026]
- Lisää ohjelmistokehityksen uutisia ja vertailuja



