Google ilmoitti keskiviikkona 9. syyskuuta 2026 sijoittavansa vähintään 13 miljardia euroa, noin 15,1 miljardia dollaria, tekoälyinfrastruktuuriin Suomessa. Summa on yhtiön suurin yksittäinen investointi Euroopassa, ja se on sidottu poikkeuksellisen laajaan energiapakettiin. Mukana on 22 vuoden sopimus Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämisestä, uutta maatuulivoimaa ja 94 megawatin akkuvarasto, jonka tehtävä on tasata sähkön hintaa kylminä ja tuulettomina jaksoina.
Ilmoitus nostaa Suomen entistä selvemmin Pohjoismaiden tekoälylaskennan keskiöön. Maassa on jo käynnissä useita suuria konesalihankkeita Nvidian GPU-ekosysteemin ympärillä, ja Google liittyy nyt joukkoon omalla, energiasidonnaisella mallillaan. Kahden vuoden aikana rakennetaan kolme uutta konesalia ja laajennetaan Haminan nykyistä laitosta, joka on ollut Googlen Pohjoismaiden-toiminnan ydin vuodesta 2011.
Google ilmoitti historiansa suurimman Eurooppa-investoinnin
Alphabetin omistama Google kuvasi 13 miljardin euron pakettia suurimmaksi yksittäiseksi sijoituksekseen Euroopassa. Rahat jaetaan kahden vuoden ajalle, ja ne kattavat sekä uutta konesalikapasiteettia että energiainfrastruktuuria. Ilmoitus tuli samana viikkona, kun Nvidia oli jo elokuussa kertonut yhdistävänsä GPU-asiakkaitaan pohjoismaisiin konesalioperaattoreihin, joilla on vapaata kapasiteettia. Googlen ratkaisu erottuu kuitenkin siitä, että yhtiö sitoo investoinnin suoraan Suomen sähköverkon vakauteen, ei pelkkään laskentatehoon.
Päätös osuu ajankohtaan, jolloin tekoälyn laskentakapasiteetin kysyntä on kasvanut nopeammin kuin uutta sähköntuotantoa ehditään rakentaa. Suurten kielimallien koulutusklusterit ja niitä palvelevat konesalit kuluttavat jatkuvasti kasvavan määrän sähköä, ja juuri sähkön saatavuus ja hinta ovat nousseet ratkaisevaksi tekijäksi siinä, mihin uusia investointeja ohjataan. Google kertoo valinneensa Suomen osin siksi, että maan sähköverkko nojaa vahvasti ydinvoimaan ja tuulivoimaan, jotka molemmat tuottavat vähäpäästöistä sähköä ympäri vuorokauden.
Googlen Suomi-paketti lyhyesti
Alla oleva taulukko kokoaa investoinnin keskeiset osat sellaisina kuin Google on ne julkistanut. Kaikki toimet on tarkoitus toteuttaa seuraavan kahden vuoden kuluessa, ja niistä suurin osa liittyy suoraan sähköverkon vakauteen, ei pelkkään palvelinsaliin.
| Osa-alue | Sisältö | Kesto / aikataulu |
|---|---|---|
| Konesalit | Kolme uutta konesalia sekä Haminan nykyisen laitoksen laajennus | Rakenteilla seuraavan 2 vuoden aikana |
| Ydinvoima | 22 vuoden sopimus Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämisestä Fortumin kanssa | Allekirjoitettu, voimassa 22 vuotta |
| Tuulivoima | Uutta maatuulivoimakapasiteettia Suomen verkkoon | Rakenteilla |
| Akkuvarasto | 94 megawatin akkujärjestelmä hintapiikkien tasaamiseen | Sopimus tehty |
| Kokonaissumma | Vähintään 13 mrd. € (n. 15,1 mrd. $) | Jaettuna kahdelle vuodelle |
| Ilmoituspäivä | 9. syyskuuta 2026 | – |
Loviisan ydinvoimala: 22 vuoden sopimus Fortumin kanssa
Sopimuksen ydin on 22 vuoden diili Fortumin kanssa Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämisestä. Loviisan laitos sijaitsee Etelä-Suomessa, ja se on tuottanut sähköä Suomen verkkoon vuosikymmeniä. Googlelle laitoksen tasainen, säästä riippumaton perusvoima on tekoälykonesalien kannalta arvokkaampaa kuin lyhytkestoinen halpa sähkö, koska GPU- ja TPU-klusterit kuluttavat suurin piirtein saman verran sähköä joka tunti, vuorokaudenajasta tai säästä riippumatta.
Yhtiö on kertonut työskentelevänsä yhdessä Fortumin kanssa myös uusien liiketoimintamallien parissa, joilla parannettaisiin mahdollisten uusien ydinreaktoreiden kaupallista kannattavuutta juuri Loviisan alueella. Tämä on Suomen oloissa poikkeuksellinen askel: teknologiayhtiö ei ainoastaan osta sähköä pitkällä sopimuksella, vaan osallistuu myös keskusteluun siitä, kannattaisiko Loviisaan rakentaa lisää ydinvoimakapasiteettia tulevina vuosina.
Tuulivoimaa ja 94 megawatin akkuvarasto hintapiikkejä vastaan
Ydinvoiman rinnalle Google rakentaa uutta maatuulivoimakapasiteettia ja on sopinut uudesta 94 megawatin akkujärjestelmästä. Akkuvaraston tehtävä on tasata sähkön hintaa erityisesti kylminä ja tuulettomina jaksoina, jolloin Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla hinta voi nousta nopeasti kysynnän kasvaessa ja tuulivoiman tuotannon hiipuessa. Tällaiset hetket ovat tuttuja suomalaisille sähkönkäyttäjille talvikuukausina, jolloin pörssisähkön hinta on ajoittain moninkertaistunut muutamassa tunnissa.
Akkujärjestelmä ei ole pelkkä varavoima Googlen omille konesaleille. Se on osa laajempaa verkonhallinnan työkalua, joka voi tasata koko alueen kysyntäpiikkejä. Samantyyppisiä ratkaisuja ovat viime kuukausina rakentaneet myös muut Suomeen investoivat konesalitoimijat, mutta 94 megawatin mittaluokka on yksi suurimmista, jotka yksittäinen teknologiayhtiö on Suomessa julkistanut.
Kolme uutta konesalia ja Haminan laajennus
Google rakentaa seuraavan kahden vuoden aikana kolme kokonaan uutta konesalia ja laajentaa samalla Haminassa sijaitsevaa nykyistä laitostaan. Yhtiö ei ole vielä julkistanut uusien konesalien tarkkoja sijainteja, mutta ilmoituksen mukaan laajennukset keskittyvät Etelä-Suomeen, lähelle olemassa olevaa infrastruktuuria ja sähköverkon runkolinjoja.
Laajennus on looginen jatko sille, että Haminan konesali on jo vuosia ollut yksi Googlen suurimmista Euroopan-laitoksista. Uusi kapasiteetti on tarkoitettu ennen kaikkea tekoälymallien koulutukseen ja niiden ajamiseen tuotannossa, eli samaan käyttötarkoitukseen, johon myös kilpailijoiden Suomeen rakentamat klusterit on suunnattu.
Miksi juuri Suomi vetää tekoälyinvestointeja
Suomen vetovoima tekoälyinvestointien kohteena rakentuu muutamasta konkreettisesta tekijästä. Ensinnäkin viileä ilmasto pienentää konesalien jäähdytyskustannuksia merkittävästi verrattuna lämpimämpiin maihin. Toiseksi Suomen sähköntuotanto nojaa vahvasti vähäpäästöisiin lähteisiin, ydinvoimaan ja tuulivoimaan, mikä sopii yhtiöille, jotka ovat julkisesti sitoutuneet päästövähennystavoitteisiin. Kolmanneksi sähköverkko on vakaa ja poliittinen riski matala, mikä painaa vaakakupissa, kun sopimuksia tehdään vuosikymmenien mittaisiksi.
Näiden tekijöiden yhteisvaikutus näkyy nyt konkreettisesti: Suomeen on viimeisen vuoden aikana ilmoitettu useita satojen megawattien luokan konesalihankkeita, ja Googlen 13 miljardin euron paketti on niistä toistaiseksi suurin yksittäinen summa. Sähkömarkkinoiden näkökulmasta kyse on isosta muutoksesta, sillä uusi, jatkuvasti sähköä kuluttava teollisuudenala kasvattaa Suomen sähkönkulutusta tavalla, joka oli vielä muutama vuosi sitten vaikea ennustaa.
Googlen historia Suomessa ulottuu vuoteen 2009
Google ei ole Suomessa uusi tulokas. Yhtiö osti Haminasta entisen paperitehtaan kiinteistön vuonna 2009 ja muutti sen konesalikäyttöön, ja laitos avattiin virallisesti vuonna 2011. Sen jälkeen Hamina on kasvanut vaiheittain yhdeksi Googlen keskeisimmistä Euroopan-laitoksista, ja se on toiminut mallina sille, miten vanhaa teollisuuskiinteistöä voidaan hyödyntää energiatehokkaassa konesalirakentamisessa.
Haminan paperitehtaan osto loi pohjan
Haminan sijainti meren äärellä mahdollisti alusta asti merivedellä toimivan jäähdytysjärjestelmän, mikä oli 2000-luvun lopulla poikkeuksellinen ratkaisu konesalialalla. Nyt, kun tekoälylaskenta kasvattaa jäähdytystarvetta entisestään, sama periaate toistuu uudessa mittakaavassa: Google hakee jälleen sijainteja, joissa luonnonolosuhteet ja vakaa sähköverkko tukevat energiatehokasta laskentaa.
Kilpailutilanne Pohjolan tekoälyinfrassa
Google ei rakenna tekoälyinfrastruktuuria Suomeen tyhjiöön. Maahan on viimeisten kuukausien aikana ilmoitettu useita kilpailevia hankkeita, ja ne yhdessä tekevät Suomesta yhden Euroopan vilkkaimmista konesalimarkkinoista. Nebius on jo aiemmin ilmoittanut rakentavansa Lappeenrantaan noin 310 megawatin konesalin, joka valmistuu vaiheittain vuoteen 2027 mennessä. Cerebras puolestaan on solminut Compute Nordic Finlandin kanssa seitsemän vuoden sopimuksen Mikkeliin rakennettavasta 165 megawatin laitoksesta.
Näiden lisäksi brittiläinen Nscale rakentaa Harjavaltaan konesalia yhdessä Fortumin kanssa, ja Pure DC sekä Arcem ovat molemmat ilmoittaneet satojen megawattien hankkeista eri puolilla Suomea. Alla oleva taulukko vertailee näiden hankkeiden mittaluokkaa Googlen paketin rinnalla.
| Yhtiö | Sijainti | Investointi / arvo | Kapasiteetti |
|---|---|---|---|
| Hamina + 3 uutta konesalia | Vähintään 13 mrd. € | Ei julkistettu MW-lukua | |
| Nebius | Lappeenranta | N. 10 mrd. $ arvoinen hanke | 310 MW, valmis vaiheittain 2027 mennessä |
| Cerebras / Compute Nordic | Mikkeli | 1-1,7 mrd. € (7 vuoden sopimus) | 165 MW, ensimmäinen vaihe 50 MW |
| Compute Nordic | Mikkeli (Visulahti) | Ei julkistettu | 212 MW:n ensimmäinen vaihe luvitettu |
| Nscale / Fortum | Harjavalta | 2 mrd. $ Series C -rahoitus, 14,6 mrd. $ arvostus | Kapasiteetti ei vielä vahvistettu |
| Pure DC | Suomi | 1,5 mrd. € | 110 MW, skaalattavissa yli 550 MW:iin |
Taulukosta erottuu selvästi, että Googlen 13 miljardin euron summa on suurempi kuin yksikään yksittäinen kilpailevista hankkeista, vaikka Google ei ole julkistanut tarkkaa megawattilukua uudelle kapasiteetilleen. Ero muihin toimijoihin on myös laadullinen: Google sitoo rahansa suoraan energiantuotantoon, kun taas moni kilpailija nojaa siihen, että sähkö ostetaan markkinoilta olemassa olevilta tuottajilta.
Cerebrasin ja Compute Nordic Finlandin tiedotteesta käy ilmi, että Mikkelin hanke skaalautuu vaiheittain 165 megawatin kokonaiskapasiteettiin, ja ensimmäinen 50 megawatin rakennusvaihe on jo käynnissä. Compute Nordic on lisäksi saanut rakennusluvat ja sähkösopimukset saman kampuksen 212 megawatin ensimmäiselle vaiheelle, mikä tekee Mikkelistä yhden alueen tiheimmistä konesalikeskittymistä. Nscalen puolestaan kerrotaan rakentavan konesalia Harjavaltaan yhdessä Fortumin kanssa, samalla kun yhtiö on kerännyt 2 miljardin dollarin Series C -rahoituskierroksen, jonka arvostus nousi 14,6 miljardiin dollariin.
Pohjoismaiden konesalibuumi vuosikymmenen mittapuulla
Suomen konesalimarkkinan kasvua kannattaa katsoa myös pidemmällä aikajanalla. 2010-luvulla investoinnit olivat vielä pääosin yksittäisten yhtiöiden, kuten Googlen Haminan laitoksen, varassa. 2020-luvun jälkipuoliskolla mukaan on tullut myös julkisesti rahoitettuja jättihankkeita, kuten Kajaaniin rakennettu LUMI-supertietokone, joka rakennettiin EuroHPC-yhteishankkeena eurooppalaista tutkimuskäyttöä varten. Ero yksityisten hyperscalereiden ja julkisen tutkimusinfrastruktuurin välillä on kaventunut, kun molemmat kilpailevat samasta sähköstä, samasta maa-alasta ja samasta ammattitaitoisesta työvoimasta.
Muutos näkyy myös siinä, keitä uusia toimijoita markkinalle on tullut. Vielä muutama vuosi sitten Suomen konesalisektorin suurimmat nimet olivat Google, Microsoft ja muutama kotimainen operaattori. Nyt joukkoon on liittynyt uuden sukupolven tekoälyyn erikoistuneita yhtiöitä, kuten Nebius, Cerebras ja Nscale, joilla ei ole samanlaista pilvipalveluhistoriaa kuin perinteisillä jäteillä, mutta jotka ovat pystyneet keräämään miljardiluokan rahoituksen nimenomaan tekoälylaskennan kysynnän varaan. Googlen 13 miljardin euron paketti osoittaa, että myös vanhat toimijat ovat valmiita vastaamaan tähän kilpailuun samalla mittakaavalla.
TPU vai GPU – Googlen oma piristrategia
Toisin kuin moni Suomeen investoiva toimija, Google ei nojaa tekoälylaskennassaan yksinomaan Nvidian grafiikkapiireihin. Yhtiö kehittää omia TPU-tensoriprosessoreitaan, joiden uusin sukupolvi tunnetaan nimellä Ironwood eli TPU v7. Tämä olemme käsitelleet aiemmin tarkemmin, mutta oleellista Suomi-investoinnin kannalta on, että osa uudesta konesalikapasiteetista tulee todennäköisesti palvelemaan juuri omien TPU-klustereiden ajamista, ei pelkästään ulkopuolisten GPU-asiakkaiden tarpeita.
Oma piri vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta
Omien tensoriprosessorien käyttö antaa Googlelle liikkumavaraa tilanteessa, jossa Nvidian huippupiirien kysyntä ylittää tarjonnan ja hinnat ovat nousseet. Se on myös yksi syy, miksi Google pystyy sitoutumaan näin suureen investointiin ilman, että koko hanke olisi riippuvainen yhden ulkoisen piivalmistajan toimitusaikatauluista. Muilla Suomeen investoivilla toimijoilla, kuten Nebiuksella ja Cerebrasilla, ei ole vastaavaa omaa piriarkkitehtuuria, vaan ne rakentavat kapasiteettinsa joko Nvidian GPU-alustojen tai, Cerebrasin tapauksessa, oman wafer-scale-teknologiansa varaan. Tämä tekee Suomen konesalikentästä teknisesti aiempaa monimuotoisemman, kun yhdellä alueella toimii rinnakkain useita eri piriarkkitehtuureja palvelevia laitoksia.
Energiamarkkinoiden näkökulma
Suomen sähkömarkkinoiden kannalta Googlen investointi on kaksiteräinen miekka. Toisaalta yhtiö tuo mukanaan uutta tuulivoimakapasiteettia ja rahoittaa Loviisan käyttöiän pidennystä, mikä vahvistaa koko maan sähköntuotantoa pitkällä aikavälillä. Toisaalta uusi, jatkuvasti käyvä konesalikuorma kasvattaa kokonaiskulutusta, ja jos vastaava kasvu toistuu useiden muidenkin hankkeiden osalta, sähkön kysyntä Suomessa voi nousta merkittävästi nopeammin kuin viime vuosikymmenten trendi on antanut olettaa.
94 megawatin akkuvarasto on tässä yhtälössä käytännön työkalu, ei pelkkä symbolinen ele. Se voi purkaa varastoitua sähköä juuri niinä tunteina, jolloin kysyntä on korkeimmillaan ja tuulivoiman tuotanto matalimmillaan, ja siten hillitä hintapiikkejä koko markkinalla, ei ainoastaan Googlen omissa konesaleissa. Vastaavia akkuhankkeita on rakennettu Suomeen viime vuosina lisää, mutta harva yksittäinen sopimus on yhtä suuri kuin Googlen nyt julkistama.
Nvidia on jo elokuussa 2026 kertonut aktiivisesta roolistaan pohjoismaisen konesalikapasiteetin kokoamisessa, kun yhtiö alkoi yhdistää GPU-asiakkaitaan operaattoreihin, joilla on vapaata tilaa. Nvidian omasta uutishuoneesta käy ilmi, että yhtiö seuraa jatkuvasti, mihin uutta konesalikapasiteettia rakennetaan Euroopassa, ja Suomi on noussut yhdeksi sen tärkeimmistä kohdemaista. Googlen ratkaisu rakentaa oma sähköntuotanto sen sijaan, että se vain vuokraisi valmista kapasiteettia, erottaa sen tästä yleisemmästä mallista, jossa konesalioperaattori ja sähköntuottaja ovat eri yhtiöitä.
Paikallistalous ja työpaikat
Google ei ole ilmoituksensa yhteydessä julkistanut tarkkaa lukua siitä, kuinka monta uutta työpaikkaa investointi tuo Suomeen. Yhtiö on aiemmin korostanut Haminan laitoksen merkitystä paikalliselle työllisyydelle ja alihankintaverkostolle, ja samaa mallia on odotettavissa myös uusien konesalien ympärille. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus on tyypillisesti suurin, kun taas valmiin konesalin pyörittäminen vaatii huomattavasti pienemmän, mutta pitkäkestoisen ja korkeasti koulutetun henkilöstön.
Epäsuora vaikutus ulottuu myös energia-alaan. Loviisan käyttöiän pidennys ja uusi tuulivoimakapasiteetti tarkoittavat lisätöitä energiayhtiöille ja niiden alihankkijoille vuosien ajan, eikä pelkästään rakennusvaiheessa vaan koko sopimuskauden mittaisena ylläpitotyönä.
Ydinvoimakeskustelu kiihtyy Suomessa
Googlen sopimus nostaa uudelleen esiin kysymyksen siitä, pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimakapasiteettia. Yhtiö on kertonut työskentelevänsä Fortumin kanssa uusien liiketoimintamallien parissa, joilla parannettaisiin mahdollisten uusien reaktoreiden kannattavuutta juuri Loviisan alueella. Tämä on merkittävä viesti markkinalle: kun globaali teknologiajätti on valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen ydinvoimasopimukseen ja osallistumaan uusien hankkeiden suunnitteluun, se voi madaltaa kynnystä myös muille sijoittajille.
Samalla keskustelu ei ole yksiselitteinen. Uusien ydinreaktorien rakentaminen kestää Suomessa tyypillisesti vuosikymmenen tai enemmän lupaprosesseineen, joten Googlen 22 vuoden sopimus koskee ensisijaisesti olemassa olevan Loviisan laitoksen käyttöiän pidentämistä, ei uuden reaktorin rakentamista. Mahdolliset uudet yksiköt olisivat oma, huomattavasti pidemmän aikavälin hanke.
Ydinvoiman rooli Suomen sähköjärjestelmässä on jo ennestään suuri verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, ja juuri tämä on yksi syy, miksi teknologiayhtiöt katsovat Suomeen. Kun konesalikuorma on tasainen ja jatkuva, sähköntuottajan kannalta houkuttelevin asiakas on sellainen, joka pystyy allekirjoittamaan pitkän, ennustettavan sopimuksen sen sijaan, että se ostaisi sähköä päivä kerrallaan pörssistä. Tämä sopii ydinvoiman luonteeseen paremmin kuin sään mukaan vaihtelevaan tuulivoimaan, minkä vuoksi Google on halunnut yhdistää molemmat omassa energiapaketissaan.
Mitä alan toimijat ja tiedotusvälineet sanovat
Google kuvaa omassa tiedotteessaan investointia osana pyrkimystä syventää sitoutumistaan Suomeen digitaalisen infrastruktuurin, puhtaan energian ja paikallisten kumppanuuksien kautta. Samassa tiedotteessa yhtiö kertoo tukevansa Suomen sähköverkkoa allekirjoittamalla 22 vuoden sopimuksen Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämisestä, lisäämällä maatuulivoimakapasiteettia ja sopimalla uudesta 94 megawatin akkujärjestelmästä, joka auttaa tasaamaan hintoja kylminä ja tuulettomina jaksoina.
Uutistoimisto Reuters kuvasi ilmoitusta välittämässään uutisessa siten, että Alphabetin Google investoi vähintään 13 miljardia euroa eli noin 15,1 miljardia dollaria tekoälyinfrastruktuuriin Suomessa seuraavien kahden vuoden aikana, ja kuvasi sitä yhtiön suurimmaksi yksittäiseksi Euroopan-investoinniksi, johon sisältyy merkittävä ydinvoiman toimitussopimus.
Yhdysvaltalainen talousmedia CNBC kertoi omassa uutisoinnissaan, että kyseessä on Googlen suurin yksittäinen sijoitus Euroopassa. CNBC nosti esiin myös sen, että Google kertoi yhdessä Fortumin kanssa pyrkivänsä tunnistamaan uusia liiketoimintamalleja, joilla parannettaisiin mahdollisten uusien ydinreaktorien kaupallista kannattavuutta Loviisan alueella, mikä viittaa siihen, että yhteistyö energiayhtiön kanssa voi laajentua nykyistä sopimusta pidemmälle.
Markkinavaikutus ja ennusteet Pohjoismaiden tekoälykilpailulle
Googlen investointi todennäköisesti kiihdyttää kilpailua Pohjoismaiden konesalimarkkinasta entisestään. Kun yksi maailman suurimmista teknologiayhtiöistä sitoutuu 13 miljardin euron pakettiin ja pitkäaikaiseen ydinvoimasopimukseen, se lähettää muille sijoittajille viestin siitä, että Suomen sähköverkko ja poliittinen vakaus kestävät myös vuosikymmenten mittaiset sitoumukset. Seuraavat kehityskulut vaikuttavat todennäköisiltä lähivuosina.
- Muut suuret pilvipalveluyhtiöt todennäköisesti julkistavat omia energiasidonnaisia konesalihankkeita Suomeen tai muualle Pohjoismaihin seuraavan 12-18 kuukauden aikana, kun Googlen malli osoittautuu toimivaksi tavaksi varmistaa pitkäaikainen sähkönsaanti.
- Loviisan ydinvoimalan ympärillä käytävä keskustelu uusista reaktoriyksiköistä todennäköisesti etenee konkreettisemmaksi, kun Google ja Fortum jatkavat yhteistä liiketoimintamallien kehitystyötä.
- Suomen sähkön kysyntä kasvaa konesalisektorin vuoksi nopeammin kuin aiemmissa ennusteissa on arvioitu, mikä lisää painetta uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen koko 2020-luvun loppuun asti.
- Kilpailu ammattitaitoisesta konesali- ja energia-alan työvoimasta kiristyy Etelä-Suomessa, kun useat suuret hankkeet etenevät rakennusvaiheeseen samanaikaisesti.
- Googlen oma TPU-tuotanto todennäköisesti näkyy Suomen uusissa konesaleissa nykyistä vahvemmin, mikä vähentää yhtiön riippuvuutta Nvidian piirien toimitusaikatauluista myös Euroopassa.
Kilpailuasetelma Pohjolassa on jo nyt poikkeuksellisen tiivis: samaan aikaan kun Google rakentaa Haminan ympärille uutta kapasiteettia, Nebius etenee Lappeenrannassa ja Cerebras Mikkelissä. Käytännössä seuraavien kahden kolmen vuoden aikana Suomeen voi nousta useita satoja megawatteja uutta tekoälylaskentakapasiteettia yhden ja saman maan alueelle, mikä on aivan eri mittaluokkaa kuin mihin Suomen konesalimarkkina on aiemmin totutellut.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon Google investoi Suomeen?
Google ilmoitti 9. syyskuuta 2026 sijoittavansa vähintään 13 miljardia euroa, noin 15,1 miljardia dollaria, tekoälyinfrastruktuuriin Suomessa seuraavien kahden vuoden aikana. Kyseessä on yhtiön suurin yksittäinen investointi Euroopassa.
Mihin rahat käytetään?
Investointi kattaa kolme uutta konesalia, Haminan nykyisen laitoksen laajennuksen, 22 vuoden sopimuksen Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämisestä, uutta maatuulivoimakapasiteettia sekä 94 megawatin akkujärjestelmän sähkön hintapiikkien tasaamiseen.
Miksi Google valitsi juuri Suomen?
Suomen viileä ilmasto pienentää konesalien jäähdytyskustannuksia, sähköverkko nojaa vahvasti vähäpäästöiseen ydin- ja tuulivoimaan, ja maan poliittinen vakaus tekee vuosikymmenten mittaisista energiasopimuksista houkuttelevia. Google on lisäksi toiminut Haminassa jo vuodesta 2011.
Rakentaako Google uuden ydinreaktorin Loviisaan?
Ei suoraan. Nyt allekirjoitettu 22 vuoden sopimus koskee olemassa olevan Loviisan laitoksen käyttöiän pidentämistä. Google ja Fortum ovat kertoneet työskentelevänsä myös uusien liiketoimintamallien parissa mahdollisia tulevia reaktoriyksiköitä varten, mutta se on erillinen, huomattavasti pidemmän aikavälin hanke.
Vaikuttaako investointi sähkön hintaan Suomessa?
Vaikutus on kaksisuuntainen. Uusi tuulivoima ja Loviisan käyttöiän pidennys lisäävät vähäpäästöistä tuotantoa, kun taas uudet konesalit kasvattavat kokonaiskulutusta. Googlen 94 megawatin akkuvarasto on tarkoitettu nimenomaan tasaamaan hintapiikkejä kylminä ja tuulettomina jaksoina koko markkinalla.
Miten Googlen hanke eroaa Nebiuksen ja Cerebrasin Suomi-hankkeista?
Googlen 13 miljardin euron summa on suurempi kuin kummankaan kilpailijan julkistama investointi, ja se on ainoa hanke, joka sisältää suoran pitkäaikaisen ydinvoimasopimuksen. Nebius rakentaa Lappeenrantaan noin 310 megawatin konesalin ja Cerebras Mikkeliin 165 megawatin laitoksen yhdessä Compute Nordic Finlandin kanssa.
Käyttääkö Google Suomessa omia TPU-siruja vai Nvidian GPU:ita?
Google kehittää omia TPU-tensoriprosessoreitaan, joiden uusin sukupolvi on nimeltään Ironwood eli TPU v7. Osa uudesta Suomen-kapasiteetista palvelee todennäköisesti juuri näitä omia siruja, mikä erottaa Googlen strategian monista kilpailijoista, jotka nojaavat pääosin Nvidian GPU-piireihin.
Milloin uudet konesalit valmistuvat?
Google on kertonut rakentavansa kolme uutta konesalia ja laajentavansa Haminan laitosta seuraavan kahden vuoden aikana. Tarkkoja valmistumispäiviä yksittäisille laitoksille ei ole vielä julkistettu.
