EU-komissio haluaa, että jokaisella jäsenmaan kansalaisella on käytössään yksityisyyttä suojaava ikätarkistus 31. joulukuuta 2026 mennessä. Samaan aikaan komission oma tutkimuspalvelu on nimennyt VPN-palvelut “porsaanreiäksi”, joka pitäisi tukkia. Iso-Britanniassa VPN-sovellusten lataukset kasvoivat 1 400 prosenttia Online Safety Actin ensimmäisenä voimaantulopäivänä, ja Ranska sulki alle 15-vuotiailta pääsyn sosiaaliseen mediaan syyskuun alussa. Suomessa keskustelua käydään EU-komissaari Henna Virkkusen kautta, joka on itse ollut ajamassa ikätarkistushanketta eteenpäin. VPN-palveluista on tullut yhtäkkiä poliittinen kiistakapula, jonka ratkaisu vaikuttaa suoraan miljoonien suomalaisten ja pohjoismaalaisten tapaan käyttää verkkoa.
EU:n ikätarkistusvaatimus tiivistettynä
Euroopan komissio julkaisi 29. huhtikuuta 2026 suosituksen, jonka mukaan kaikilla EU-kansalaisilla tulisi olla käytössään “vahva ja yksityisyyttä suojaava ikätarkistus” vuoden 2026 loppuun mennessä. Suositus on saatavilla kaikilla 24 virallisella EU-kielellä, myös suomeksi ja ruotsiksi, mikä kertoo siitä, että myös Suomi ja muut Pohjoismaat odotetaan ottavan järjestelmä käyttöön aikataulussa. Komission sivustolla, joka päivitettiin viimeksi 8. syyskuuta 2026, hanke rajataan koskemaan pääsyä 18 vuotta täyttäneille tarkoitettuun sisältöön: pornografiaan, rahapeleihin ja alkoholin ostamiseen verkossa.
Ajatuksena on, että käyttäjä voi todistaa olevansa täysi-ikäinen paljastamatta ylimääräistä henkilötietoa. Komissio on jo julkaissut oman ikätarkistussovelluksensa testikäyttöön, ja sen viralliset usein kysytyt kysymykset myöntävät suoraan järjestelmän heikkouden. Digital-strategy.ec.europa.eu:n virallisessa FAQ-sivussa todetaan: “While it may be technically possible to circumvent age verification techniques, for example by using a VPN, this does not undermine the value of the app” (vapaasti suomennettuna: vaikka ikätarkistuksen kiertäminen esimerkiksi VPN:ää käyttämällä on teknisesti mahdollista, se ei vie sovellukselta sen arvoa). Toisin sanoen komissio tiesi ongelmasta jo ennen sovelluksen julkaisua, mutta päätti silti edetä.
Käytännössä komission ehdotus rakentuu niin kutsutun ikätodisteen (age assurance token) varaan. Käyttäjä todentaisi ikänsä kertaalleen luotetun tahon, esimerkiksi pankkitunnistuksen tai valtion myöntämän digitaalisen henkilöllisyyden kautta, ja saisi sen jälkeen käyttöönsä uudelleenkäytettävän todisteen, jota eri verkkopalvelut voivat pyytää näytettäväksi ilman että ne näkevät käyttäjän nimeä tai syntymäaikaa. Malli muistuttaa teknisesti samaa nollatietämyksen periaatetta, jota käytetään esimerkiksi pankkitunnistautumisessa. Ongelma ei siis ole itse ideassa, vaan siinä, että järjestelmä on vapaaehtoinen sivustoille eikä pakollinen, ja sen kiertäminen VPN:llä on edelleen yksinkertaista niin kauan kuin sivusto ei erikseen tunnista ja estä VPN-liikennettä.
VPN leimattiin “porsaanreiäksi” EU-parlamentin tutkimuspaperissa
Käänteen teki Euroopan parlamentin oma tutkimuspalvelu EPRS, joka julkaisi 20. tammikuuta 2026 paperin “Virtual private networks and the protection of children online” (viitenumero EPRS_ATA(2026)782618). Asiakirjaa päivitettiin vielä 13. elokuuta 2026, mikä kertoo aiheen pysyneen ajankohtaisena läpi kesän. Paperissa EPRS toteaa suoraan: “There has been a significant surge in the number of virtual private networks (VPNs) used to bypass online age verification methods in countries where these have been put in place by law” (VPN-palveluiden käyttö ikätarkistuksen kiertämiseen on kasvanut merkittävästi maissa, joissa vastaavia lakeja on jo säädetty), EPRS kirjoittaa raportissaan.
Samassa asiakirjassa VPN:t sidotaan suoraan lapsensuojeluun: “In the context of child protection, VPNs are relevant insofar as they allow users to bypass national requirements on online age verification methods on platforms and websites that provide pornographic content and other forms of content deemed harmful to children” (lastensuojelun kontekstissa VPN-palvelut ovat merkityksellisiä siksi, että ne mahdollistavat kansallisten ikätarkistusvaatimusten kiertämisen), todetaan EPRS:n virallisessa PDF-raportissa. Toukokuussa 2026 aihetta käsitellyt uutisointi tiivisti EPRS:n kannan yksinkertaisemmin: VPN on “porsaanreikä, joka pitää tukkia”. Raportissa mainitaan myös malli, jossa VPN-palveluita saisivat käyttää vain iältään todennetut, yli 18-vuotiaat henkilöt, samaan tapaan kuin Englannin lapsiasiavaltuutettu on aiemmin ehdottanut.
Henna Virkkunen ja Suomen rooli EU-pöydässä
Keskustelu koskettaa Suomea erityisen suoraan, koska digitaalipolitiikasta vastaava EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen on suomalainen. Huhtikuussa 2026 Virkkunen kommentoi ikätarkistuksen kiertämistä lehdistötilaisuudessa, ja hänen sanansa on poimittu useisiin alan julkaisuihin. TechRadarin mukaan Virkkunen totesi: “Of course, it’s an important part of the next steps also to look at that it shouldn’t be circumvented” (kiertämisen estäminen on luonnollisesti tärkeä osa seuraavia askelia), kirjoitti TechRadar toukokuussa 2026 julkaistussa analyysissään.
Virkkusen kommentti on merkittävä kahdesta syystä. Ensinnäkin se tulee henkilöltä, joka johtaa käytännössä koko EU:n digitaalipolitiikkaa, mukaan lukien Digital Services Act -asetuksen valvontaa. Toiseksi se osoittaa, että VPN-palveluiden rajoittaminen ei ole enää pelkkää yksittäisten kansanedustajien puhetta, vaan asia on noussut komission ylimmälle tasolle. Samalla Suomen oma kanta on ollut toistaiseksi VPN-myönteisempi kuin komission linja laajemmin: Suomen televiestintäalan järjestö FiCom on toistuvasti puolustanut päästä päähän -salausta ja varoittanut, ettei salausta saa heikentää yleisillä pakkovelvoitteilla.
Ranskan alle 15-vuotiaiden kielto testaa järjestelmää ensimmäisenä
Ranska ehti EU-tason sääntelyä nopeammin. Maan laki, joka on kirjattu vuoden 2004 digitaalitalouslain uudeksi artiklaksi 6-9, kieltää alle 15-vuotiailta pääsyn sosiaalisen median palveluihin. Kielto astui voimaan uusien tilien osalta 1. syyskuuta 2026, ja jo olemassa olevat alle 15-vuotiaiden tilit on suljettava 1. tammikuuta 2027 mennessä. Laki ei kuitenkaan määrittele tarkkaa tekniikkaa, jolla ikä pitää todentaa, vaan jättää päätöksen Ranskan tietosuojaviranomaiselle CNILille, jonka on hyväksyttävä alustojen valitsemat menetelmät EU:n Digital Services Act -kehyksen puitteissa.
Jo helmikuussa 2026 julkaistu analyysi kuvasi Ranskan lakia “VPN-käyttäjien ansaksi”: vaikka tavoite on suojella lapsia, viranomaiset pelkäävät jo etukäteen, että teknisesti valveutuneet teini-ikäiset kiertävät rajoitukset yksinkertaisesti sijaintia peittävillä työkaluilla, käytännössä VPN-palveluilla. Ranskan tapaus toimii siis eräänlaisena koekaniinina koko EU:lle: jos ikätarkistus ei toimi 67 miljoonan asukkaan Ranskassa, sama ongelma toistuu todennäköisesti myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, kun kansallinen täytäntöönpano alkaa.
Ison-Britannian 1 400 prosentin piikki ennakoi Euroopan tulevaa
Selvin numero koko keskustelussa tulee EU:n ulkopuolelta. Kun Ison-Britannian Online Safety Act astui voimaan, VPN-sovellusten lataukset kasvoivat maassa 1 400 prosenttia ensimmäisenä voimaantulopäivänä. Luku on peräisin ikätarkistuslakeja Yhdysvalloissa, Australiassa, Isossa-Britanniassa ja EU:ssa vertailevasta katsauksesta, joka julkaistiin 17. elokuuta 2026 ja jota päivitettiin viimeksi 12. syyskuuta 2026. Sama katsaus nostaa esiin Australian, jossa alustoilta vaaditaan aktiivista VPN:n tunnistusta osana ikätarkistuksen noudattamista: jos alusta jättää huomiotta selvät VPN-käytön merkit, se voidaan tulkita tietoiseksi laiminlyönniksi.
Näiden kahden esimerkin yhdistelmä on olennainen Suomen kannalta. Iso-Britannia osoittaa, että kysyntäpiikki VPN-palveluille syntyy välittömästi, kun ikätarkistus tulee pakolliseksi, riippumatta siitä onko käyttäjä alaikäinen vai ei. Australia puolestaan osoittaa, mihin suuntaan sääntely on jo lähtenyt liikkeelle: VPN-käytön aktiiviseen valvontaan ja tunnistukseen alustatasolla. Jos EU seuraa kumpaakin mallia, seurauksena voisi olla tilanne, jossa tavallisen VPN:n käyttö yksityisyyden suojaamiseksi töissä tai pankkiasioinnissa alkaa herättää alustoilla automaattisia lippuja.
| Maa / alue | Toimenpide | Ikäraja | VPN-liitäntä | Voimaantulo |
|---|---|---|---|---|
| EU (komissio) | Yhtenäinen ikätarkistussuositus, oma sovellus | 18 v (aikuissisältö) | EPRS nimennyt “porsaanreiäksi”, ei vielä sitovaa VPN-rajoitusta | 31.12.2026 (tavoite) |
| Ranska | Sosiaalisen median kielto alaikäisiltä | 15 v | CNIL valvoo, VPN-kiertoa ei erikseen estetä laissa | 1.9.2026 (uudet tilit) |
| Iso-Britannia | Online Safety Act | 18 v (haitallinen sisältö) | 1 400 % piikki VPN-latauksissa ensimmäisenä päivänä | Voimassa, 2026 kiristykset |
| Australia | Alustakohtainen ikätarkistusvelvoite | 16 v (some), 18 v (muu) | Pakollinen aktiivinen VPN-tunnistus alustoilla | Voimassa 2026 |
| Yhdysvallat (osavaltiot) | Osavaltiokohtaiset ikätarkistuslait | Vaihtelee, 18 v yleisin | Ei yhtenäistä VPN-linjaa, oikeusprosesseja käynnissä | Vaihtelee osavaltioittain |
Mullvad varoittaa: “vapaan internetin lopun alku”
Ruotsalainen VPN-palveluntarjoaja Mullvad on ollut yksi äänekkäimmistä kriitikoista. Kesäkuussa 2026 julkaistussa blogikirjoituksessaan yhtiö kuvasi kehityskulkua otsikolla “vapaan internetin lopun alku” ja huomautti, että kansallisia rajoituksia voi jo nyt kiertää muuttamalla digitaalista sijaintiaan VPN:llä, virtuaalisilla puhelinnumeroilla, eSIM-korteilla, Torilla tai muilla vastaavilla palveluilla. Yhtiön mukaan tämä on jo saanut useiden maiden poliitikot harkitsemaan identiteetin todentamista suoraan VPN-palveluihin kirjautuessa, mikä poistaisi VPN:n keskeisen ominaisuuden, anonymiteetin.
Mullvadin näkökulmasta ongelma ei ole itse ikätarkistuksen tavoite vaan sen tekninen toteutustapa. Jos VPN-palvelun käyttö edellyttäisi tulevaisuudessa henkilöllisyyden todentamista, koko palvelun turvallisuuslupaus murtuisi kaikkien käyttäjien osalta, ei vain alaikäisten. Sama huoli koskee myös suomalaisia ja pohjoismaisia käyttäjiä, jotka käyttävät VPN-yhteyttä esimerkiksi etätyössä, pankkiasioinnissa julkisissa verkoissa tai yksinkertaisesti suojatakseen liikennettään mainosseurannalta. EPRS:n raportin ja Mullvadin kritiikin välillä on suora jännite: toinen näkee VPN:n ongelmana, toinen näkee ongelman itse ratkaisussa, jolla VPN:ää yritetään hillitä.
Miksi tekninen ikätarkistus on vaikeampaa kuin miltä se kuulostaa
Ikätarkistuksen suurin tekninen ongelma on aina ollut sama: miten todistaa ikänsä paljastamatta identiteettiään. Perinteiset ratkaisut, kuten henkilökortin skannaus tai luottokorttitarkistus, sitovat käyttäjän selailuhistorian suoraan hänen oikeaan nimeensä, mikä on tietosuojan kannalta ongelmallista erityisesti aikuissisällön kohdalla. EU:n komissio on pyrkinyt ratkaisemaan tämän niin sanotulla yksityisyyttä suojaavalla mallilla, jossa käyttäjä saa digitaalisen “täysi-ikäisyystodisteen” ilman että palvelu, jota hän käyttää, näkee hänen muita tietojaan.
Ongelma on, että tällainen järjestelmä toimii vain, jos käyttäjä ylipäätään suostuu käyttämään sitä siinä maassa, jossa hän fyysisesti on. VPN kiertää koko asetelman, koska palvelu ei enää tiedä käyttäjän todellista sijaintia eikä siten voi tietää, minkä maan sääntöjä soveltaa. Tämä on juuri se aukko, jonka EPRS on tunnistanut. Ratkaisuja on esitetty kaksi: joko VPN-palvelut velvoitetaan tunnistamaan käyttäjän todellinen ikä ennen yhteyden muodostamista, tai alustat velvoitetaan tunnistamaan ja estämään VPN-liikenne kokonaan. Kumpikin vaihtoehto on teknisesti raskas ja kumpikin heikentää VPN:n alkuperäistä tarkoitusta, yksityisyyden ja turvallisuuden suojaamista.
Vaikutus Suomeen ja muihin Pohjoismaihin
Suomessa keskustelu on toistaiseksi ollut hillitympää kuin Ranskassa tai Isossa-Britanniassa, mutta paineet kasvavat samaa tahtia. Koska komission suositus on julkaistu myös suomeksi ja ruotsiksi, sitä ei voi tulkita muuten kuin selvänä signaalina siitä, että myös Suomi ja Ruotsi odotetaan ottavan käyttöön vastaava järjestelmä vuoden loppuun mennessä. Suomen kansallinen kyberturvallisuuskeskus on seurannut aihetta osana laajempaa tietosuoja- ja salauskeskustelua, joka on kytkeytynyt myös samaan aikaan käytävään EU:n viestien skannausta koskevaan neuvotteluun.
Käytännön tasolla suomalaiselle käyttäjälle muutos voisi näkyä ensin aikuissisältöä, rahapelejä tai alkoholin verkkokauppaa tarjoavilla sivustoilla, joilla ikätarkistus muuttuisi pakolliseksi jo tämän vuoden loppuun mennessä. Seuraavassa vaiheessa, jos EU päätyy seuraamaan Australian tai Ison-Britannian linjaa, myös suomalaisten suosimat VPN-palvelut, kuten Mullvad ja muut pohjoismaiset toimijat, voisivat joutua toteuttamaan uusia tunnistusmekanismeja. Tämä koskisi erityisesti sitä käyttäjäjoukkoa, joka käyttää VPN:ää päivittäin etätyössä tai julkisissa verkoissa, ei vain niitä, jotka yrittävät kiertää ikärajoja.
Pohjoismaiden sisällä tilanne ei ole täysin yhtenäinen, koska Norja ei kuulu EU:hun eikä siten ole suoraan sidottu komission suositukseen, vaikka se usein seuraa EU:n digisääntelyä ETA-sopimuksen kautta. Ruotsi ja Tanska ovat molemmat EU-jäseniä ja siten samassa 31.12.2026-aikataulussa kuin Suomi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pohjoismainen VPN-käyttäjä voi lähivuosina kohdata erilaisia sääntöjä riippuen siitä, missä maassa hän asuu ja minkä maan palveluita hän käyttää, mikä tekee tilanteesta hankalasti ennakoitavan sekä käyttäjille että VPN-yhtiöille itselleen.
Markkinavaikutus: VPN-toimiala kasvun ja sääntelyn puristuksessa
VPN-toimialalle kehityksellä on kaksi vastakkaista vaikutusta samaan aikaan. Lyhyellä aikavälillä ikätarkistuslait kasvattavat kysyntää: Ison-Britannian 1 400 prosentin piikki on tästä selvin osoitus, ja vastaavaa kysyntäkasvua on odotettavissa jokaisessa maassa, jossa vastaava laki astuu voimaan. VPN-yhtiöille tämä tarkoittaa lyhyen aikavälin käyttäjäpiikkejä, jotka voivat näkyä suoraan sovelluskauppojen latauslistoilla ja tilausmäärissä.
Pitkällä aikavälillä tilanne on epäselvempi. Jos EU päätyy vaatimaan VPN-palveluilta käyttäjän iän todentamista, koko toimialan liiketoimintamalli joutuu uudelleenarvioitavaksi. Anonyymiys on ollut VPN-palveluiden keskeinen myyntiargumentti, ja sen poistaminen tai heikentäminen voisi ajaa käyttäjiä sääntelemättömille, usein turvattomammille vaihtoehdoille, kuten ilmaisiin selainlaajennuksiin tai epäluotettaviin ulkomaisiin palveluihin. Tämä olisi ironista: sääntely, joka on suunniteltu suojelemaan lapsia, voisi käytännössä työntää käyttäjiä kohti vähemmän turvallisia työkaluja, jos suositut ja auditoidut VPN-palvelut joutuvat tiukentamaan käyttöehtojaan merkittävästi.
Historiallinen konteksti: VPN-rajoitukset eivät ole uusi ilmiö
VPN-palveluiden rajoittaminen ei ole ilmiönä uusi, mutta konteksti on. Kiina on estänyt luvattomia VPN-palveluita jo vuosikymmenen ajan osana valtion internet-sensuuria, ja Venäjä on kiristänyt vastaavaa linjaansa viime vuosina muun muassa estämällä salattua DNS-liikennettä. Iran on niin ikään rajoittanut VPN-käyttöä poliittisen valvonnan välineenä. Näissä tapauksissa motiivi on ollut ensisijaisesti poliittinen sensuuri ja tiedonkulun rajoittaminen, ei lastensuojelu.
EU:n tilanne on siksi periaatteessa erilainen, mutta lopputulos käyttäjän kannalta voi näyttää yllättävän samalta: viranomainen, joka haluaa tietää, kuka VPN:ää käyttää ja miksi. Ero on siinä, että EU:n tapauksessa keskustelu käydään avoimesti demokraattisessa prosessissa, parlamentin omien tutkimuspalveluiden ja komission julkisten lausuntojen kautta, eikä salassa säädettynä sensuurilakina. Se ei kuitenkaan poista sitä, että lopputulos, VPN:n käytön valvonta tai rajoittaminen, olisi tekniseltä vaikutukseltaan samantyyppinen riippumatta siitä, onko motiivina sensuuri vai lastensuojelu.
Kilpailuasetelma: miten eri sääntelymallit eroavat toisistaan
Alla oleva vertailu kokoaa yhteen tähänastiset keskeiset erot maiden ja alueiden lähestymistavoissa. Erot ovat merkittäviä sen suhteen, kohdistuuko sääntely alustoihin, käyttäjiin vai suoraan VPN-palveluihin.
| Lähestymistapa | Kuka valvoo | Kohdistuuko VPN:ään suoraan | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| Alustavelvoite | Sosiaalisen median ja sisältöalustat | Ei suoraan, mutta alustan on tunnistettava kiertoyritykset | Ranska (CNIL valvoo alustoja) |
| Aktiivinen VPN-tunnistus | Alustat, lain velvoittamina | Kyllä, VPN-liikenne pitää tunnistaa ja estää | Australia |
| Ikäraja VPN-palvelun käytölle | VPN-palveluntarjoaja | Kyllä, käyttäjän ikä pitäisi todentaa ennen VPN-yhteyttä | Ison-Britannian House of Lordsin esitys (Children’s Wellbeing and Schools Bill) |
| Yhtenäinen EU-sovellus | EU-komissio ja jäsenmaat | Ei vielä sitovasti, EPRS suosittaa jatkotoimia | EU:n ikätarkistussuositus, tavoite 31.12.2026 |
Ison-Britannian House of Lords esitti alkuvuodesta 2026 muutosta Children’s Wellbeing and Schools Bill -lakiesitykseen, joka asettaisi 18 vuoden ikärajan VPN-palveluiden käytölle ylipäätään, ei vain tietyn sisällön katselulle. Esitys ei ole vielä EU-lakia, mutta se on jo nyt osa sitä keskustelua, johon EU-tason toimijat viittaavat pohtiessaan omia vaihtoehtojaan. Jos malli etenisi Isossa-Britanniassa, se loisi ennakkotapauksen, johon myös EU:n sisäiset VPN-kriitikot voisivat vedota.
Mitä yksityisyysasiantuntijat ja teollisuus sanovat
EPRS:n oma raportti tunnustaa saman ristiriidan, jonka moni yksityisyyden puolestapuhuja on nostanut esiin: VPN on samaan aikaan sekä keskeinen turvatyökalu miljoonille tavallisille käyttäjille että väylä, jota kautta ikärajoja voidaan kiertää. Raportti ei esitä yksiselitteistä ratkaisua, vaan luettelee useita vaihtoehtoja, joista yksikään ei ole ongelmaton. VPN-toimialan sisältä tulevat kommentit, kuten Mullvadin blogikirjoitus, korostavat puolestaan sitä, että jokainen yritys rajoittaa VPN:n anonymiteettiä vaikuttaa väistämättä myös niihin käyttäjiin, joilla ei ole mitään tekemistä ikärajojen kiertämisen kanssa: toimittajiin, ihmisoikeusaktivisteihin, etätyöntekijöihin ja tavallisiin kuluttajiin, jotka haluavat suojata liikennettään julkisissa verkoissa.
Suomen oma FiCom-järjestö on asemoitunut tässä keskustelussa selkeästi salauksen ja yksityisyyden puolelle laajemmassa EU:n viestintäsääntelykeskustelussa, ja sama linja todennäköisesti heijastuu myös siihen, miten Suomi suhtautuu VPN-palveluiden mahdolliseen lisäsääntelyyn. Toistaiseksi Suomen virallinen kanta ei ole tukenut VPN-palveluiden suoraa rajoittamista, mutta komission asettama 31.12.2026 määräaika pakottaa myös Suomen ottamaan kantaa lähikuukausien aikana.
Ennusteet: mitä seuraavaksi tapahtuu
- VPN-latausten kasvu jatkuu. Jos yksikin suuri EU-maa ottaa käyttöön Ranskan tai Ison-Britannian kaltaisen tiukan ikärajan, on todennäköistä, että VPN-sovellusten lataukset kasvavat kyseisessä maassa nopeasti, samaan tapaan kuin Isossa-Britanniassa nähtiin.
- EU ei ehdi 31.12.2026-tavoitteeseen kaikissa jäsenmaissa. Kansallinen täytäntöönpano vaatii lainsäädäntömuutoksia useimmissa maissa, ja aikataulu on kunnianhimoinen suhteessa siihen, kuinka pitkälle valmistelu on tähän mennessä edennyt.
- VPN-palveluiden identiteettivaatimukset nousevat uudelleen esille 2027. Mullvadin mainitsema keskustelu VPN-käyttäjien tunnistamisesta todennäköisesti jatkuu, vaikka sitovaa EU-lakia asiasta ei vielä ole.
- Australian malli saa seuraajia. Aktiivinen VPN-tunnistus alustatasolla on teknisesti yksinkertaisempi toteuttaa kuin VPN-palveluiden oma ikätarkistus, minkä vuoksi useampi maa saattaa kokeilla samaa lähestymistapaa.
- Ristiriita salauskeskustelun kanssa syvenee. Koska sama komissio käy samaan aikaan neuvotteluja viestien skannauksesta, VPN-keskustelu todennäköisesti kietoutuu yhä tiiviimmin yhteen laajemman salaus- ja yksityisyyskeskustelun kanssa EU:ssa.
Miten VPN-käyttäjän kannattaa valmistautua
Toistaiseksi mikään EU-maa ei ole säätänyt lakia, joka vaatisi suomalaista VPN-käyttäjää todentamaan henkilöllisyytensä palveluntarjoajalle. Muutos, jos se tulee, etenee todennäköisesti vaiheittain: ensin alustakohtainen ikätarkistus tietyllä sisällöllä, sitten mahdollinen VPN-tunnistus alustatasolla Australian mallin mukaisesti, ja vasta viimeisenä, jos lainkaan, suora identiteettivaatimus itse VPN-palvelulle. Käyttäjän kannattaa seurata erityisesti sitä, hyväksyykö oma VPN-palveluntarjoaja edelleen anonyymejä maksutapoja ja tallentaako se lokitietoja, sillä nämä kaksi asiaa ratkaisevat käytännössä sen, kuinka paljon sääntelyn kiristyminen vaikuttaisi yksittäiseen käyttäjään.
Riippumattomat auditoinnit, kuten ne joita esimerkiksi Mullvad ja muut suuret palveluntarjoajat ovat teettäneet ulkopuolisilla tarkastajilla, ovat tässä tilanteessa entistä tärkeämpiä. Ne osoittavat, ettei palveluntarjoaja tallenna käyttäjän liikennettä, mikä tekee mahdollisesta tulevasta identiteettivaatimuksesta teknisesti ja oikeudellisesti monimutkaisemman toteuttaa ilman että koko palvelun turvallisuuslupaus murtuu.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin EU:n ikätarkistus tulee pakolliseksi?
Komission tavoite on, että kaikilla EU-kansalaisilla on käytössään yksityisyyttä suojaava ikätarkistus 31. joulukuuta 2026 mennessä. Kyseessä on suositus jäsenmaille, ei suoraan sitova asetus, joten kansallinen täytäntöönpano voi viivästyä maasta riippuen.
Koskeeko ikätarkistus Suomea?
Kyllä. Komission suositus on julkaistu myös suomeksi, ja Suomi kuuluu EU-jäsenmaihin, joiden odotetaan ottavan järjestelmä käyttöön samassa aikataulussa kuin muidenkin jäsenmaiden.
Onko VPN:n käyttö laitonta EU:ssa?
Ei. VPN-palveluiden käyttö on tällä hetkellä täysin laillista kaikkialla EU:ssa. Keskustelu koskee sitä, pitäisikö VPN-palveluiden käyttöä rajoittaa tai valvoa nykyistä tarkemmin osana ikätarkistuslainsäädäntöä, ei sitä, että VPN kiellettäisiin.
Miksi VPN-lataukset kasvoivat 1 400 % Isossa-Britanniassa?
Luku on peräisin Ison-Britannian Online Safety Actin voimaantulon ensimmäiseltä päivältä. Käyttäjät alkoivat ladata VPN-sovelluksia massoittain heti, kun ikätarkistus tuli pakolliseksi tietyille sivustoille, koska VPN mahdollistaa sijainnin vaihtamisen digitaalisesti ja siten ikätarkistuksen kiertämisen.
Voisiko EU vaatia VPN-palveluilta henkilöllisyyden todentamista?
Tällä hetkellä ei ole sitovaa EU-lakia, joka vaatisi tätä. EPRS on kuitenkin nostanut vaihtoehdon esiin tutkimuspaperissaan, ja Ison-Britannian House of Lords on esittänyt vastaavaa kansallisella tasolla. Kehitystä kannattaa seurata, koska tilanne voi muuttua nopeasti.
Mitä eroa on Ranskan ja Australian malleilla?
Ranskassa vastuu ikätarkistuksen toteutustavasta on jätetty alustoille ja tietosuojaviranomainen CNILille, eikä laki erikseen vaadi VPN-liikenteen estämistä. Australiassa alustat on sen sijaan velvoitettu tunnistamaan ja estämään aktiivisesti VPN:n kautta tuleva liikenne osana ikätarkistuksen noudattamista.
Liittyykö tämä EU:n Chat Control -keskusteluun?
Aiheet käsittelevät eri asiaa, mutta ne käydään osittain samaan aikaan ja samojen toimijoiden kesken EU:ssa. Ikätarkistus koskee pääsyä tiettyyn sisältöön, kun taas Chat Control -keskustelu koskee viestien skannaamista. Molemmat liittyvät kuitenkin laajempaan kysymykseen siitä, kuinka pitkälle EU on valmis rajoittamaan yksityisyyttä ja salausta lapsensuojelun nimissä.
