Alibaba julkisti 22. syyskuuta 2026 Hangzhoussa pidetyssä Apsara-konferenssissa uuden tekoälypiirin nimeltä Zhenwu V900. Yhtiön puolijohdeyksikkö T-Head kertoo piirin tarjoavan kolminkertaisen suorituskyvyn edeltäjäänsä Zhenwu M890 verrattuna, ja Alibaban toimitusjohtaja Eddie Wu kuvaili sitä “Kiinan tehokkaimmaksi tekoälypiiriksi tänään”. Julkistus osuu ajankohtaan, jolloin Nvidian osuus Kiinan tekoälypiirimarkkinasta on pudonnut vientirajoitusten myötä murto-osaan entisestä. Kyse ei ole vain yhdestä piiristä, vaan merkistä siitä, että Kiinan pilvijätit rakentavat omaa laitteistopinoaan siltä varalta, ettei Washingtonin ja Pekingin kauppariita helpotu lähivuosina.
Alibaba paljasti Zhenwu V900:n Hangzhoussa
Apsara-konferenssi on Alibaba Cloudin vuosittainen lippulaivatapahtuma, ja tänä vuonna pääosassa oli piiri, ei pelkkä ohjelmistopäivitys. T-Head, Alibaban vuonna 2018 perustettu puolijohdeyksikkö, on aiemmin keskittynyt enemmän sisäisiin palvelinpiireihin kuin huippuluokan tekoälykiihdyttimiin. Zhenwu V900 muuttaa tätä asetelmaa: se on suunniteltu nimenomaan suurten kielimallien koulutukseen ja päättelyyn, ei yleiskäyttöiseksi pilvipiiriksi.
Wu sitoi julkistuksen suoraan Alibaban laajempaan tekoälystrategiaan: samalla lavalla yhtiö kertoi tavoittelevansa 5–10 biljoonan parametrin kielimallia, mikä on moninkertainen määrä verrattuna nykyisiin huippumalleihin. Reutersin mukaan yhtiö yhdistää nyt oman piirisuunnittelun, omat mallit ja oman pilvi-infrastruktuurin yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka tarkoitus on vähentää riippuvuutta ulkomaisista kiihdyttimistä. Tämä on sama logiikka, joka näkyy myös nousevissa tekoälypiiristartupeissa ympäri maailmaa: kun huippuluokan GPU:ista tulee pullonkaula, jokainen suuri pilvitoimija haluaa oman varasuunnitelman.
Tekniset tiedot: 216 gigatavua muistia ja kolminkertainen teho
Alibaban julkistamat luvut ovat rajallisia mutta konkreettisia. Zhenwu V900:ssa on 216 gigatavua muistia ja 1 200 gigatavua sekunnissa (1,2 teratavua sekunnissa) siruväliskaistaa, ja se tukee natiivisti FP8- ja FP4-tarkkuuksia, joita käytetään tekoälymallien koulutuksen ja päättelyn tehostamiseen. TechNoden mukaan yhtiö ei ole julkaissut piirin valmistusnodea, transistorimäärää, tehonkulutusta tai riippumattomia TOPS- tai FLOPS-lukuja, joten suoraa laboratoriovertailua Nvidian piireihin ei voi vielä tehdä.
Tämä on tyypillistä kiinalaisille piirijulkistuksille viime vuosina: yhtiöt kertovat mieluummin suhteellisia parannuslukuja kuin absoluuttisia suorituskykyarvoja, osin koska vertailudataa kilpailijoihin ei haluta antaa, osin koska riippumatonta benchmarkkausta ei ole vielä tehty. Kolminkertainen suorituskyky M890:aan verrattuna on Alibaban oma ilmoitus, ei kolmannen osapuolen mittaustulos.
FP8- ja FP4-tuki on käytännön yksityiskohta, joka kertoo paljon piirin käyttötarkoituksesta. Matalamman tarkkuuden laskentamuodot pienentävät muistin ja kaistan tarvetta merkittävästi suurten kielimallien päättelyssä, mikä on juuri se osa-alue, jossa Nvidia on kasvattanut etumatkaansa Blackwell-sukupolvella. Kun Alibaba korostaa nimenomaan näitä formaatteja, viesti on selvä: V900 on rakennettu tuotantokäyttöön palvelevien mallien ajamiseen suurella volyymilla, ei tutkimuslaboratorion yksittäisiin kokeiluihin.
500 000 sirun klusterit ja jättimalli-suunnitelma
Alibaba kertoo, että Zhenwu V900 -piirejä voidaan kytkeä klustereihin, joissa on jopa 500 000 siruä. Tällaisen mittakaavan tarkoitus on kouluttaa ja ajaa niin sanottuja frontier-malleja, siis suurimman luokan tekoälyjärjestelmiä. Massatuotanto on määrä käynnistyä vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä tarkoittaa, että piiri ei vielä ole kaupallisesti saatavilla laajassa mittakaavassa.
Yhtiö yhdisti julkistuksen myös datakeskuslaajennukseen: Alibaba tavoittelee noin 20 gigawatin datakeskuskapasiteettia vuoteen 2032 mennessä. Se on valtava luku verrattuna nykyiseen kapasiteettiin ja kertoo, että Alibaba ei rakenna piiriä vain yhtä tuotelanseerausta varten, vaan vuosikymmenen mittaista infrastruktuurikilpailua varten. Sijoittajat reagoivat myönteisesti: Alibaban osake nousi julkistuspäivänä noin neljä prosenttia.
500 000 sirun klusteri on mittakaavaltaan lähempänä koko kansallista laskentaohjelmaa kuin yksittäistä palvelinsalia. Vertailun vuoksi useimmat nykyiset huippuluokan koulutusklusterit lännessä liikkuvat kymmenien tuhansien, ei satojen tuhansien, kiihdyttimien tasolla. Jos Alibaba todella saa tällaisen klusterin toimintaan, se ei enää kilpaile vain yksittäisellä piirillä vaan koko systeemitason arkkitehtuurilla: verkotuksella, jäähdytyksellä ja sähkönsaannilla. Juuri tämä kokonaisuus, ei pelkkä piirin transistorimäärä, ratkaisee lopulta, kuinka kilpailukykyinen Zhenwu V900 -ekosysteemi todellisuudessa on.
Vientirajoitusten aikajana: H20:sta H200:aan
Zhenwu V900:aa ei voi ymmärtää irrallaan Yhdysvaltain vientirajoitusten historiasta. Nvidia kehitti H20-piirin nimenomaan Kiinan markkinalle täyttämään aiempia vientisääntöjä, mutta huhtikuussa 2025 Yhdysvallat vaati Nvidialta erillisen vientiluvan myös H20:lle, mikä käytännössä pysäytti tavanomaisen myynnin. Nvidia kirjasi tuolloin noin 4,5 miljardin dollarin arvonalennuksen, kun markkina suljettiin sen tuotteelta.
Joulukuussa 2025 Trumpin hallinto salli ehdollisesti tehokkaamman H200-piirin viennin Kiinaan, mutta ehtona oli erilliset yrityskohtaiset luvat ja se, että Yhdysvaltain valtio saisi 25 prosenttia myynnistä. Toukokuussa 2026 Yhdysvallat hyväksyi H200-myynnin kymmenelle kiinalaiselle yritykselle, joukossa Alibaba, JD.com ja ByteDance. Yahoo Financen mukaan tämä avasi periaatteessa pääsyn markkinaan, joka on arvoltaan noin 50 miljardia dollaria vuodessa ja joka vastasi ennen rajoituksia noin 13 prosenttia Nvidian liikevaihdosta.
Nvidian markkinaosuus Kiinassa romahti 95 %:sta kahdeksaan
Luvut kertovat karua kieltä. Ennen tiukkoja rajoituksia Nvidialla oli noin 95 prosentin osuus Kiinan edistyneiden tekoälypiirien markkinasta. IDC:n dataa siteeraavan Reutersin huhtikuun 2026 raportin mukaan Nvidia toimitti vuonna 2025 noin 2,2 miljoonaa kiihdytinkorttia Kiinaan, mikä vastasi 55 prosentin osuutta maan tekoälykiihdytinpalvelinmarkkinasta, kun taas kiinalaiset valmistajat toimittivat yhteensä noin 1,65 miljoonaa korttia eli noin 41 prosentin osuuden.
Tilanne on sittemmin heikentynyt Nvidian kannalta merkittävästi lisää. Analyysiyhtiö Bernstein arvioi Nvidian osuuden olleen noin 40 prosenttia vuonna 2025, suunnilleen samalla tasolla kuin Huawein, ja ennusti osuuden putoavan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna 2026, kun taas Huawein osuus voisi nousta noin 50 prosenttiin. Los Angeles Timesin kesäkuun 2026 jutun mukaan Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on kertonut yhtiön Kiinan-osuuden pudonneen käytännössä nollaan tiettyjen segmenttien osalta. Eri arvioiden väliset erot johtuvat siitä, että ne mittaavat eri markkinasegmenttejä ja ajanjaksoja, mutta suunta on kaikissa sama: Nvidian ote Kiinasta on murtunut parissa vuodessa.
Kiina esti H200-tuonnin – pattitilanne jatkuu
Vientirajoitusten purkaminen Washingtonissa ei ole ratkaissut ongelmaa, koska Peking on asettanut omia esteitään. Tammikuussa 2026 Kiina esti H200-tuonnin kokonaan, mikä loi pattitilanteen: Yhdysvallat oli antanut luvan myydä, mutta Kiina ei sallinut ostaa. Toukokuun 2026 hyväksynnän jälkeenkin raportoitiin, että kiinalaiset asiakkaat olivat tehneet tilauksia, mutta yhtään H200-yksikköä ei ollut vielä toimitettu, koska yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset käyttörajoitukset ovat ristiriidassa keskenään.
Marraskuussa 2025 annetun ohjeistuksen mukaan valtion rahoittamien datakeskushankkeiden piti luopua ulkomaisista tekoälypiireistä kokonaan, mikä kiihdytti kysyntää Huawein ja muiden kotimaisten toimittajien tuotteille. Käytännön lopputulos on, että muodollinen vientilupa ei ole palauttanut Nvidian aiempaa asemaa: Washington rajoittaa vientiä, ja Peking kannustaa tai vaatii kotimaisten ostajien siirtymistä kiinalaisiin piireihin, erityisesti valtion rahoittamissa hankkeissa.
Tämä kaksisuuntainen jarrutus selittää, miksi Nvidian johto on toistuvasti muistuttanut sijoittajia siitä, ettei yhtiö enää sisällytä Kiinan datakeskusmyyntiä tulosennusteisiinsa. Kun kumpikaan osapuoli ei anna periksi, ainoa realistinen lopputulos lyhyellä aikavälillä on se, että kiinalaiset pilviyhtiöt suunnittelevat hankintansa siitä lähtökohdasta, ettei Nvidian huippupiirejä ole saatavilla luotettavasti. Zhenwu V900 on suora seuraus tästä oletuksesta, ei poikkeus siitä.
Huawei, Cambricon, Biren ja Enflame: kotimainen kilpailukenttä
Alibaba ei ole ainoa yritys, joka rakentaa omaa piiriään. Huawein Ascend-piirisarja on noussut selvästi näkyvimmäksi kotimaiseksi vaihtoehdoksi, ja Huawein odotetaan tuottavan vuonna 2026 noin 12 miljardin dollarin edestä tekoälypiiriliikevaihtoa Tom’s Hardwaren raportin mukaan. Cambricon ja Biren ovat jatkaneet omien datakeskuspiiriensä kehittämistä valtion tuen ja kotimaisen kysynnän varassa, vaikka Yhdysvaltain teknologiarajoitukset ovat vaikeuttaneet pääsyä edistyneisiin valmistusprosesseihin.
Syyskuun 2026 alussa Shanghain STAR-markkinalle listautui Enflame, yksi niin kutsutuista “neljästä pienestä tekoälylohikäärmeestä”. Tech Timesin mukaan yhtiön osake nousi listautumispäivänä jopa 188 prosenttia merkintähinnasta, vaikka sen todellinen markkinaosuus Kiinan tekoälypiirimarkkinasta on vain noin 1,7 prosenttia. Ero kuvaa hyvin tilannetta: sijoittajien into kotimaisia piirivalmistajia kohtaan on paljon suurempi kuin niiden tämänhetkinen markkina-asema.
Zhenwu V900 kilpailija-asetelmassa
Koska Alibaba ei ole julkaissut riippumattomia suorituskykylukuja, suoraa taulukkovertailua Nvidian piireihin ei voi tehdä ilman spekulointia. Sen sijaan alla on koottu ne tiedot, jotka Alibaba on itse vahvistanut V900:sta, verrattuna sen omaan edelliseen sukupolveen.
Zhenwu V900: vahvistetut tekniset tiedot
| Ominaisuus | Zhenwu V900 |
|---|---|
| Muisti | 216 Gt |
| Siruväliskaista | 1 200 Gt/s (1,2 Tt/s) |
| Tuetut tarkkuudet | FP8, FP4 |
| Suorituskykyparannus edeltäjään (M890) | 3x |
| Suurin klusterikoko | 500 000 siruä |
| Kehittäjä | T-Head (Alibaban puolijohdeyksikkö) |
| Julkistuspäivä ja -paikka | 22.9.2026, Apsara-konferenssi, Hangzhou |
| Massatuotannon aloitus | Q1 2027 |
Puuttuvat tiedot, kuten valmistusnode, transistorimäärä ja riippumattomat TOPS- tai FLOPS-arvot, ovat juuri niitä lukuja, joita analyytikot tarvitsevat arvioidakseen, kuinka lähelle Nvidian Hopper- ja Blackwell-sukupolvia piiri todella yltää. Tähän mennessä ainoa julkinen vertailukohta on Alibaban oma väite kolminkertaisesta parannuksesta omaan edelliseen piiriinsä verrattuna, ei ulkopuolinen benchmarkki Nvidiaa vastaan.
Kiinan tekoälypiirimarkkina numeroina 2023–2026
Markkinaosuuslukujen tarkka määrä riippuu lähteestä ja mittaustavasta, mutta suunta on yksiselitteinen. Alla oleva taulukko kokoaa julkisesti raportoidut arviot Kiinan tekoälypiirimarkkinan kehityksestä.
| Ajankohta | Toimija | Arvioitu markkinaosuus / luku | Lähde |
|---|---|---|---|
| Ennen 2025 rajoituksia | Nvidia | n. 95 % edistyneistä piireistä | Reuters |
| 2025 | Nvidia | 55 % (IDC, palvelinsegmentti) / 40 % (Bernstein) | Reuters, LA Times |
| 2025 | Kiinalaiset valmistajat yhteensä | 41 % (1,65 milj. korttia) | Reuters/IDC |
| 2026 (ennuste) | Nvidia | n. 8 % | Bernstein / LA Times |
| 2026 (ennuste) | Huawei | n. 50 % | Bernstein / LA Times |
| 2026 | Huawein arvioitu AI-piiriliikevaihto | n. 12 mrd. $ | Tom’s Hardware |
| Syyskuu 2026 | Enflame (STAR-listautuminen) | 1,7 % markkinasta | Tech Times |
Huomionarvoista on, että IDC:n ja Bernsteinin luvut eroavat toisistaan, koska ne mittaavat eri asioita: IDC keskittyy kiihdytinpalvelinten toimitusmääriin, kun taas Bernstein arvioi laajempaa piirimarkkinan arvo-osuutta. Molemmat kertovat kuitenkin samaa tarinaa: Nvidian ote Kiinasta on heikentynyt rajusti kahdessa vuodessa, ja Huawei on ottanut suurimman osan vapautuneesta tilasta.
Laajemmassa mittakaavassa Nvidian Kiina-liikevaihdon osuus koko konsernin tuloksesta on kutistunut nopeasti: se oli noin 26 prosenttia tilikaudella 2022, laski noin 13 prosenttiin tilikaudella 2025 ja oli enää noin viisi prosenttia vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Kehityskulku näyttää, että Nvidia on jo käytännössä kirjannut Kiinan pois lähivuosien kasvusuunnitelmistaan ja siirtänyt painopisteen muihin markkinoihin, joilla kysyntä ylittää yhä tarjonnan.
Sijoittajien reaktio: osakkeet liikkeessä
Alibaban osake nousi Zhenwu V900 -julkistuksen jälkeen noin neljä prosenttia, ja osa uutisoinnista kertoi jopa suuremmasta, noin viiden prosentin nousupäivästä laajemman tekoälypaketin ansiosta. Sijoittajat eivät reagoineet niinkään yksittäiseen piiriin, vaan siihen, että Alibaba yhdistää oman laitteiston, omat mallit ja oman pilviliiketoiminnan yhdeksi integroiduksi tarjoamaksi. CNBC:n mukaan Nvidia on jo sulkenut Kiinan datakeskus-laskentaliikevaihdon pois omasta tilikauden 2027 kolmannen neljänneksen ennusteestaan, mikä kertoo, ettei yhtiö odota lähiaikoina merkittävää paluuta Kiinan markkinalle.
Nvidian osaketta Zhenwu V900 -uutinen ei liikuttanut merkittävästi, koska markkina on jo hinnoitellut Kiinan menetyksen osaksi yhtiön näkymiä. Suurimmat Nvidian osakeliikkeet ovat liittyneet nimenomaan vientirajoituspäätöksiin, kuten huhtikuun 2025 H20-rajoitukseen, joka aiheutti yli kuuden prosentin pudotuksen jälkipörssissä, ja elokuun 2025 tulosjulkistukseen, jossa H20-myynnin puuttuminen painoi osaketta noin viisi prosenttia.
Tämä kuvaa hyvin sitä, miten sijoittajat ovat oppineet hinnoittelemaan Kiina-riskin Nvidian osakkeeseen: yksittäinen kilpailijan piirijulkistus ei enää yllätä ketään, mutta konkreettiset vientipäätökset Washingtonissa ja Pekingissä liikuttavat kurssia edelleen voimakkaasti. Nvidian tuloskehitys muualla, erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa tehdyissä datakeskustilauksissa, on kasvanut niin nopeasti, että Kiinan markkinan kutistuminen on toistaiseksi jäänyt kokonaiskuvassa sivurooliin, vaikka se olisi vielä muutama vuosi sitten ollut yhtiölle strategisesti keskeinen menetys.
Historiallinen konteksti: Kiinan puolijohdeitsenäisyys
Kiinan pyrkimys omaan piiriteollisuuteen ei ole uusi ilmiö, mutta se on kiihtynyt selvästi viime vuosina. Huawei joutui Yhdysvaltain pakotelistalle jo 2019, ja sen jälkeen yhtiö on rakentanut Ascend-piirisarjaansa yhä itsenäisemmin. Vuosina 2023–2024 Cambricon ja muut kotimaiset toimijat saivat lisää valtion tukea, kun Washington kiristi otetta edistyneistä valmistuslaitteista ja EUV-litografiasta.
Käännekohta oli huhtikuu 2025, jolloin H20-piirinkin vienti vaati luvan. Siitä lähtien Kiinan valtio on aktiivisesti ohjannut valtion rahoittamia hankkeita kotimaisiin piireihin, ja yksityiset pilviyhtiöt kuten Alibaba, Tencent ja Baidu ovat kukin rakentaneet omia piiriohjelmiaan varmistaakseen laskentakapasiteetin saatavuuden riippumatta siitä, miten Washingtonin ja Pekingin suhteet kehittyvät. Zhenwu V900 on tämän kahdeksan vuoden kehityskulun tähänastinen huipentuma, ei irrallinen tapaus.
Vertailukohtana kannattaa muistaa, että samantyyppinen dynamiikka on toistunut muillakin puolijohdealueilla. Kun Yhdysvallat rajoitti pääsyä edistyneisiin litografialaitteisiin, Kiina kasvatti investointejaan kypsempiin valmistusnodeihin ja pakkausteknologioihin. Sama toistuu nyt tekoälypiireissä: koska uusinta 2 nanometrin luokan valmistusta on vaikea saada käyttöön länsimaisten rajoitusten takia, kiinalaiset suunnittelijat optimoivat sen sijaan piirikohtaista arkkitehtuuria, muistikaistaa ja klusterin verkotusta. Zhenwu V900:n 1,2 teratavun sekuntinopeus siruväliskaistasta on juuri tällainen arkkitehtuurinen ratkaisu, jolla pyritään kompensoimaan mahdollista jälkeenjäämistä puhtaassa valmistusnodeteknologiassa.
Mitä tämä tarkoittaa Euroopalle ja Pohjoismaille
Suomalaisille ja pohjoismaisille tekoälytoimijoille Zhenwu V900 ei ole suora ostopäätös, koska kiinalaiset piirit eivät toistaiseksi ole myynnissä länsimarkkinoilla. Sen sijaan tapaus on esimerkki siitä, mihin suuntaan globaali tekoälylaitteistokilpailu on menossa: kun yksi hankintakanava tukkeutuu, suuret toimijat rakentavat rinnakkaisia laitteistoketjuja. Sama logiikka koskee myös Eurooppaa, joka on suuresti riippuvainen Nvidiasta ja yhdysvaltalaisista pilvitoimittajista omissa tekoälyinvestoinneissaan, kuten TSMC:n pakkauskapasiteetin pullonkaulaa käsittelevä artikkelimme on aiemmin kuvannut.
Pohjoismaissa on jo useita suuria Nvidia-pohjaisia datakeskushankkeita, ja niiden aikataulut ja hinnoittelu riippuvat osittain samasta globaalista GPU- ja muistikapasiteetin kysynnästä, jota Kiinan oma piirikehitys nyt osaltaan muokkaa. Jos Kiinan sisäinen kysyntä siirtyy yhä enemmän kotimaisiin piireihin, se voi teoriassa vapauttaa Nvidian tuotantokapasiteettia muille markkinoille, mutta yhtä hyvin se voi kiihdyttää Nvidian panostusta datakeskustuotteisiin muualla, mikä pitää hinnat korkealla myös Pohjoismaissa.
Kysymys on lopulta hankintaketjun hajautuksesta. Suomalaiset ja pohjoismaiset pilvitoimijat ostavat laskentatehoa lähes yksinomaan Nvidialta ja sen yhteistyökumppaneilta, kun taas Kiina rakentaa parhaillaan omaa, erillistä laitteistopinoaan. Kahden erillisen tekoälylaitteistoekosysteemin syntyminen, toinen Nvidia-vetoinen ja toinen kiinalainen, muistuttaa jossain määrin aiempaa jakoa matkapuhelinverkkojen standardeissa. Eurooppalaisille ostajille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaihtoehtoja Nvidialle on tarjolla yhä enemmän Yhdysvalloista, kuten AMD:ltä ja uusilta piiristartupeilta, mutta ei Kiinasta, koska vientirajoitukset kulkevat molempiin suuntiin.
Analyytikkojen näkemykset ja epävarmuustekijät
Bernsteinin arviot Nvidian ja Huawein markkinaosuuksista perustuvat malleihin, eivät suoraan yritysten raportoimiin lukuihin, joten niihin liittyy tavanomaista arviointiepävarmuutta. IDC:n data taas kattaa vain palvelinsegmentin toimitusmäärät, ei koko piirimarkkinan arvoa. Näiden lähteiden väliset erot, 55 prosentista 40 prosenttiin Nvidian 2025 osuudessa, muistuttavat, että “Kiinan markkinaosuus” ei ole yksi yksiselitteinen luku vaan riippuu siitä, mitä segmenttiä ja ajanjaksoa tarkastellaan.
Suurin avoin kysymys on, kuinka lähelle Zhenwu V900 todella pääsee Nvidian uusinta sukupolvea suorituskyvyssä per watti ja per dollari. Ilman riippumatonta benchmarkkia tätä ei voi vahvistaa, ja Alibaban oma kolminkertainen suorituskykyväite koskee vain sen edellistä piiriä, ei kilpailijoita. Toinen avoin kysymys on, ehtiikö Kiinan valmistuskapasiteetti tuottaa 500 000 sirun klustereita todellisessa mittakaavassa vuoden 2027 aikataulussa, kun edistyneen valmistuksen pullonkaulat ovat rajoittaneet koko toimialaa.
Kolmas epävarmuustekijä koskee itse vientipolitiikkaa. Sekä Washingtonin että Pekingin linjaukset ovat muuttuneet useita kertoja vuoden 2025 ja 2026 aikana, ja syyskuun lopun Yhdysvaltain ja Kiinan huippukokous saattaa muuttaa tilannetta jälleen. Jos osapuolet löytäisivät kompromissin, joka avaisi H200-kaupan uudelleen täydessä laajuudessa, osa kysynnästä saattaisi palata Nvidialle nopeastikin, koska ohjelmistoekosysteemi CUDA-työkaluineen on kiinalaisillekin kehittäjille edelleen tutumpi kuin kotimaiset vaihtoehdot. Tämä on syy, miksi analyytikot puhuvat mieluummin todennäköisyyksistä kuin varmoista ennusteista.
Viisi ennustetta vuoteen 2027 mennessä
- Nvidian osuus Kiinan tekoälypiirimarkkinasta jää todennäköisesti yksinumeroiseksi ainakin vuoden 2027 alkuun asti, ellei Washington ja Peking pääse laajempaan sopuun vientisäännöistä.
- Huawei vahvistaa asemaansa johtavana kotimaisena toimittajana, mutta Alibaba, Baidu ja Tencent kasvattavat kukin omaa sisäistä piirikäyttöään rinnalla, mikä pirstoo markkinaa entisestään.
- Zhenwu V900:n massatuotannon käynnistyessä Q1/2027 nähdään ensimmäiset riippumattomat benchmarkkitulokset, jotka joko vahvistavat tai kyseenalaistavat Alibaban suorituskykyväitteet.
- Kiinan pienemmät piirivalmistajat, kuten Enflame ja Cambricon, kokevat todennäköisesti lisää pörssi-innostusta, vaikka niiden todellinen markkinaosuus pysyy toistaiseksi pienenä.
- Euroopassa ja Pohjoismaissa keskustelu laitteistoriippuvuudesta kiihtyy, mutta konkreettiset vaihtoehdot Nvidialle jäävät rajallisiksi lyhyellä aikavälillä, mikä pitää Nvidian aseman vahvana länsimarkkinoilla riippumatta Kiinan kehityksestä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Alibaba Zhenwu V900?
Se on Alibaban puolijohdeyksikön T-Headin kehittämä tekoälypiiri, joka julkistettiin 22. syyskuuta 2026. Piirissä on 216 gigatavua muistia ja 1,2 teratavun sekuntinopeus siruväliskaistaa, ja Alibaba kertoo sen olevan kolme kertaa tehokkaampi kuin edeltäjänsä Zhenwu M890.
Onko Zhenwu V900 jo myynnissä?
Ei. Alibaba on ilmoittanut, että piirin massatuotanto ja kaupallinen saatavuus alkavat vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä.
Kuinka paljon Nvidian markkinaosuus Kiinassa on pudonnut?
Ennen tiukimpia vientirajoituksia Nvidialla oli noin 95 prosentin osuus Kiinan edistyneiden tekoälypiirien markkinasta. Vuonna 2025 osuus oli arviolta 40–55 prosenttia lähteestä riippuen, ja Bernsteinin ennusteen mukaan se voi pudota noin kahdeksaan prosenttiin vuonna 2026.
Miksi Nvidia ei voi myydä huippupiirejään Kiinaan vapaasti?
Yhdysvallat vaatii erillisen vientiluvan edistyneille tekoälypiireille kansallisen turvallisuuden perusteella. Huhtikuussa 2025 vaatimus laajeni koskemaan myös Kiinalle räätälöityä H20-piiriä, ja vaikka H200-vienti sallittiin ehdollisesti joulukuussa 2025, Kiina esti tuonnin omilla säännöillään tammikuussa 2026.
Kuka on Kiinan johtava kotimainen tekoälypiirivalmistaja?
Huawei Ascend-piirisarjoineen on tällä hetkellä selvästi näkyvin, ja yhtiön arvioidaan tuottavan noin 12 miljardin dollarin edestä tekoälypiiriliikevaihtoa vuonna 2026. Alibaba, Cambricon, Biren ja Enflame kilpailevat samasta markkinasta pienemmillä osuuksilla.
Voiko Zhenwu V900:aa verrata suoraan Nvidian H100- tai H200-piireihin?
Ei vielä luotettavasti. Alibaba ei ole julkaissut riippumattomia TOPS- tai FLOPS-lukuja, valmistusnodea tai tehonkulutustietoja, joten suora tekninen vertailu Nvidian piireihin perustuisi arvailuun. Ainoa vahvistettu suorituskykyväite koskee parannusta omaan edelliseen piiriin.
Vaikuttaako tämä suoraan suomalaisiin tai pohjoismaisiin yrityksiin?
Ei suoraan, koska kiinalaiset tekoälypiirit eivät ole myynnissä länsimarkkinoilla vientirajoitusten vuoksi. Tapaus on kuitenkin merkki laajemmasta trendistä, jossa suuret pilvitoimijat rakentavat omia laitteistovaihtoehtoja Nvidian rinnalle, mikä voi vaikuttaa globaaliin GPU- ja muistikapasiteetin kysyntään myös Pohjoismaissa toimivien datakeskusten kautta.
