Hintaero on karu: RTX 5090 maksaa Euroopan jälleenmyyjillä usein yli 4 000 euroa, kun RTX 5080 löytyy noin 1 250 eurolla. Silti moni suomalainen pelaaja epäröi valita halvempaa korttia, koska Nvidia markkinoi 5090:tä lippulaivana ja pelimedia toistaa sen benchmarkkeja joka viikko. Tässä vertailussa käydään läpi RTX 5090 vs RTX 5080 -asetelma tekniikan, hintojen ja oikeiden pelibenchmarkkien kautta, jotta ostopäätös perustuu numeroihin eikä markkinointipuheeseen. Molemmat kortit julkaistiin tammikuun lopussa 2025 samalla Blackwell-arkkitehtuurilla, mutta niiden välissä on lähes koko sukupolven verran suorituskykyä ja satoja euroja hintaa.

Kysymys ei ole enää vain siitä, kumpi kortti on nopeampi. Se tiedetään jo etukäteen: RTX 5090 voittaa jokaisen benchmarkin. Todellinen kysymys on, kannattaako maksaa yli kolme kertaa enemmän muutaman kymmenen prosentin suorituskykyedusta, vai onko RTX 5080:n hinta-suorituskyky niin ylivoimainen, että se kutistaa lippulaivan houkuttelevuuden pelkäksi statukseksi. Käymme läpi tekniset tiedot, oikeat pelibenchmarkit useasta lähteestä, hinnat Suomessa ja muualla Euroopassa, viisi käytännön käyttötapausta ja lopuksi datalla perustellun ostosuosituksen.

Lähteinä käytetään GamersNexusin, Club386:n ja Tom’s Hardwaren riippumattomia testejä, Nvidian omia teknisiä tietoja sekä eurooppalaisia hintavertailupalveluita. Jokainen tässä artikkelissa esitetty kuvataajuus- tai hintaluku on jäljitettävissä alkuperäiseen lähteeseensä linkin kautta, jotta lukija voi tarkistaa tiedot itse ennen ostopäätöstä.

RTX 5090 ja RTX 5080 pähkinänkuoressa

Molemmat näytönohjaimet perustuvat samaan Blackwell-arkkitehtuuriin ja TSMC:n 4N-valmistusprosessiin, mutta piirisarjat ovat eri kokoluokkaa. RTX 5080 käyttää pienempää GB203-piiriä (378 mm², 45,6 miljardia transistoria), kun taas RTX 5090 nojaa täysikokoiseen GB202-piiriin (744 mm², 92,2 miljardia transistoria). Käytännössä RTX 5090 on lähes tarkalleen kaksi kertaa RTX 5080:n kokoinen CUDA-ytimien, RT-ytimien ja Tensor-ytimien määrässä. Nvidia on käyttänyt samaa kaavaa aiemminkin: RTX 4090 erosi RTX 4080 Superista samalla logiikalla, joten strategia ei ole yllätys sarjaa seuranneille.

Ero ei rajoitu ydinmääriin. RTX 5090:ssä on 32 Gt GDDR7-muistia 512-bitin väylällä, RTX 5080:ssa 16 Gt 256-bitin väylällä. Kaistanleveys on 5090:llä 1 792 Gt/s, 5080:lla 960 Gt/s. Tämä muistietu näkyy erityisesti 4K-resoluutiossa ja tekoälytyökuormissa, joissa suuria datamääriä pitää liikutella nopeasti GPU:n ja muistin välillä. Pelkkä ydinmäärä ei siis selitä koko suorituskykyeroa, vaan myös muistijärjestelmä painaa vaakakupissa.

Nimikkeistö kannattaa myös purkaa auki, koska “5090” ja “5080” eivät kerro suoraan mitään kortin sisällöstä ilman kontekstia. Nvidia numeroi 50-sarjan samalla logiikalla kuin edeltäjänsä: suurempi jälkimmäinen luku (90 vs. 80) tarkoittaa suurempaa piiriä ja korkeampaa hintaluokkaa saman sukupolven sisällä, ei suoraan verrannollista suorituskykyä prosentteina. Kahden kortin väliin mahtuisi teoriassa myös RTX 5080 Ti tai Super-versio, joita Nvidia ei ole tätä kirjoitettaessa vahvistanut, joten vertailu rajataan nyt saatavilla oleviin, virallisesti julkaistuihin malleihin.

Molempien korttien takana on sama tuotekehityspäätös: Nvidia halusi tarjota yhden mallin, joka voittaa kaiken hinnalla millä hyvänsä, ja toisen, joka myy suurimman volyymin. RTX 5090 on ensimmäinen rooli, RTX 5080 jälkimmäinen. Tämä näkyy myös siinä, että RTX 5080 on saanut enemmän varastotäydennyksiä ja tasaisemman hintakehityksen kuin RTX 5090, koska Nvidia ja sen valmistuskumppanit optimoivat tuotannon volyymituotteen ehdoilla.

Kohderyhmät eroavat myös selvästi Nvidian omassa markkinoinnissa. RTX 5090 esitellään ensisijaisesti luojille, tutkijoille ja 4K-entusiasteille suunnattuna työkaluna, jossa pelaaminen on vain yksi käyttötarkoitus muiden joukossa. RTX 5080 markkinoidaan puhtaammin pelaajille suunnattuna korttina, joka tasapainottaa hinnan ja suorituskyvyn ilman, että sitä myydään ensisijaisesti tekoälytyöasemana. Tämä asemointi näkyy myös siinä, miten kumpaakin korttia esitellään Nvidian omilla verkkosivuilla ja lehdistömateriaaleissa.

Valmistuksen näkökulmasta molemmat piirit tulevat samalta TSMC:n tuotantolinjalta 4N-prosessilla, joka on räätälöity versio TSMC:n 5 nanometrin solmusta. Isompi GB202-piiri tarkoittaa väistämättä enemmän mahdollisia valmistusvirheitä per kiekko ja siten kalliimpaa tuotantoa per toimiva piiri, mikä selittää osan RTX 5090:n korkeammasta ohjehinnasta puhtaasti valmistuskustannusten kautta, teknisten ominaisuuksien lisäksi. Tämä sama dynamiikka toistuu käytännössä jokaisessa GPU-sukupolvessa: suurin piiri on aina suhteessa kalliimpi valmistaa kuin sen ydinmäärä yksinään selittäisi.

Tekniset tiedot vertailussa

Alla olevat luvut perustuvat Nvidian virallisiin tietoihin sekä Club386:n ja Corsairin julkaisemiin spec-taulukoihin, jotka täsmäävät toistensa kanssa CUDA-ytimien, muistin ja tehonkulutuksen osalta.

OminaisuusRTX 5080RTX 5090
CUDA-ytimet10 75221 760
SM-yksiköt84170
RT-ytimet (4. sukupolvi)84170
Tensor-ytimet (5. sukupolvi)336680
Peruskellotaajuus2 295 MHz2 017 MHz
Boost-kellotaajuus2 617 MHz2 407 MHz
Videomuisti16 Gt GDDR732 Gt GDDR7
Muistiväylä256-bit512-bit
Muistin kaistanleveys960 Gt/s1 792 Gt/s
FP32-laskentateho56,3 TFLOPS104,8 TFLOPS
RT-laskentateho170,6 TFLOPS317,5 TFLOPS
Tekoälyteho (FP4)1 801 TOPS3 352 TOPS
TDP (tehonkulutus)360 W575 W
Suositeltu virtalähde750 W1 000+ W
PiirisarjaGB203, 378 mm²GB202, 744 mm²
Ohjehinta (MSRP)999 $1 999 $
Julkaisupäivä30.1.202530.1.2025

Suorat suhdeluvut kertovat oman tarinansa: RTX 5090:ssä on 102 % enemmän CUDA-ytimiä, 100 % enemmän videomuistia ja 87 % enemmän kaistanleveyttä kuin RTX 5080:ssa. Tehonkulutus kasvaa kuitenkin lähes samassa suhteessa, 60 % enemmän, joten kortti ei ole pelkkää ilmaista suorituskykyä. TechPowerUpin GPU-tietokannasta löytyy täydellinen tekninen erittely molemmista malleista, jos haluat vertailla vielä tarkempia lukuja kuten tekstuuriyksiköiden määrää tai pikselintäyttönopeutta.

Yksi yksityiskohta yllättää usein ostajan: RTX 5080:n boost-kellotaajuus, 2 617 MHz, on tosiasiassa korkeampi kuin RTX 5090:n 2 407 MHz. Pienempi piiri kellottuu aina korkeammalle, koska lämpöä syntyy vähemmän pinta-alaa kohden ja jännitteen nosto on turvallisempaa. Tämä ei silti riitä kuromaan umpeen eroa, koska RTX 5090:llä on niin paljon enemmän ydinyksiköitä, että kokonaislaskentateho jää silti selvästi korkeammaksi kellotaajuudesta riippumatta. Sama ilmiö toistuu lähes jokaisessa Nvidian ja AMD:n tuoteperheessä: pienempi piiri kellottuu nopeammin, isompi piiri voittaa raakateholla.

Hinnat ja saatavuus Euroopassa ja Pohjoismaissa 2026

Ohjehinta on vain lähtökohta. Nvidia asetti RTX 5080:n MSRP-hinnaksi 999 dollaria ja RTX 5090:n hinnaksi 1 999 dollaria jo tammikuussa 2025, mutta eurooppalaiset jälleenmyyjät ovat harvoin myyneet kortteja lähelläkään näitä lukuja. Hintavertailupalvelu Dropreferencen kesän 2026 data näyttää RTX 5080:n eurooppalaisen alkaen-hinnan olevan 1 249 euroa ja RTX 5090:n 4 199 euroa. Muistipiirien niukkuus on nostanut näytönohjainten hintoja laajemminkin, kuten shattered.io:n aiemmassa artikkelissa AMD:n ja Nvidian hinnankorotuksista käy ilmi.

HintatasoRTX 5080RTX 5090
Virallinen ohjehinta (MSRP)999 $1 999 $
Eurooppalainen vähittäishinta, kesä 2026alkaen 1 249 €alkaen 4 199 €
Käytettynä jälleenmyynnissä (n.)n. 1 160 $n. 2 868 $
Nousu ohjehintaan verrattunan. +25 %n. +110 %
Hintaero korttien välilläRTX 5090 maksaa noin 3,4 kertaa RTX 5080:n verran

Saatavuus on ollut RTX 5090:n kohdalla ajoittain heikkoa erityisesti julkaisun jälkeisinä kuukausina, ja jälleenmyyjät ovat rajoittaneet ostoksia yhteen korttiin per asiakas kysynnän vuoksi. RTX 5080:ta on ollut helpompi saada normaalihintaan, koska sen kysyntä ei ole yhtä kärjistynyttä. Jos budjetti on tiukka, kannattaa seurata hintoja usealta jälleenmyyjältä ennen ostopäätöstä. Erot saman kortin eri mallien, kuten Founders Edition ja custom-jäähdytyksellä varustettujen versioiden välillä, voivat olla satoja euroja.

AIB-mallit, jäähdytys ja tehtaan ylikellotukset

Nvidian oma Founders Edition on vain yksi vaihtoehto. Asus, MSI, Gigabyte, Zotac ja muut niin sanotut AIB-valmistajat (add-in board) myyvät samaa GB202- tai GB203-piiriä omilla jäähdytysratkaisuillaan, jotka voivat olla hiljaisempia, isompia tai tehtaalla kevyesti ylikellotettuja. Hinta nousee jokaisesta lisäominaisuudesta, ja kalleimmat custom-mallit voivat maksaa satoja euroja enemmän kuin Founders Edition samalla piirillä.

Tehtaan ylikellotus tuo tyypillisesti vain muutaman prosentin lisän peliruutuihin, koska Blackwell-arkkitehtuurin jännite- ja lämpörajat rajoittavat kellotaajuuden nostoa jo valmiiksi lähelle kattoa. Suurempi käytännön ero syntyy jäähdytyksestä ja äänekkyydestä: kolmen tuulettimen mallit pitävät lämpötilan matalampana ja äänitason alempana kuin kaksituulettimiset perusversiot, mikä on erityisesti RTX 5090:n 575 watin kortilla huomattava ero pitkissä pelisessioissa. Ostajan kannattaa vertailla vähintään kahta tai kolmea AIB-mallia hintavertailusivustolla ennen päätöstä, koska Founders Edition ei aina ole halvin eikä hiljaisin vaihtoehto.

Suomalaiselle ostajalle hinnat näkyvät verkkokaupoissa tyypillisesti euroina ja sisältävät jo 25,5 prosentin arvonlisäveron, mutta kannattaa silti tarkistaa, ilmoittaako jälleenmyyjä hinnan verolliseen vai verottomaan muotoon, erityisesti jos vertailee suomalaista kauppaa muualta Euroopasta tilaavaan verkkokauppaan. Tuonti EU:n ulkopuolelta voi tuoda mukaan tulliselvityksen ja lisämaksuja, jotka eivät näy alkuperäisessä hintalapussa, joten pelkkä halvin löydetty hinta ei aina ole todellisuudessa halvin vaihtoehto, kun kaikki kulut lasketaan mukaan.

Pelisuorituskyky 4K-resoluutiolla

GamersNexusin riippumattomat 4K-pelitestit antavat tarkimman kuvan siitä, mitä lisähinnasta oikeasti saa. Final Fantasy XIV:ssä 4K-resoluutiolla RTX 5080 pyöri 112 kuvaa sekunnissa, RTX 4090 139 kuvaa sekunnissa ja RTX 5090 182 kuvaa sekunnissa. Ero RTX 5080:aan on 62 prosenttia, ja RTX 5090 ohittaa myös edellisen sukupolven lippulaivan selvästi.

Dragon’s Dogma 2:ssa RTX 5090 ylsi 4K-resoluutiolla 133 kuvaan sekunnissa, kun RTX 4090 jäi 98 kuvaan. Dying Light 2:ssa RTX 5080 pyöri 81 kuvaa sekunnissa 4K:lla, ja RTX 5090 oli 56 prosenttia nopeampi samassa testissä. Nämä ovat suurimpia mitattuja eroja koko GamersNexusin testipatterissa, ja ne toistuvat nimenomaan raskaimmissa, säteenjäljitystä hyödyntävissä peleissä.

Kaikki pelit eivät hyödy yhtä paljon. Tom’s Hardwaren testisarjassa osa kevyempien moottoreiden peleistä osoitti pienempää eroa, koska pullonkaula siirtyy suorittimelle ennen kuin GPU:n koko teho tulee käyttöön. Aggregoituna useiden 2026 arvostelujen yli RTX 5090 on 4K-resoluutiolla keskimäärin noin 30–45 prosenttia nopeampi kuin RTX 5080, riippuen pelistä ja käytetyistä asetuksista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että RTX 5080 pelaa lähes kaikki nykyiset pelit sulavasti 4K:ssa ilman DLSS-skaalausta, mutta jättää vähemmän marginaalia tuleville, raskaammille peleille. RTX 5090 antaa enemmän tilaa hengittää, kun uudet pelimoottorit nostavat vaatimuksia seuraavien vuosien aikana.

Vertailu edelliseen sukupolveen auttaa suhteuttamaan hyppyä. GamersNexusin mittauksissa RTX 4090 pyöri Final Fantasy XIV:ssä 4K:lla 139 kuvaa sekunnissa ja Dragon’s Dogma 2:ssa 98 kuvaa sekunnissa. RTX 5090 ohitti oman edeltäjänsä 31 prosentilla ensimmäisessä testissä ja 36 prosentilla jälkimmäisessä, mikä on tyypillinen sukupolvenvaihdoksen hyppy Nvidian lippulaivamalleissa. RTX 5080 puolestaan jäi molemmissa testeissä RTX 4090:n taakse, mikä muistuttaa siitä, että edellisen sukupolven lippulaiva voi yhä olla kilpailukykyinen nykyisen sukupolven toiseksi parhaan kortin kanssa, jos sellainen sattuu löytymään käytettynä hyvään hintaan.

Tämä asettaa myös RTX 4090:n käytetyn markkinan mielenkiintoiseen välikäteen. Kortti on edelleen nopeampi kuin RTX 5080 useimmissa raskaissa testeissä, mutta sitä ei enää myydä uutena, joten saatavuus riippuu täysin käytetyn laitteen markkinasta ja aiemman omistajan huolellisuudesta. Ostajan, joka harkitsee käytettyä RTX 4090:ää RTX 5080:n sijaan, kannattaa punnita takuun puuttumista ja mahdollista kulumista suhteessa siihen pieneen suorituskykyetuun, jonka se tarjoaa uutta RTX 5080:aa vastaan.

Pelisuorituskyky 1440p- ja 1080p-resoluutiolla

Matalammissa resoluutioissa ero kapenee, koska molemmat kortit alkavat törmätä muihin pullonkauloihin kuin raakaan GPU-tehoon. Final Fantasy XIV:ssä 1440p-resoluutiolla RTX 5080 piti 217 kuvaa sekunnissa ja RTX 5090 317 kuvaa sekunnissa GamersNexusin mittauksissa, mikä on edelleen selvä 46 prosentin ero, koska kyseinen testi ei ole täysin suoritinrajoitteinen.

Black Myth: Wukongissa 1440p-resoluutiolla RTX 5090 johti 130 kuvalla sekunnissa, mikä oli 34 prosenttia enemmän kuin RTX 5080 ja 23 prosenttia enemmän kuin RTX 4090. Starfieldissä 1440p:llä RTX 5090 nousi 147 kuvaan sekunnissa RTX 5080:n 110 kuvan tulosta vasten, jälleen 34 prosentin ero. Dragon’s Dogma 2:ssa 1440p:llä RTX 5080 saavutti 134 kuvaa sekunnissa, mikä on 71 prosenttia RTX 5090:n tuloksesta mutta vain noin puolet sen ohjehinnasta. Tämä yksittäinen luku tiivistää koko vertailun ytimen: RTX 5080 tarjoaa suurimman osan suorituskyvystä murto-osalla hinnasta.

1080p-resoluutiossa ero kutistuu edelleen. Starfieldissä RTX 5080 ylsi 132 kuvaan sekunnissa 1080p:llä, ja GamersNexus mittasi RTX 4090:n olevan vain 17 prosenttia hitaampi kuin RTX 5090 samassa testissä, koska suoritin alkaa rajoittaa kuvataajuutta ennen kuin kummankaan kortin täysi teho on käytössä. Kilpapelaajalle, joka tavoittelee 1080p- tai 1440p-resoluutiolla mahdollisimman korkeaa virkistystaajuutta nopealla näytöllä, RTX 5090:n lisäteho jää suurelta osin käyttämättä.

Peli ja resoluutioRTX 5080 (FPS)RTX 5090 (FPS)Ero
Final Fantasy XIV, 4K112182+62 %
Final Fantasy XIV, 1440p217317+46 %
Dying Light 2, 4K81n. 126+56 %
Black Myth: Wukong, 1440pn. 97130+34 %
Starfield, 1440p110147+34 %
Dragon’s Dogma 2, 1440p134n. 189+41 % (5080 = 71 % of 5090)

Lähde kaikille yllä oleville luvuille on GamersNexusin RTX 5080 Founders Edition -arvostelu, jossa molemmat kortit testattiin samalla testipenkillä samoilla asetuksilla vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Sädejäljitys, DLSS ja tekoälyominaisuudet

Sädejäljityksessä ero kasvaa entisestään, koska RTX 5090:ssä on tasan kaksi kertaa enemmän RT-ytimiä kuin RTX 5080:ssa, 170 versus 84. RT-laskentateho on 317,5 TFLOPS RTX 5090:ssä ja 170,6 TFLOPS RTX 5080:ssa, mikä tarkoittaa 86 prosentin etua raskaimmissa, täydellä säteenjäljityksellä ajetuissa peleissä kuten Cyberpunk 2077:n Overdrive-tilassa tai Alan Wake 2:n path tracing -asetuksilla.

Path tracing eroaa perinteisestä, osittaisesta säteenjäljityksestä siinä, että käytännössä koko kuvan valaistus lasketaan sädekimppujen kautta eikä vain heijastuksia tai varjoja paikata sen päälle. Tämä on raskain mahdollinen kuormitus, jonka nykyinen pelimoottori voi GPU:lle antaa, ja juuri siinä RTX 5090:n kaksinkertainen RT-ydinmäärä muuttuu näkyväksi eroksi kuvataajuudessa eikä vain taulukkoluvuksi. Kevyemmässä, valikoivassa säteenjäljityksessä, jota suurin osa peleistä yhä käyttää, ero on maltillisempi, koska molemmat kortit selviävät tehtävästä ilman että RT-ydinmäärä muodostuu pullonkaulaksi.

Molemmat kortit tukevat samaa DLSS-sukupolvea, koska kyse on samasta arkkitehtuurista ja ajurikannasta. Ero ei siis ole ominaisuuksissa vaan päättelynopeudessa: RTX 5090:n 680 Tensor-ydintä tuottavat DLSS:n hermoverkkolaskennan nopeammin kuin RTX 5080:n 336 ydintä, mikä näkyy erityisesti Frame Generation -ominaisuuden käytössä korkeilla lähtöresoluutioilla ja usealla generoidulla ruudulla peräkkäin.

Käytännössä tämä tarkoittaa moninkertaista ruudunluontia: perusruudun lisäksi kortti generoi hermoverkon avulla useita väliruutuja, jotka eivät ole suoraan pelimoottorin laskemia. Mitä enemmän välikuvia generoidaan, sitä enemmän Tensor-ydinten laskentateho painaa lopputulokseen, ja juuri tässä RTX 5090:n etu kasvaa suurimmaksi. RTX 5080 pystyy samaan tekniikkaan, mutta sen pienempi Tensor-ydinmäärä tarkoittaa, että hermoverkkolaskenta vie suuremman osuuden käytettävissä olevasta kokonaistehosta, mikä voi näkyä hieman korkeampana syöttöviiveenä raskaimmissa tilanteissa.

Tekoälylaskentateho (FP4 TOPS) on RTX 5090:ssä 3 352 ja RTX 5080:ssa 1 801, siis 86 prosenttia enemmän. Tämä luku ei vaikuta suoraan tavalliseen pelaamiseen, mutta se on suoraan verrannollinen siihen, kuinka raskaita neuroverkkopohjaisia efektejä tuleva peli voi ajaa reaaliajassa ilman, että kuvataajuus romahtaa. Pelaajalle, joka aikoo pitää kortin viisi tai kuusi vuotta, tämä on yksi vahvimmista argumenteista RTX 5090:n puolesta, koska pelimoottorit nojaavat yhä enemmän tekoälyavusteiseen renderöintiin.

Yhteenvetona sädejäljitys- ja tekoälyominaisuuksista: molemmat kortit tukevat identtistä ominaisuuslistaa ohjelmistotasolla, joten kumpikaan ei jää ilman jotain tiettyä efektiä tai tilaa, jonka toinen saa. Ero syntyy yksinomaan nopeudesta, ei saatavuudesta, mikä helpottaa vertailua huomattavasti verrattuna tilanteisiin, joissa halvempi malli menettäisi kokonaisia ominaisuuksia kalliimman rinnalla.

Tehonkulutus, jäähdytys ja virtalähdevaatimukset

RTX 5080:n TDP on 360 wattia, RTX 5090:n 575 wattia. Ero, 60 prosenttia, on suurempi kuin monissa aiemmissa sukupolvissa nähty vastaava hyppy lippulaivan ja sitä seuraavan mallin välillä. Nvidia suosittelee RTX 5080:lle vähintään 750 watin virtalähdettä ja RTX 5090:lle 1 000 wattia tai enemmän, riippuen muusta järjestelmästä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni RTX 3000- tai RTX 4000-sarjan koneesta päivittävä joutuu vaihtamaan myös virtalähteen, jos kohteena on RTX 5090. RTX 5080 sen sijaan mahtuu useimpiin jo olemassa oleviin 750–850 watin virtalähteisiin, mikä laskee todellista päivityksen kokonaishintaa merkittävästi, kun huomioidaan koko järjestelmä eikä pelkkää näytönohjainta.

Virtalähteen laatu ratkaisee tässä yhtä paljon kuin sen wattimäärä. Halvimmat, sertifioimattomat virtalähteet eivät välttämättä kestä RTX 5090:n hetkellisiä tehopiikkejä, jotka voivat ylittää ilmoitetun keskimääräisen kulutuksen lyhyiksi hetkiksi raskaan pelin aikana. 80 PLUS Gold -sertifioitu tai parempi virtalähde tunnetulta valmistajalta on suositeltava minimitaso kummallekin kortille, mutta erityisesti RTX 5090:n kanssa laadukas virtalähde on käytännössä pakollinen, ei vain suositus.

Molemmat kortit käyttävät 12V-2×6-virtaliitintä, joka on aiempien sukupolvien 12VHPWR-liittimen päivitetty versio. Liitin on herkkä väärälle asennukselle, ja Nvidia sekä useat jälleenmyyjät ovat ohjeistaneet tarkistamaan liittimen olevan täysin pohjassa ennen käynnistystä, koska osittain kiinnitetty liitin voi kuumeta vaarallisesti raskaan kuorman alla. Tämä koskee erityisesti RTX 5090:tä sen korkeamman tehonkulutuksen vuoksi.

Wattimäärän ero, 215 W kortin ollessa täydessä kuormituksessa, näkyy myös sähkölaskussa pidemmällä aikavälillä. Aktiivipelaajalle, joka pelaa useita tunteja päivässä, kortin tyyppi vaikuttaa suoraan koko tietokoneen tehonkulutukseen, ja Suomessa pörssisähkön hinta vaihtelee vuodenajan ja vuorokaudenajan mukaan. Tarkkaa euromäärää on vaikea antaa ilman omaa sähkösopimusta ja käyttötuntimäärää, mutta ero on riittävän suuri, että se kannattaa laskea mukaan, jos näytönohjainta käytetään päivittäin usean tunnin ajan.

Jäähdytyksen kannalta RTX 5090-mallit ovat tyypillisesti fyysisesti suurempia, usein yli 30 senttimetriä pitkiä ja kolme tai neljä korttipaikkaa leveitä valmistajasta riippuen. RTX 5080 mahtuu useimpiin keskikokoisiin koteloihin ilman erillisiä muutoksia. Pienempään koteloon rakennettaessa RTX 5080 on käytännössä turvallisempi valinta myös fyysisen tilan puolesta, ei pelkän tehonkulutuksen.

Sisällöntuotanto ja tekoälytyökuormat

32 gigatavun videomuisti tekee RTX 5090:stä huomattavasti vahvemman valinnan raskaaseen sisällöntuotantoon kuin RTX 5080:n 16 gigatavua. Blenderissä ja muissa 3D-renderöintiohjelmissa suuret, tekstuureiltaan raskaat scenet mahtuvat kokonaan näytönohjaimen muistiin RTX 5090:llä, kun taas RTX 5080 voi joutua siirtämään dataa järjestelmämuistin ja GPU-muistin välillä kesken renderöinnin, mikä hidastaa työtä huomattavasti.

Videoeditoinnissa esimerkiksi DaVinci Resolvella tai Premiere Prolla 32 Gt VRAM antaa tilaa useammalle korkearesoluutioiselle aikajanalle ja raskaammille väri- ja efektitasoille samanaikaisesti. Kummatkin kortit hyötyvät GPU-kiihdytetystä koodauksesta ja pakkauksesta, mutta RTX 5090:n suurempi muisti ja kaistanleveys näkyvät erityisesti 8K-materiaalin tai monikerroksisten projektien käsittelyssä.

Striimaajille ja sisällöntuottajille, jotka pelaavat ja koodaavat videota samanaikaisesti, molemmat kortit sisältävät erillisen laitteistopohjaisen videokoodaimen, joka ei kilpaile pelin renderöintitehon kanssa. Ero RTX 5090:n ja RTX 5080:n välillä tässä käytössä on pienempi kuin puhtaassa renderöinnissä, koska koodain toimii omalla piirialueellaan riippumatta CUDA-ydinten määrästä. Tämä tekee RTX 5080:sta perustellun valinnan myös striimaajalle, jonka työkuorma painottuu enemmän samanaikaiseen pelaamiseen ja lähetykseen kuin jälkikäsittelyyn.

Paikallisessa tekoälykäytössä, kuten suurten kielimallien ajamisessa omalla koneella tai kuvageneroinnissa Stable Diffusionin kaltaisilla työkaluilla, videomuistin määrä on usein suurempi rajoite kuin raaka laskentateho. RTX 5090:n 32 Gt mahdollistaa isompien mallien tai suurempien eräkokojen ajamisen ilman muistin loppumista, kun taas RTX 5080:n 16 Gt asettaa katon, joka tulee vastaan nopeammin kuin moni odottaa. Tämä 32 gigatavun raja on käytännössä se yksittäinen syy, jonka takia moni tekoälyharrastaja ja kotoa käsin työskentelevä kehittäjä valitsee RTX 5090:n puhtaasta pelisuorituskyvystä riippumatta.

Pelien videomuistivaatimukset ovat myös kasvaneet tasaisesti jokaisen konsolisukupolven myötä, kun tekstuurien resoluutio ja pelimaailmojen koko kasvavat. Kolme tai neljä vuotta sitten 8 Gt riitti useimpiin peleihin täysillä asetuksilla, ja nyt raja on siirtynyt 12–16 gigatavun tuntumaan raskaimmissa nimikkeissä. Sama kehityssuunta koskee myös RTX 5080:n 16 gigatavua: se riittää hyvin nykyisiin ja lähivuosien peleihin, mutta ostaja, joka suunnittelee pitävänsä kortin viisi tai kuusi vuotta, kannattaa huomioida, että RTX 5090:n 32 Gt antaa selvästi enemmän liikkumavaraa tulevaisuuteen.

Viisi käyttötapausta: kumpi kortti sopii sinulle

Speksit ja benchmarkit muuttuvat konkreettisiksi vasta, kun ne suhteutetaan omaan käyttöön. Alla viisi yleistä tilannetta ja suositus kummallekin. Lista ei kata jokaista mahdollista käyttötapausta, mutta se kattaa ne kuusi tilannetta, jotka nousevat toistuvasti esiin suomalaisten ja pohjoismaisten pelaajien sekä harrastelijoiden keskusteluissa näytönohjainpäivityksestä.

  • Kilpapelaaminen 1440p/240Hz-näytöllä: RTX 5080 riittää tuottamaan enemmän kuvia sekunnissa kuin useimmat näytöt näyttävät, ja säästynyt raha kannattaa laittaa mieluummin nopeampaan näyttöön tai suorittimeen.
  • 4K/60–120fps AAA-pelaaminen kaikki asetukset päällä: RTX 5090 on tässä selvästi parempi valinta, koska 30–62 prosentin etu näkyy juuri raskaimmissa, säteenjäljitystä käyttävissä uutuuspeleissä.
  • Sisällöntuotanto ja 3D-renderöinti: RTX 5090:n 32 Gt VRAM lyhentää renderöintiaikoja ja mahdollistaa suuremmat projektit ilman muistirajoituksia.
  • Paikallinen tekoäly ja kuvageneraatio kotikoneella: RTX 5090:n videomuisti on tässä ratkaiseva etu, sillä isompien mallien ajaminen vaatii tilaa, jota RTX 5080 ei tarjoa.
  • VR-pelaaminen Meta Quest 3:n tai PSVR2:n PC-sovittimen kautta: Molemmat kortit riittävät hyvin, mutta RTX 5090 antaa enemmän puskuria korkeammalle supersämpläykselle ja säteenjäljitystä hyödyntäville VR-nimikkeille.
  • Kompakti kotelo tai rajoitettu virransyöttö: RTX 5080:n 360 watin tehonkulutus ja pienempi fyysinen koko tekevät siitä käytännöllisemmän valinnan pieneen ITX-runkoon tai vanhempaan virtalähteeseen.

Useimmille suomalaisille kotipelaajille, jotka pelaavat 1440p- tai 4K-näytöllä eivätkä tee ammattimaista sisällöntuotantoa, RTX 5080 kattaa tarpeen selvästi pienemmällä investoinnilla. RTX 5090 perustuu enemmän tulevaisuuden varmisteluun ja erikoistuneisiin työkuormiin kuin puhtaaseen pelikäyttöön.

Näiden kuuden skenaarion yhteinen nimittäjä on, että vain kaksi niistä, 4K-maksimipelaaminen ja tekoäly- tai sisällöntuotantotyö, oikeuttavat RTX 5090:n hintapreemion suoraan mitattavalla hyödyllä. Muissa neljässä tapauksessa RTX 5080 tuottaa käytännössä saman lopputuloksen käyttäjän kannalta, jolloin erotus jää maksuksi tulevaisuuden varasta tai puhtaasta halusta omistaa nopein saatavilla oleva kortti. Kumpikaan syy ei ole väärä, mutta ne kannattaa tunnistaa erikseen ennen ostopäätöstä.

Kannattaa myös huomata, että käyttötapaukset voivat muuttua kortin elinkaaren aikana. Pelaaja, joka ostaa RTX 5080:n tänään puhtaaseen pelikäyttöön, saattaa vuoden päästä alkaa kokeilla paikallista tekoälyä tai striimaamista harrastuksena, jolloin 16 gigatavun muistikatto voi yllättäen tuntua ahtaalta. Tätä epävarmuutta ei voi täysin poistaa etukäteen, mutta se kannattaa hyväksyä osana päätöstä sen sijaan, että yrittäisi ennustaa täydellisesti viiden vuoden käyttötarpeen etukäteen.

Päivitysopas: siirtyminen vanhasta näytönohjaimesta

Päivitys kannattaa eniten silloin, kun nykyinen kortti on RTX 3080-tasoa tai vanhempi. RTX 4090:stä siirtyminen RTX 5090:een tuottaa maltillisemman hyödyn suhteessa hintaan, koska sukupolvien välinen loikka on pienempi kuin kahden tai kolmen sukupolven yli hypättäessä. Alla käytännön vaiheet, joilla vaihto sujuu ilman yllätyksiä.

Ennen ostopäätöstä kannattaa myös tarkistaa emolevyn PCIe-sukupolvi ja suoritin, koska liian vanha suoritin voi rajoittaa kummankin kortin todellista suorituskykyä varsinkin matalammissa resoluutioissa. Molemmat kortit toimivat taaksepäin yhteensopivilla PCIe-väylillä, mutta täysi kaistanleveys vaatii PCIe 5.0 -yhteensopivan emolevyn parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttamiseksi raskaimmissa työkuormissa.

  • Tarkista virtalähteen teho ja liittimet: RTX 5080 vaatii vähintään 750 W, RTX 5090 vähintään 1 000 W. Varmista myös, onko virtalähteessä valmiiksi 12V-2×6-liitin vai tarvitaanko mukana tuleva sovitin.
  • Mittaa kotelon sisätila. RTX 5090-mallit ovat usein yli 30 cm pitkiä ja vievät kolme tai neljä korttipaikkaa, joten kannattaa tarkistaa valmistajan mitat ennen tilausta.
  • Poista vanhat näytönohjainajurit puhtaasti Display Driver Uninstaller -työkalulla vikasietotilassa ennen uuden kortin asennusta, jotta vanhat asetukset eivät aiheuta ristiriitoja.
  • Asenna uusi kortti ja kytke kaikki virtaliittimet huolellisesti pohjaan asti. Osittain kiinnitetty 12V-2×6-liitin on tunnettu riski erityisesti RTX 5090:n kaltaisilla korkean tehon korteilla.
  • Asenna uusin Nvidia-ajuri ja käy BIOS-asetuksissa varmistamassa, että Resizable BAR (tai emolevyn AMD-vastine Smart Access Memory) on käytössä, sillä se voi nostaa suorituskykyä useissa peleissä.
  • Varmista, että käyttöjärjestelmä ja kortti tunnistavat toisensa oikein ennen ensimmäistä peliä.

Asennuksen jälkeen kortin tunnistuksen voi varmistaa nopeasti komentoriviltä. Alla esimerkki siitä, miltä RTX 5090:n tunnistava nvidia-smi-komento näyttää Windowsissa tai Linuxissa:

C:\> nvidia-smi
+-----------------------------------------------------------------------------+
| NVIDIA-SMI 566.xx      Driver Version: 566.xx      CUDA Version: 12.8       |
|-------------------------------+----------------------+----------------------+
| GPU  Name                     | Bus-Id       Disp.A  | Memory-Usage         |
| 0    NVIDIA GeForce RTX 5090  | 00000000:01:00.0  On | 2103MiB / 32607MiB   |
+-----------------------------------------------------------------------------+

Jos komento ei tunnista korttia tai muistimäärä näyttää väärältä, syy on lähes aina keskeneräinen ajuriasennus tai virtaliitin, joka ei ole täysin kiinni. Molemmat kannattaa tarkistaa ennen kuin epäilee vikaa itse kortissa.

Ensimmäisten päivien aikana uuden kortin kanssa kannattaa ajaa muutama tunnettu benchmark-työkalu, kuten 3DMarkin Time Spy Extreme tai Steel Nomad, ja verrata tulosta muiden samalla mallilla mitattuihin lukuihin verkossa. Tämä paljastaa nopeasti, jos jokin asennusvaiheessa meni pieleen, esimerkiksi jos kortti toimii alennetulla PCIe-nopeudella löysän asennuksen takia. Vasta kun perusluvut täsmäävät odotettuun, kannattaa siirtyä hienosäätämään yksittäisten pelien asetuksia.

RTX 5090: edut ja haitat

RTX 5090 on selkeästi profiloitu tuote: se ei yritä olla järkevä ostos euromäärissä mitattuna, vaan tavoittelee ehdotonta suorituskykykattoa hinnalla millä hyvänsä. Tämä näkyy sekä sen vahvuuksissa että heikkouksissa, jotka molemmat kumpuavat samasta päätöksestä maksimoida piikoko ja tehonkulutus.

  • Etu: Ylivoimaisesti nopein kuluttajille myytävä näytönohjain 4K-pelaamiseen ja raskaaseen säteenjäljitykseen, jopa 62 % nopeampi kuin RTX 5080 yksittäisissä testeissä.
  • Etu: 32 Gt VRAM avaa isommat tekoälymallit ja raskaamman sisällöntuotannon ilman muistin loppumista kesken työn.
  • Etu: 680 Tensor-ydintä ja 3 352 FP4 TOPS antavat selvän edun paikalliselle tekoälylaskennalle verrattuna RTX 5080:aan.
  • Etu: Pisin käyttöikä pelaajalle, joka haluaa maksimiasetukset myös tulevissa, raskaammissa peleissä.
  • Haitta: Ohjehinta 1 999 dollaria ja Euroopan vähittäishinnat jopa yli 4 000 euroa tekevät siitä saavuttamattoman useimmille kotipelaajille.
  • Haitta: 575 watin tehonkulutus vaatii vähintään 1 000 watin virtalähteen ja nostaa sähkölaskua selvästi raskaassa käytössä.
  • Haitta: Suuri fyysinen koko sopii huonosti pieniin tai keskikokoisiin koteloihin ilman etukäteistarkistusta.
  • Haitta: Saatavuus on ollut ajoittain heikkoa kysynnän ja rajallisten toimitusmäärien vuoksi.

RTX 5080: edut ja haitat

RTX 5080 edustaa vastakkaista filosofiaa: se hakee tasapainoa suorituskyvyn, hinnan ja käytännöllisyyden välillä sen sijaan, että tavoittelisi ehdotonta huippua. Tämä tekee siitä helpomman suositella suurimmalle osalle pelaajista, vaikka se ei koskaan voita RTX 5090:tä suoraan benchmarkissa.

  • Etu: Selvästi parempi hinta-suorituskykysuhde, erityisesti 1440p-pelaamisessa, jossa se ylsi 71 prosenttiin RTX 5090:n suorituskyvystä noin puolella ohjehinnasta.
  • Etu: 360 watin tehonkulutus on helpompi jäähdyttää ja sopii pienempiinkin koteloihin ilman erikoisjärjestelyjä.
  • Etu: 750 watin virtalähde riittää useimmissa tapauksissa, mikä säästää koko järjestelmän päivityskustannuksissa.
  • Etu: Silti selvästi nopeampi kuin edellisen sukupolven RTX 4080, joten päivitys kahden sukupolven takaa kannattaa yhä.
  • Haitta: 16 Gt VRAM voi rajoittaa tulevia AAA-pelejä ja raskaita tekoälymalleja aiemmin kuin RTX 5090:n 32 Gt.
  • Haitta: Ei yllä RTX 5090:n tasolle raskaimmassa 4K-säteenjäljityksessä, ero voi olla yli 60 % vaativimmissa peleissä.
  • Haitta: Myös tämän kortin hinta on noussut selvästi ohjehinnasta Euroopan jälleenmyyjillä, noin 25 % MSRP:n yli.

Hinta-suorituskyky: mitä data kertoo

Kun GamersNexusin Dragon’s Dogma 2 -tulokset asetetaan Dropreferencen eurooppalaisten hintojen viereen, kuva selkiytyy. RTX 5080 tuottaa 1440p-resoluutiolla 71 prosenttia RTX 5090:n suorituskyvystä. Ohjehinnalla mitattuna RTX 5080 maksaa vain 50 prosenttia RTX 5090:stä, ja Euroopan katuhinnoilla ero on vielä suurempi: RTX 5080 maksaa noin 30 prosenttia RTX 5090:n hinnasta. Suorituskyky per euro kääntyy siis selvästi RTX 5080:n eduksi lähes jokaisessa pelissä, jonka GamersNexus ja Club386 ovat testanneet.

Poikkeus syntyy vain silloin, kun rajana ei ole pelien kuvataajuus vaan videomuistin määrä, kuten raskaassa sisällöntuotannossa tai suurten tekoälymallien ajamisessa. Näissä tapauksissa RTX 5080:n 16 Gt on kova, ei-neuvoteltavissa oleva katto, jota mikään hinta-suorituskykylaskelma ei kierrä. Tekoälytyökuormalle 32 Gt on ominaisuus, ei mukavuus, ja silloin RTX 5090:n hintapreemio perustellaan käytöllä, ei peliruuduilla.

Mistä kannattaa ostaa Suomessa

Kumpaakin korttia kannattaa ostaa vain auktorisoidulta jälleenmyyjältä, jolla on suomalaisen kuluttajansuojan mukainen palautus- ja takuukäytäntö. Näytönohjaimen 12V-2×6-virtaliitin ja korkea hetkellinen tehonkulutus tekevät epävirallisten tuontikanavien kautta hankituista korteista riskialttiimpia, koska takuuprosessi voi olla hidas tai olematon, jos myyjä toimii EU:n ulkopuolelta.

Hintavertailu kannattaa tehdä useasta lähteestä samana päivänä, koska varastotilanne ja hinnat elävät viikoittain kysynnän mukaan. Käytettynä ostettaessa kannattaa pyytää myyjältä näyttö siitä, että kortti tunnistuu järjestelmässä oikein ja että jäähdytystahna tai -tyyny ei ole kuivunut, koska molemmat kortit tuottavat merkittävästi lämpöä pitkässä käytössä ja huonosti huollettu jäähdytys lyhentää käyttöikää. Jos hinta vaikuttaa poikkeuksellisen edulliselta verrattuna muihin jälleenmyyjiin, syy kannattaa selvittää ennen maksua.

Takuuaika kannattaa tarkistaa erikseen valmistajalta, koska se vaihtelee AIB-partnerin mukaan, tyypillisesti kahdesta kolmeen vuoteen, ja osa valmistajista tarjoaa pidennetyn takuun rekisteröimällä kortin verkkosivuillaan ostoksen jälkeen. Rekisteröinti kannattaa tehdä heti asennuksen yhteydessä, koska monet valmistajat vaativat sen tehtäväksi tietyn ajan sisällä ostosta pidennetyn takuun saamiseksi. Kuitti kannattaa säilyttää digitaalisena kopiona, sillä paperikuitit haalistuvat ja katoavat helpommin kuin sähköpostiin tallennettu ostovahvistus.

Kumpi kannattaa ostaa?

Data osoittaa suuntaan, joka ei ole se, mitä Nvidian oma markkinointi korostaa. Useimmalle pelaajalle RTX 5080 on järkevämpi ostos. Se tuottaa 71–75 prosenttia RTX 5090:n pelisuorituskyvystä alle kolmasosalla sen Euroopan katuhinnasta, tarvitsee halvemman virtalähteen ja mahtuu pienempään koteloon. Kahden sukupolven takaa, esimerkiksi RTX 3070:stä tai RTX 3080:sta, päivittävälle RTX 5080 on selvä ja perusteltu loikka.

RTX 5090 on oikea valinta kolmelle ryhmälle: 4K-maksimalisteille, jotka eivät hyväksy kompromisseja säteenjäljityksessä, sisällöntuottajille ja tekoälyharrastajille, joille 32 Gt VRAM on työn kannalta välttämätön, sekä niille, jotka vaihtavat näytönohjaimen kerran viidessä tai kuudessa vuodessa ja haluavat maksimaalisen käyttöiän. Näille ryhmille yli 4 000 euron hintalappu on perusteltu investointi, ei ylimitoitettu hankinta.

Kannattaa myös tunnustaa, ettei tämä ole puhtaasti rationaalinen päätös kaikille ostajille, eikä sen tarvitsekaan olla. Osa ostaa RTX 5090:n, koska se on paras saatavilla oleva kortti eikä hinta ole este, aivan kuten osa ostaa kalleimman auton tai kellon ilman, että jokainen ominaisuus perustellaan käyttötarpeella. Tämä artikkeli tarjoaa dataa päätöksen tueksi, mutta lopullinen valinta riippuu aina siitä, mitä ostaja itse arvostaa eniten: euroa suoritustehoa kohden vai ehdotonta huippua.

Jos budjetti on rajallinen ja käyttö on pääosin pelaamista, vastaus on selvä: RTX 5080 antaa enemmän suorituskykyä per euro. Jos työ tai harrastus vaatii 32 gigatavua videomuistia, RTX 5090 on ainoa vaihtoehto tässä vertailussa, hinnasta riippumatta.

On myös syytä muistaa, että kumpikaan kortti ei ole ainoa vaihtoehto markkinoilla. Jos budjetti ei riitä kumpaankaan, RTX 5070 Ti tai edellisen sukupolven RTX 4080 Super käytettynä voivat kattaa 1440p-pelaamisen tarpeet murto-osalla hinnasta. Tämä vertailu keskittyy tietoisesti vain RTX 5090:n ja RTX 5080:n väliseen valintaan, koska se on kysytyin pari juuri nyt, mutta kokonaiskuvan kannalta koko mallisto kannattaa pitää mielessä ennen lopullista tilausta.

Jälleenmyyntiarvo kannattaa myös huomioida, vaikka sitä harvoin lasketaan mukaan ostopäätökseen. Lippulaivakortit, kuten RTX 5090, ovat historiallisesti säilyttäneet arvonsa paremmin käytettyjen näytönohjainten markkinoilla kuin keskisarjan mallit, koska kysyntä tekoäly- ja sisällöntuotantokäyttöön pitää hintatason korkeana pitkään julkaisun jälkeenkin. Tämä ei tee RTX 5090:stä halvempaa ostohetkellä, mutta se pehmentää kokonaiskustannusta, jos kortin aikoo myydä eteenpäin muutaman vuoden kuluttua seuraavaa sukupolvea varten.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako RTX 5090 ostaa pelkkään pelaamiseen?
Harvoin. GamersNexusin testeissä RTX 5080 tuottaa 62–71 prosenttia RTX 5090:n suorituskyvystä murto-osalla hinnasta. Pelkkään pelaamiseen RTX 5090:n lisähinta kannattaa vain, jos tavoitteena on maksimaalinen 4K-säteenjäljitys ilman kompromisseja, tai jos budjetti yksinkertaisesti sallii sen eikä hinta ole ratkaiseva tekijä. Useimmille peleille riittää RTX 5080:n suorituskyky mainiosti myös korkeimmilla asetuksilla.

Paljonko RTX 5090 maksaa Euroopassa 2026?
Dropreferencen kesän 2026 datan mukaan RTX 5090 maksaa eurooppalaisilla jälleenmyyjillä alkaen 4 199 euroa, kun virallinen ohjehinta on 1 999 dollaria. Hinta vaihtelee mallin ja jälleenmyyjän mukaan, joten kannattaa vertailla useaa lähdettä ennen ostoa.

Riittääkö RTX 5080:n 16 Gt VRAM tulevaisuudessa?
Nykyisiin ja lähivuosien peleihin kyllä, mutta raskaimmat tekoälytyökuormat ja suurimmat sisällöntuotantoprojektit voivat törmätä 16 gigatavun kattoon aiemmin kuin RTX 5090:n 32 gigatavuun. Puhtaalle pelaajalle raja ei ole vielä ongelma, koska pelien VRAM-vaatimukset kasvavat yleensä hitaammin kuin näytönohjainten oma kehitystahti, mutta viiden tai kuuden vuoden käyttöajalla ero voi lopulta näkyä uusimmissa nimikkeissä.

Tarvitsenko uuden virtalähteen RTX 5090:lle?
Nvidia suosittelee vähintään 1 000 watin virtalähdettä RTX 5090:lle. Useimmat vanhemmat 650–750 watin virtalähteet eivät riitä, joten virtalähteen vaihto kannattaa laskea mukaan kokonaisbudjettiin. RTX 5080:lle 750 W riittää useimmissa järjestelmissä.

Kumpi kortti on parempi tekoälytyökuormille?
RTX 5090, selvästi. Sen 32 Gt VRAM, 680 Tensor-ydintä ja 3 352 FP4 TOPS ylittävät RTX 5080:n vastaavat luvut lähes kaksinkertaisesti, mikä mahdollistaa isompien mallien ajamisen paikallisesti ilman muistirajoituksia.

Onko RTX 5090 saatavilla ilman jonotusta Suomessa?
Saatavuus on vaihdellut. Kysyntä on ollut ajoittain suurempaa kuin tarjonta erityisesti julkaisun jälkeisinä kuukausina, ja jälleenmyyjät ovat rajoittaneet ostomääriä per asiakas. RTX 5080:ta on tyypillisesti ollut helpompi saada normaalihintaan.

Kannattaako päivittää RTX 4090:stä RTX 5090:een?
Harvoin taloudellisesti perusteltua pelkän pelisuorituskyvyn takia, koska sukupolvien välinen loikka on pienempi kuin useamman sukupolven yli päivitettäessä. GamersNexusin mittauksissa ero oli 31–36 prosenttia riippuen pelistä. Poikkeus on käyttäjä, joka tarvitsee 32 Gt VRAM:n tekoäly- tai sisällöntuotantotyöhön, jolloin päivitys on perusteltu riippumatta pelisuorituskyvyn kasvusta.

Kannattaako valita Founders Edition vai AIB-valmistajan malli, kuten Asus tai MSI?
Founders Edition on tyypillisesti edullisin lähtökohta samalla piirillä, mutta AIB-valmistajien kolmen tuulettimen mallit ovat usein hiljaisempia ja viileämpiä pitkässä käytössä, mikä kannattaa huomioida etenkin RTX 5090:n 575 watin tehonkulutuksella. Hintaero voi olla satoja euroja, joten kannattaa vertailla useaa mallia ennen ostoa.

Toimiiko RTX 5090 tai RTX 5080 hyvin myös 1440p-monitorilla, vai ovatko ne ylimitoitettuja?
Kumpikin toimii erinomaisesti 1440p:llä, mutta RTX 5090:n täysi teho jää tällä resoluutiolla usein käyttämättä, koska suoritin ja pelimoottori muodostuvat pullonkaulaksi ennen GPU:ta. 1440p-pelaajalle RTX 5080 on tyypillisesti tasapainoisempi valinta, ellei tavoitteena ole erittäin korkea virkistystaajuus raskaimmissa peleissä.

Kuumenevatko RTX 5090 ja RTX 5080 herkästi, ja tarvitaanko erikoisjäähdytystä?
Kumpikin kortti on suunniteltu toimimaan ilmajäähdytteisenä tehtaan jäähdyttimellä, eikä nestejäähdytys ole pakollinen. RTX 5090:n 575 watin tehonkulutus tuottaa kuitenkin selvästi enemmän lämpöä kuin RTX 5080:n 360 watin taso, joten kotelon ilmavirtauksesta kannattaa huolehtia erityisesti RTX 5090:n kanssa. Ahtaassa tai huonosti tuuletetussa kotelossa RTX 5080 on käytännössä turvallisempi ja hiljaisempi valinta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lue myös nämä laitteisto- ja tietoturva-aiheiset artikkelit shattered.io:sta:

Lisää laitteistovertailuja ja -uutisia löytyy shattered.io:n laitteisto-kategoriasta. Seuraamme myös näytönohjainmarkkinan hintakehitystä ja saatavuutta jatkossa, joten kannattaa palata tarkistamaan päivitetyt luvut ennen isoa ostosta, koska sekä valuuttakurssit että jälleenmyyjien varastotilanteet muuttuvat viikoittain.