Apple muutti elokuussa 2026 iPhonen seurantakehotteen sanamuotoa Euroopan unionissa. Muutos vaikuttaa vähäiseltä yksityiskohdalta, mutta se on tulosta vuosia jatkuneesta painostuksesta, johon on osallistunut neljä EU-maan kilpailuviranomaista ja lukuisia miljoonien eurojen sakkoja. Samaan aikaan alankomaalainen analytiikkayhtiö Statable julkaisi 21. elokuuta 2026 skannauksen, jonka mukaan 1 186 eurooppalaisesta sivustosta suurin osa lataa kolmannen osapuolen seurantaskriptejä jo 419 millisekunnissa, ennen kuin kävijä on edes klikannut mitään. Kaksi uutista kertovat samasta ilmiöstä eri kulmista: EU tiukentaa seurannan pelisääntöjä sekä sovelluksissa että verkkosivuilla, ja seurantateollisuus etsii koko ajan uusia tapoja kiertää suostumusvaatimuksia.
Suomalaiselle lukijalle asia ei ole kaukainen. Applen Safari on maan toiseksi käytetyin selain, ja moni suomalainen verkkokauppa käsittelee samoja seurantaskriptejä, joita Statablen skannaus juuri arvosteli. Elokuun 2026 uutinen on siis samalla kertaa kansainvälinen sääntelytarina ja hyvin konkreettinen muistutus siitä, miten yksityisyyden suoja toteutuu, tai jää toteutumatta, jokaisen sivulatauksen ensimmäisen puolen sekunnin aikana.
Applen suuri käännös: uusi seurantakehote saapuu EU:hun
Dailyfinland.fi kertoi 18. elokuuta 2026, että Apple aikoo yksinkertaistaa iOS:n sovellusseurannan lupakehotteen sanamuotoa Euroopan unionin alueella EU:n ja Saksan viranomaisten painostuksen jälkeen. Muutos koskee koko unionia, joten se näkyy myös suomalaisten iPhone-käyttäjien ruuduilla heti, kun päivitys jaetaan. Aiemmin sovellus saattoi pyytää seurantalupaa kahdella vaihtoehdolla: “Ask App Not to Track” ensisijaisena valintana ja “Allow” toissijaisena. Moni käyttäjä koki ensimmäisen vaihtoehdon epäselväksi, koska se ei sanonut suoraan kieltävänsä seurannan kokonaan.
Uudessa mallissa käyttäjälle esitetään yksinkertaisesti kaksi tasavertaista vaihtoehtoa: “Allow” ja “Reject”. Sanamuutos voi kuulostaa pieneltä, mutta EU-sääntelijöiden mukaan juuri kehotteen kielellä on suuri merkitys siihen, kuinka moni käyttäjä todella kieltäytyy seurannasta. Apple itse on perustellut alkuperäistä ratkaisuaan tietosuojan nimissä: yhtiö toteaa, että “at Apple, we believe privacy is a fundamental human right, and we introduced App Tracking Transparency to give users a simple way to control whether apps have permission to track their activity across other companies’ apps and websites” (9to5mac, 17.8.2026).
Mitä muuttuu käytännössä: vanha ja uusi kehote
Käytännön ero näkyy suoraan kehotteen tekstissä. Alla on yksinkertaistettu vertailu vanhasta ja uudesta mallista, sellaisena kuin se on kuvattu elokuun 2026 uutisoinnissa.
VANHA (ennen elokuuta 2026, EU-alue):
"Ask App Not to Track" [ensisijainen painike]
"Allow" [toissijainen painike]
UUSI (elokuusta 2026 alkaen, EU-alue):
"Allow"
"Reject"Ero vaikuttaa tekniseltä yksityiskohdalta, mutta käyttäytymistieteen kannalta se on merkittävä. Kun kieltäytymisvaihtoehto muotoillaan pyynnöksi (“ask”) eikä suoraksi torjunnaksi (“reject”), osa käyttäjistä valitsee vaihtoehdon epähuomiossa väärin tai jättää valitsematta mitään. Sääntelijät ovat vaatineet, että kieltäytyminen ja hyväksyminen esitetään yhtä selkeästi, mikä on ollut myös keskeinen vaatimus EU:n evästesuostumuskäytännöissä jo vuosia.
App Tracking Transparency lyhyesti: viisi vuotta kiistoja
App Tracking Transparency eli ATT tuli käyttöön iOS 14.5:n mukana 26. huhtikuuta 2021. Ominaisuus vaati sovelluskehittäjiä pyytämään erillinen lupa, ennen kuin ne saivat käyttää laitteen mainostunnistetta (IDFA) käyttäjän seuraamiseen muiden yhtiöiden sovelluksissa ja sivustoilla. Apple markkinoi ominaisuutta tietosuojaparannuksena, mutta mainosala näki siinä myös kilpailuedun: Applen oma mainosliiketoiminta ei ollut samalla tavalla riippuvainen kolmannen osapuolen seurantatunnisteista kuin esimerkiksi Meta tai muut mainosverkot.
Apple on puolustanut ratkaisuaan johdonmukaisesti. Yhtiö on todennut, että “we will continue to urge the relevant authorities in Germany, Italy and across Europe to allow Apple to continue providing this important privacy tool to our users” ja varoittanut, että “intense lobbying efforts in Germany, Italy and other countries in Europe may force us to withdraw this feature to the detriment of European consumers” (MacRumors). Applen kehittäjädokumentaatio määrittää yhä tarkasti, milloin kehystä on käytettävä: “you must use the AppTrackingTransparency framework if your app collects data about end users and shares it with other companies for purposes of tracking across apps and web sites” (Apple Developer Documentation).
Seurannan sääntely ei ole uusi ilmiö EU:ssa, vaikka Applen ja Statablen uutiset saavat sen tuntumaan tuoreelta. EU:n niin kutsuttu evästedirektiivi (2002/58/EY) vaati jo yli kaksi vuosikymmentä sitten sivustoja pyytämään suostumuksen ennen evästeiden asettamista, ja direktiiviä täsmennettiin vuonna 2009. GDPR laajensi vuonna 2018 vaatimukset koskemaan kaikkea henkilötietojen käsittelyä, ei vain evästeitä. Apple toi oman, laitetason vastineensa markkinoille vasta 2021 ATT:n muodossa, kun taas verkkosivujen evästesääntely on ollut olemassa jo evästedirektiivin ajoista lähtien.
Kiinnostavaa tässä pitkässä kaaressa on se, että tekninen todellisuus on laahannut jatkuvasti lainsäädännön perässä. Evästedirektiivi tuli voimaan 2002, mutta Statablen 2026 skannaus osoittaa, että peräti valtaosa sivustoista yhä lataa seurantaskriptejä ennen suostumusta. Sama kuvio toistuu nyt Applen puolella: ATT säädettiin 2021 tietosuojaa parantamaan, mutta vasta viiden vuoden ja neljän kilpailuoikeudellisen tutkinnan jälkeen kehotteen sanamuoto muuttui aidosti tasapuoliseksi. Tämä hitaus on yksi keskeinen syy, miksi EU on nyt siirtymässä laajempaan Digital Omnibus -pakettiin: yksittäisten tapausten sijaan halutaan yhtenäisempi, teknisesti tarkempi sääntelykehys.
Sakkojen ja tutkintojen sarja 2025–2026
Elokuun 2026 sanamuutos ei syntynyt tyhjästä. Sitä edelsi puolentoista vuoden sarja kilpailuoikeudellisia päätöksiä ja tutkintoja neljässä EU-maassa. Ranskan kilpailuviranomainen Autorité de la concurrence oli ensimmäinen: se määräsi Applelle 150 miljoonan euron sakon 31. maaliskuuta 2025 todeten yhtiön käyttäneen määräävää markkina-asemaansa väärin ATT:n toteutustavassa huhtikuun 2021 ja heinäkuun 2023 välisenä aikana. Italian AGCM seurasi perässä 22. joulukuuta 2025 tapauksessa A561, ja Puolan UOKiK avasi oman tutkintansa 25. marraskuuta 2025 mainiten samassa yhteydessä rinnakkaiset selvitykset Saksassa, Italiassa ja Romaniassa. Saksan Bundeskartellamt vahvisti oman tutkintansa 2. joulukuuta 2025 sen jälkeen, kun Apple oli aiemmin samana vuonna saanut “paramount significance” -aseman, joka tuo yhtiölle tiukemmat velvoitteet Saksan kilpailulainsäädännössä.
| Maa / viranomainen | Päivämäärä | Toimenpide |
|---|---|---|
| Ranska, Autorité de la concurrence | 31.3.2025 | 150 M€ sakko määräävän aseman väärinkäytöstä (huhtikuu 2021–heinäkuu 2023) |
| Italia, AGCM | 22.12.2025 | Päätös tapauksessa A561, ATT luokiteltu kilpailua rajoittavaksi |
| Puola, UOKiK | 25.11.2025 | Tutkinta avattu, viittaa rinnakkaisiin selvityksiin Saksassa ja Italiassa |
| Saksa, Bundeskartellamt | 2.12.2025 | Tutkinta vahvistettu Applen erityisaseman jälkeen |
| EU/Saksa, epävirallinen paine | elokuu 2026 | Apple muuttaa kehotteen sanamuodon EU-alueella |
419 millisekuntia: Statable paljastaa seurannan todellisen nopeuden
Applen sovellusmaailman ulkopuolella ongelma on ainakin yhtä laaja. Hollantilainen evästeetön analytiikkayhtiö Statable julkaisi 21. elokuuta 2026 Haagissa raportin, jossa se skannasi 1 186 sivustoa kymmenessä Euroopan maassa. Tulos oli selkeä: suurin osa sivustoista otti yhteyttä kolmannen osapuolen palvelimiin ennen kuin kävijä oli tehnyt yhtäkään hiiren liikettä, kosketusta tai näppäinpainallusta sivulla. Mediaani ensimmäiseen kolmannen osapuolen pyyntöön oli 419 millisekuntia sivun latautumisen alusta (Statable, 21.8.2026).
Miten skannaus tehtiin
Statable lataa jokaisen sivun oikealla selaimella ja kirjaa jokaisen lähtevän verkkopyynnön aikaleiman suhteessa sivun latautumishetkeen. Yhtiö määrittelee “ennen suostumusta” tarkasti: mikä tahansa hetki ennen kuin kävijä on koskenut sivuun osoittimella, näppäimistöllä tai kosketusnäytöllä. Skannaustyökalu tunnistautuu nimellä “StatableScanner” ja noudattaa robots.txt-tiedostoja, joten sivustot, jotka kieltävät skannauksen, merkitään erikseen eikä niitä lasketa mukaan tuloksiin. Menetelmä on siis konservatiivinen, ei ylimitoitettu.
Vähittäiskauppa jää yhä kiinni: 65,8 % ennen suostumusta
Statablen laaja skannaus ei ole ainoa tuore mittaus samasta ilmiöstä. Erillinen EU/UK-vähittäiskaupan evästevaatimusten selvitys vuodelta 2026 yritti mitata 166 verkkokauppaa, joista onnistuneesti saatiin dataa 79:stä. Näistä peräti 65,8 prosenttia laukaisi kolmannen osapuolen seurannan ennen minkäänlaista suostumusta. Britanniassa luku oli vielä korkeampi: 30 mitatusta kaupasta 86,7 prosenttia toimi samoin. Yhteensä 76 vähittäiskauppaa kieltäytyi kokonaan skannauksesta ja 11 aikakatkaistiin tai ei tavoitettu, mikä kertoo osaltaan siitä, että osa toimijoista on tietoinen tarkastelusta ja pyrkii välttämään sitä.
Luvut ovat kiusallisia EU:lle, koska evästelainsäädäntö on ollut voimassa vuosikausia. Irlannin tietosuojaviranomainen on muotoillut vaatimuksen suoraan: “in order to utilise cookies (or any similar technologies) on a website, user consent is normally required” (Irlannin tietosuojavaltuutetun toimisto). Käytäntö osoittaa kuitenkin, että tekninen toteutus ei ole seurannut lain kirjainta. Moni sivusto lataa mainos- ja analytiikkaskriptit heti palvelimen vastauksen mukana, ennen kuin suostumusbanneri on edes piirretty ruudulle.
Selainrintama liikkuu: Mozilla, DuckDuckGo ja Vivaldi vaativat muutosta
Selainvalmistajat eivät ole jääneet sivustakatsojiksi. Mozilla (Firefox), DuckDuckGo ja Vivaldi lähettivät 15.–16. heinäkuuta 2026 yhteisen kirjeen EU-lainsäätäjille Digital Omnibus -paketin käsittelyn yhteydessä. Kirjeessä vaaditaan, että “let privacy browsers ship privacy protections or the signal on by default, and drop any mandatory install-time or session-start ‘set your preference prompt'” (Medianama, 16.7.2026). Kolmikko haluaa myös, että kieltäytymis- ja suostumussignaalit erotetaan toisistaan selkeästi: suostumussignaalit tulisi ottaa käyttöön vasta, kun yhteentoimivat globaalit standardit ovat olemassa.
Kirjeen keskeinen viesti on, ettei yksikään yhtiö saisi yksin määrätä pelisääntöjä. Selainvalmistajat toteavat suoraan, ettei yksikään selainvalmistaja, käyttöjärjestelmä tai alusta saisi yksipuolisesti päättää, miten yksityisyyssignaalit toimivat. Vaatimus koskee epäsuorasti myös Applea ja Googlea, joiden ratkaisut hallitsevat markkinaa. Kolmikko pyytää lisäksi, että selainlaajennuksille sallitaan mahdollisuus hoitaa suostumuksenhallintaa, mutta sitä ei pakoteta, jotta “privacy by design” -periaatteella toimivia selaimia ei rangaistaisi.
EU:n Digital Omnibus muuttaa pelikenttää
Taustalla vaikuttaa laajempi lainsäädäntöhanke. Euroopan komissio esitti Digital Omnibus -asetuksen 19. marraskuuta 2025 osana digisääntelyn yksinkertaistamisohjelmaa. Poliittinen sopu saavutettiin toukokuussa 2026, ja asetus tuli voimaan 27. heinäkuuta 2026. Se yhdistää Data Governance Actin, Open Data -direktiivin ja muun kuin henkilötiedon vapaan liikkuvuuden asetuksen yhdeksi uudistetuksi Data Actiksi, kumoaa osittain päällekkäisen P2B-asetuksen ja tekee muutoksia GDPR:ään, muun muassa yhden ilmoituspisteen kyberturvallisuus- ja tietoturvapoikkeamille.
Rinnakkainen Digital Omnibus on AI -paketti eteni omaa tahtiaan: parlamentti hyväksyi sopimuksen 16. kesäkuuta 2026, neuvosto antoi lopullisen hyväksynnän 29. kesäkuuta 2026, ja säädös allekirjoitettiin 8. heinäkuuta 2026. Se siirtää muun muassa korkean riskin tekoälyjärjestelmien vaatimusten voimaantuloa vuoteen 2027–2028. Vaikka tämä paketti koskee ensisijaisesti tekoälyä, se kertoo samasta trendistä: EU pyrkii yksinkertaistamaan sääntelyä mutta ei löysäämään tietosuojan ydinperiaatteita, kuten suostumuksen aitoutta.
Suomen tilanne: selainmarkkinat ja Traficomin evästevalvonta
Suomessa muutoksella on konkreettinen ulottuvuus, koska Applen Safari-selain on maan toiseksi käytetyin. Statcounterin heinäkuun 2026 datan mukaan Chrome hallitsee Suomen selainmarkkinaa 62,98 prosentin osuudella, Safari seuraa 15,78 prosentilla, Firefox on kolmantena 5,46 prosentilla, Edge 5,41 prosentilla, Opera 3,24 prosentilla ja Samsung Internet 3,2 prosentilla (Statcounter, elokuu 2026).
| Selain | Markkinaosuus Suomessa (heinäkuu 2026) |
|---|---|
| Chrome | 62,98 % |
| Safari | 15,78 % |
| Firefox | 5,46 % |
| Edge | 5,41 % |
| Opera | 3,24 % |
| Samsung Internet | 3,2 % |
Suomen evästelaki eli sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §, on Traficomin valvonnassa. Virasto on tehnyt evästeasioissa 19 päätöstä vuodesta 2021 lähtien ja on tarkastanut jopa omat sivunsa vastaavalla menetelmällä. Suomalaiset viranomaistoimijat ovat viime vuosina siirtyneet itse ylläpidettyyn Matomo-analytiikkaan, joka toimii anonyymisti eikä siirrä dataa kolmansille osapuolille. Myös tietosuojavaltuutetun toimisto ilmoitti 14. heinäkuuta 2026 osallistuvansa EU-laajuiseen toimeen, jossa selvitetään henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä.
Yliopiston Apteekin ennakkotapaus
Suomessa on jo yksi konkreettinen esimerkki siitä, mihin puutteellinen seurannan hallinta voi johtaa. Tietosuojavaltuutetun toimisto määräsi 4. kesäkuuta 2025 Yliopiston Apteekille 1,1 miljoonan euron sakon, koska verkkokaupan evästeet ja seurantatekniikat lähettivät käyttäjien lääkeostoihin liittyvää dataa Googlelle ja Metalle ilman asianmukaista suostumusta. Tapaus on Suomen suurimpia GDPR-sakkoja evästeasiassa, ja se toimii varoittavana esimerkkinä muille verkkokaupoille juuri nyt, kun EU tiukentaa valvontaansa entisestään.
Asiantuntijat ja yritykset: mitä sanotaan julkisesti
Apple on puolustanut ATT-ominaisuuttaan poikkeuksellisen suoraan julkisissa lausunnoissaan. Yhtiö on todennut pitävänsä yksityisyyttä perusoikeutena ja kuvannut ATT:tä tapana antaa käyttäjille yksinkertainen keino hallita seurantaa eri sovellusten ja sivustojen välillä (9to5mac). Samaan aikaan Apple on varoittanut, että liiallinen sääntelypaine Saksassa ja Italiassa saattaisi jopa pakottaa yhtiön poistamaan ominaisuuden kokonaan Euroopassa, mikä sen mukaan olisi haitaksi eurooppalaisille kuluttajille (MacRumors).
Sääntelypuolella Irlannin tietosuojaviranomainen on pitäytynyt periaatteessaan, jonka mukaan evästeiden ja vastaavien seurantatekniikoiden käyttö vaatii lähtökohtaisesti käyttäjän suostumuksen (Irlannin DPC). Apple täsmentää puolestaan kehittäjilleen tarkasti, milloin ATT-kehystä on pakko käyttää, jos sovellus jakaa käyttäjädataa kolmansille osapuolille seurantatarkoituksessa (Apple Developer Documentation). Näiden kahden osapuolen välinen jännite, tietosuojaviranomaisten tiukka suostumustulkinta ja Applen oma kaupallinen intressi hallita mainosekosysteemiä, on koko kiistan ydin.
Kilpailuasetelma: Apple, Google ja selainvalmistajat vertailussa
Seurannan sääntelyssä on kolme erilaista leiriä, ja niiden intressit eroavat huomattavasti. Apple hallinnoi laitetason lupaa (ATT) mutta ei kolmannen osapuolen evästeitä verkkosivuilla. Google puolestaan hallitsee sekä selainta (Chrome) että mainosverkkoa, mikä on herättänyt oman kilpailuoikeudellisen keskustelunsa Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Pienemmät, tietosuojaan erikoistuneet selaimet kuten Firefox, DuckDuckGo ja Vivaldi ajavat oletusarvoista suojaa, mutta niiden yhteinen markkinaosuus jää Suomessakin alle kymmeneen prosenttiin.
| Toimija | Lähestymistapa seurantaan | Tuore toimenpide 2025–2026 |
|---|---|---|
| Apple | Laitetason lupakehote (ATT), sovelluskohtainen | Kehotteen sanamuoto muutettu EU:ssa (elokuu 2026) |
| Google / Chrome | Selainkohtainen, mainosverkko sama yhtiö | Ei vastaavaa julkista sanamuutosta raportoitu 2026 |
| Mozilla, DuckDuckGo, Vivaldi | Ajavat oletusarvoista seurannan estoa | Yhteinen kirje EU-lainsäätäjille (heinäkuu 2026) |
| EU-sääntelijät (Ranska, Italia, Puola, Saksa) | Kilpailuoikeudellinen valvonta ja sakot | Neljä erillistä tutkintaa/sakkoa 2025–2026 |
Vertailu paljastaa, miksi mikään yksittäinen ratkaisu ei ole täysin puolueeton. Apple hyötyy siitä, että sen oma mainosliiketoiminta pärjää ilman laajaa kolmannen osapuolen seurantaa, joten tiukka ATT-käytäntö sopii sille kaupallisesti hyvin, vaikka yhtiö perustelee sitä tietosuojalla. Google puolestaan on hitaampi luopumaan kolmannen osapuolen evästeistä, koska sen oma liiketoiminta nojaa niihin vahvemmin. Pienet selaimet taas ajavat oletusarvoista suojaa juuri siksi, ettei niillä ole vastaavaa mainosliiketoimintaa suojeltavanaan.
Markkinavaikutukset mainosalalle ja sovelluskehittäjille
Sovelluskehittäjille ja mainosverkoille muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että seurantaluvan saaminen EU-alueella todennäköisesti vaikeutuu entisestään. Kun kieltäytymisvaihtoehto on yhtä selkeä kuin hyväksyminen, aiempaa suurempi osa käyttäjistä valinnee “Reject”-painikkeen. Tämä heikentää kohdennetun mainonnan tarkkuutta erityisesti pienemmille mainosverkoille, joilla ei ole Applen tai Googlen kaltaista ensiosapuolen dataa korvaamaan menetettyä seurantaa.
Verkkokaupoille ja mediataloille viesti on samansuuntainen kuin Statablen ja vähittäiskauppaselvityksen tulokset osoittavat: tekninen toteutus, jossa seurantaskriptit latautuvat ennen suostumusbanneria, on riski, joka voi realisoitua sakoksi, kuten Yliopiston Apteekin tapauksessa kävi. Yritysten kannattaa tarkistaa omien sivustojensa lataustapahtumat, sillä 419 millisekunnin mediaani koko Euroopassa kertoo, että ongelma on tekninen oletusasetus monissa julkaisualustoissa, ei tietoinen valinta.
Yksityisyysteollisuuden laajempi tili: auditoinnit yleistyvät
Applen kehotemuutos ja Statablen skannaus ovat osa laajempaa kehityssuuntaa, jossa yksityisyyslupauksia aletaan vaatia todistettaviksi ulkopuolisen tarkastuksen kautta, ei pelkän markkinointipuheen varassa. Esimerkki löytyy VPN-alalta: NordVPN läpäisi jälleen laajan riippumattoman tietoturva-auditoinnin, jonka teki saksalainen Cure53, eikä tarkastuksessa löytynyt kriittisiä puutteita. Erikseen Deloitte suoritti NordVPN:lle jo kuudennen niin sanotun no-logs-auditoinnin, joka vahvisti, ettei yhtiö tallenna käyttäjää yksilöiviä lokitietoja (TechRadar).
Yhteys Applen tapaukseen on suora: molemmissa on kyse siitä, riittääkö yhtiön oma vakuutus yksityisyyden suojasta, vai vaatiiko markkina ja sääntelijä ulkopuolisen todisteen. Applen tapauksessa todisteeksi ei riittänyt yhtiön oma kuvaus ATT:n toimivuudesta, vaan tarvittiin neljän maan kilpailuviranomaisten tutkinnat ja lopulta konkreettinen käyttöliittymämuutos. VPN-alalla vastaava paine on johtanut siihen, että toistuvat, nimetyt kolmannen osapuolen auditoinnit ovat muuttuneet lähes pakollisiksi kilpailueduksi isoimmille toimijoille. Sama logiikka on todennäköisesti tulossa myös selainten ja mainosverkkojen suostumusmekanismeihin: pelkkä suostumusbanneri ei riitä, vaan sen tekninen toteutus pitää pystyä todistamaan ulkopuolisin mittauksin, kuten Statable nyt teki.
Mitä tästä seuraa: viisi ennustetta vuosille 2026–2028
- Muut EU-maat todennäköisesti vaativat Applelta samanlaista kehotteen sanamuotoa myös Ranskan, Italian ja Puolan ulkopuolella vuoden 2027 aikana, koska yhtenäinen sisämarkkina ei kestä pitkään maakohtaisia poikkeuksia.
- Digital Omnibus -asetuksen täytäntöönpano vuosina 2027–2028 todennäköisesti tuo tarkempia teknisiä vaatimuksia sille, missä vaiheessa sivulataus kolmannen osapuolen skriptit saavat käynnistyä.
- Selainvalmistajien heinäkuun 2026 yhteinen kirje saa jatkoa: odotettavissa on lisää koalitioita, joissa pienemmät toimijat yrittävät estää Applea ja Googlea sanelemasta yksin yksityisyysstandardeja.
- Suomessa Traficomin ja tietosuojavaltuutetun yhteistyö tiivistyy, ja Yliopiston Apteekin kaltaisia tapauksia nähdään todennäköisesti lisää, kun EU-laajuinen läpinäkyvyystarkastus etenee vuoden 2026 loppua kohti.
- Mainosverkot investoivat entistä enemmän kontekstuaaliseen mainontaan, joka ei vaadi käyttäjätason seurantaa, koska sekä laitetason (ATT) että selaintason (evästeet) seuranta kiristyvät samanaikaisesti.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Applen uusi seurantakehote tulee suomalaisten iPhoneihin?
Muutos koskee koko EU-aluetta, joten se leviää myös Suomeen samalla aikataululla kuin muualla unionissa. Tarkkaa laajempaa julkaisupäivää ei ole vahvistettu erikseen Suomelle, koska Apple jakaa EU-spesifiset iOS-versiot yhtenäisesti.
Mikä on App Tracking Transparency (ATT)?
ATT on Applen vuonna 2021 käyttöön ottama ominaisuus, joka vaatii sovelluksia pyytämään erillisen luvan ennen kuin ne voivat seurata käyttäjää muiden yhtiöiden sovelluksissa ja sivustoilla mainontaa varten.
Miksi Apple joutui muuttamaan kehotteensa sanamuotoa?
Muutos seurasi vuosien painetta useilta EU-maiden kilpailuviranomaisilta, mukaan lukien Ranskan 150 miljoonan euron sakko vuonna 2025 sekä Saksan, Italian ja Puolan tutkinnat, joissa ATT:n toteutustapaa on pidetty osin epäselvänä tai kilpailua vääristävänä.
Mitä Statablen skannaus tarkalleen mittasi?
Statable mittasi, kuinka nopeasti 1 186 eurooppalaista sivustoa ottaa yhteyttä kolmansien osapuolten palvelimiin sivun latautumisen jälkeen, ja havaitsi mediaaniajan olevan 419 millisekuntia ennen mitään käyttäjän vuorovaikutusta sivun kanssa.
Koskeeko muutos myös Android-käyttäjiä?
Ei suoraan. ATT on Applen iOS-käyttöjärjestelmän ominaisuus. Android-puolella vastaavaa yhtenäistä laitetason seurantalupaa ei ole samalla tavalla toteutettu, vaikka Google on tehnyt omia muutoksiaan mainostunnisteisiinsa erikseen.
Mitä suomalaisen verkkokaupan pitäisi tehdä tämän uutisen valossa?
Kannattaa tarkistaa, milloin sivuston analytiikka- ja mainosskriptit todella latautuvat suhteessa suostumusbanneriin. Yliopiston Apteekin 1,1 miljoonan euron sakko vuodelta 2025 osoittaa, että puutteellinen tekninen toteutus voi johtaa merkittäviin seuraamuksiin myös Suomessa.
Miten Suomen evästelaki liittyy tähän kokonaisuuteen?
Suomen evästesääntely perustuu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 205 pykälään, jota valvoo Traficom. Virasto on tehnyt asiassa 19 päätöstä vuodesta 2021 lähtien, ja sääntely nivoutuu yhteen EU:n laajempien tietosuojavaatimusten kanssa.
Mikä on EU:n Digital Omnibus ja miksi sillä on väliä tässä asiassa?
Digital Omnibus on EU:n asetuspaketti, joka tuli voimaan 27. heinäkuuta 2026 ja jonka tarkoitus on yksinkertaistaa digisääntelyä, muun muassa yhdistämällä useita datalakeja ja muuttamalla osia GDPR:stä. Se ei suoraan koske ATT:tä, mutta luo laajemman sääntely-ympäristön, jossa seurannan ja suostumuksen pelisäännöt määritellään uudelleen.
