AMD ja bitcoin-louhinnasta tekoälyn datakeskusbisnekseen siirtynyt Core Scientific ilmoittivat 28. heinäkuuta 2026 sopimuksesta, joka voi kasvaa jopa 2,5 gigawatin kokoiseksi datakeskuskapasiteetiksi. Sopimuksen alkuosa kattaa noin 530 megawattia viidellä yhdysvaltalaisella sivustolla ja on arvoltaan yli 14 miljardia dollaria 15 vuoden aikana. Syyskuun puolivälissä tekoälyn datakeskusyhtiöiden osakkeet kuitenkin sukelsivat laajemmassa myyntiaallossa, ja Core Scientificin kurssi putosi noin 5 prosenttia. Sopimus kertoo, että tekoälypiirimarkkinan kilpailu ei enää ratkea pelkillä bentseillä vaan sillä, kuka ehtii ensin lukita käyttöönsä riittävästi sähköä ja konesalitilaa.
Kyse ei ole irrallisesta uutisesta vaan osasta laajempaa muutosta koko tekoälyalan liiketoimintalogiikassa. Kun AMD ja Nvidia ovat aiemmin kilpailleet lähinnä piirisukupolvilla ja ohjelmistoekosysteemeillä, vuonna 2026 painopiste on siirtynyt siihen, kuka pystyy tarjoamaan asiakkailleen valmiin, sähköistetyn ja jäähdytetyn tilan GPU-klustereille. Tässä artikkelissa käydään läpi sopimuksen tarkat luvut, mukana oleva laitteisto, markkinoiden reaktio sekä se, miten järjestely asettuu AMD:n ja Nvidian väliseen kilpailuun.
Mitä AMD:n ja Core Scientificin sopimus pitää sisällään
Sopimus on rakenteeltaan poikkeuksellinen: kyse ei ole piirikaupasta vaan infrastruktuurin varauksesta. Core Scientific rakentaa ja operoi konesalit, ja AMD saa oikeuden varata niistä tehoa ja tilaa omien tekoälyasiakkaidensa käyttöön. Yhtiöiden yhteistiedotteen mukaan sopimus koostuu 15 vuoden mittaisista perussopimuksista, joiden yhteisarvo on yli 14 miljardia dollaria taatussa perusliikevaihdossa. Alkuvaiheessa kapasiteettia on lukittu noin 530 megawattia viidellä yhdysvaltalaisella sivustolla, ja sopimuksiin sisältyy 2,5 prosentin vuotuinen hinnankorotus.
Tämän lisäksi AMD:llä on optio varata jopa noin 1,925 megawattia lisäkapasiteettia 28. joulukuuta 2028 mennessä, mikä nostaisi kokonaispotentiaalin 2,5 gigawattiin. On tärkeä erottaa toisistaan jo sidottu 530 megawattia ja tämä vielä avoin optio-osuus, sillä suurin osa mediaotsikoissa toistuvasta 2,5 gigawatin luvusta on vasta mahdollisuus, ei toteutunut varaus. Tech Timesin analyysin mukaan ensimmäiset asiakaskäyttöönotot on ajoitettu vuodelle 2027.
Kaupallisesti järjestely muistuttaa enemmän pitkäaikaista kiinteistö- ja energiasopimusta kuin perinteistä piirikauppaa. Core Scientific vastaa sivustojen rakentamisesta, sähkönhankinnasta, jäähdytyksestä ja käytöstä, kun taas AMD toimii ikään kuin ankkuriasiakkaana, joka takaa kysynnän ja voi sen jälkeen alivuokrata kapasiteettia omille loppuasiakkailleen. Tällainen malli antaa AMD:lle joustavuutta: yhtiön ei tarvitse itse rakentaa tai omistaa konesaleja, mutta se saa silti etukäteen varmistetun pääsyn niukkaan resurssiin.
Sopimuksen luvut: 14 miljardia dollaria ja 2,5 gigawattia
Alla olevaan taulukkoon on koottu sopimuksen keskeiset, julkisesti vahvistetut luvut. Ne perustuvat Core Scientificin omaan tiedotteeseen ja yhtiön toisen vuosineljänneksen 2026 tulosjulkistukseen.
| Osa-alue | Luku | Huomio |
|---|---|---|
| Sopimuksen kesto | 15 vuotta | Perussopimukset, 2,5 % vuotuinen korotus |
| Taattu perusliikevaihto | Yli 14 mrd. $ | Core Scientificille koko sopimuskaudella |
| Alkukapasiteetti | Noin 530 MW | Viisi sivustoa Yhdysvalloissa |
| Lisäkapasiteetin optio | Noin 1 925 MW | Varattavissa 28.12.2028 mennessä |
| Kokonaispotentiaali | Jopa 2,5 GW | Alkukapasiteetti + optio yhteensä |
| Ensimmäiset käyttöönotot | 2027 | Asiakasdeploymentit alkavat |
| Ilmoituspäivä | 28.7.2026 | Yhdistetty Core Scientificin Q2-tulokseen |
Luvut ovat merkittäviä myös suhteutettuna koko datakeskusalan sähkönkulutukseen: 2,5 gigawattia vastaisi karkeasti keskisuuren ydinvoimalan tuotantoa, jos koko optio joskus toteutuisi täysimääräisesti. Se on myös syy, miksi analyytikot ovat lukeneet sopimusta ensisijaisesti sähkö- ja kiinteistöstrategiana, ei tavanomaisena piiritilauksena.
MI455X-kiihdyttimet ja Helios-räkit tekniikan ytimessä
Core Scientificin sivustoille asennettava laitteisto rakentuu AMD:n Helios-räkkijärjestelmän ympärille. Yksi Helios-räkki sisältää 72 kappaletta CDNA 5 -arkkitehtuuriin perustuvia Instinct MI455X -kiihdyttimiä ja 18 kuudennen sukupolven Epyc “Venice” -suoritinta. Verkotus hoidetaan AMD:n Pensando-teknologialla, ja ohjelmistopuolella käytetään ROCm-pinoa. Täydessä kokoonpanossa yksi räkki yltää 2,9 eksaflopsiin FP4-laskentaa ja 1,4 eksaflopsiin FP8-laskentaa, ja muistia on käytettävissä jopa 31 teratavua HBM4-muistia noin 1,67 petatavun sekuntinopeudella.
Nämä spesifikaatiot yhdistävät sopimuksen suoraan AMD:n laajempaan datakeskusstrategiaan, jossa Epyc Venice -suorittimet ja Helios-räkit on tarkoitettu haastamaan Nvidian vastaavat kokonaisratkaisut. Ensimmäisten räkkien tuotantonäytteiden kerrottiin olevan pientuotannossa vuoden 2026 jälkipuoliskolla, mutta laajempi massatuotanto käynnistyy vasta vuoden 2027 toisella neljänneksellä.
Rack-tason suunnittelu on tullut viime vuosina entistä tärkeämmäksi, koska yksittäisen kiihdyttimen tehoista ei enää kilpailla irrallaan. Kun koko räkki, verkotus ja jäähdytys suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena, asiakas voi tilata valmiin laskentayksikön sen sijaan, että se kokoaisi järjestelmän itse yksittäisistä komponenteista. Tämä on sama logiikka, jota Nvidia on hyödyntänyt omissa NVL-räkkiratkaisuissaan, ja AMD:n Helios-linja on suoraan tarkoitettu vastaamaan siihen. Core Scientific-sopimus on ensimmäisiä laajassa mittakaavassa julkistettuja tapauksia, joissa MI455X-pohjaiset räkit on nimetty osaksi konkreettista, aikataulutettua infrastruktuurihanketta.
Core Scientific: bitcoin-louhijasta tekoälyn konesalijätiksi
Core Scientific tunnettiin pitkään yhtenä Yhdysvaltain suurimmista bitcoin-louhintayhtiöistä. Louhinta rahoittaa toimintaa myymällä laskettua kryptovaluuttaa, mutta yhtiö on viime vuosina siirtänyt painopistettä kohti tekoälyn ja HPC-laskennan vuokrausta. Malli poikkeaa louhinnasta merkittävästi: tuotto ei tule enää lasketuista lohkoista vaan pitkäaikaisista, useiden vuosien mittaisista kapasiteettisopimuksista, joissa asiakas maksaa sähköstä, jäähdytyksestä, verkkoyhteyksistä ja konesalitilasta.
Yhtiön toimitusjohtaja kuvasi Core Scientificin toisen vuosineljänneksen tulosraportissa sopimuksen vahvistavan yhtiön strategiaa, jossa sivustoja rakennetaan ja kehitetään useassa paikassa jo ennen kuin kaikki asiakassopimukset ovat valmiina. Tämä on riskialtis mutta mahdollisesti tuottava lähestymistapa: jos kysyntä jatkuu vahvana, valmiiksi rakennettu kapasiteetti löytää nopeasti ostajan, mutta jos tekoälyinvestointien tahti hidastuu, yhtiölle jää käsiin kallis, vajaakäyttöinen kiinteistömassa.
Muutos on myös symbolinen koko louhinta-alalle. Bitcoin-louhinnan kannattavuus riippuu suoraan kryptovaluutan kurssista, louhintavaikeudesta ja sähkön hinnasta, mikä tekee tuloksesta altista voimakkaalle vaihtelulle. Tekoälyn konesalivuokraus taas perustuu monivuotisiin, usein 10–15 vuoden sopimuksiin, joissa tulovirta on ennustettavissa vuosiksi eteenpäin. Core Scientificille tämä tarkoittaa siirtymää syklisestä, hyödykehintoihin sidotusta liiketoiminnasta kohti vakaampaa, infrastruktuuripohjaista tulomallia – samantyyppistä, jota perinteiset kiinteistö- ja energiayhtiöt ovat harjoittaneet vuosikymmeniä.
Markkinoiden reaktio: osake laski syyskuun myyntiaallossa
Sopimuksen julkistuspäivänä 28. heinäkuuta Core Scientificin osake nousi 0,02 prosenttia 20,75 dollariin edellispäivän 20,74 dollarista, vaikka yhtiön johto kuvasi tekoälyinfrastruktuurin kysyntää vahvaksi. Reaktio kertoi, että sijoittajat huomioivat myös sopimuksen kääntöpuolen: suuret pääomavaatimukset ja pitkä rakennusaikataulu ennen kuin kassavirta alkaa toden teolla kertyä.
Tilanne kärjistyi syyskuussa, kun tekoälyn datakeskusyhtiöiden osakkeet myytiin laajemmin alas. TradingView’n koosteen mukaan Core Scientific putosi 15.–16. syyskuuta noin 5 prosenttia 16,20 dollariin. Samaan aikaan kilpailija Cipher Mining laski noin 4 prosenttia 15,04 dollariin. Liikkeet eivät liittyneet suoraan AMD-sopimukseen vaan laajempaan huoleen siitä, onko koko tekoälyn konesalibuumin rahoitusmalli kestävällä pohjalla.
Muut bitcoin-louhijat tekoälybisneksessä
Core Scientific ei ole ainoa entinen louhintayhtiö, joka on hakenut kasvua tekoälyn konesaleista. Sama trendi näkyy useassa pörssiyhtiössä, ja syyskuun myyntiaalto kosketti niitä kaikkia samanaikaisesti.
| Yhtiö | Tausta | Kurssiliike (syyskuu 2026) |
|---|---|---|
| Core Scientific | Bitcoin-louhinta → AI-hosting | -5 % (16,20 $), 15.–16.9. |
| Cipher Mining | Bitcoin-louhinta → AI/HPC-vuokraus | -4 % (15,04 $), 15.9. |
| Applied Digital | Louhinta-infra → AI-konesalit | Kääntyi negatiiviseksi vuodelle 2026 |
| TeraWulf | Bitcoin-louhinta → AI-hosting | Vaihteli voimakkaasti, ajoittain +7 % |
Yhteinen nimittäjä näille yhtiöille on halpa, jo olemassa oleva sähköliittymä: louhintakeskukset rakennettiin alun perin sinne, missä sähkö on edullista ja saatavuus hyvä, ja samat ominaisuudet tekevät sivustoista houkuttelevia myös tekoälylaskennalle. Ero on jäähdytyksessä ja verkkoinfrastruktuurissa, jotka pitää usein rakentaa uusiksi GPU-klustereita varten.
Louhintayhtiöiden GPU-klustereihin siirtyvä pääoma ei tarkoita, että kaikki niiden sivustot sopisivat sellaisenaan tekoälykäyttöön. Perinteinen louhintakone tarvitsee huomattavasti vähemmän jäähdytystä ja verkkokaistaa kuin tiheä GPU-räkki, joten monet yhtiöt joutuvat rakentamaan käytännössä kokonaan uuden konesalin vanhan sähköliittymän ympärille. Juuri tämä rakennusvaihe on syy, miksi ensimmäiset AMD-Core Scientific -käyttöönotot ajoittuvat vasta vuoteen 2027 sopimuksen heinäkuisesta julkistuksesta huolimatta.
Miten sopimus eroaa Nvidian ja hyperscalereiden malleista
AMD:n ja Core Scientificin järjestely on esimerkki laajemmasta ilmiöstä, jossa piirivalmistajat eivät enää tyydy myymään laskentaa vaan lukitsevat itselleen myös sähköä ja konesalitilaa. Sama logiikka näkyy Broadcomin ja Anthropicin sopimuksessa, jossa puhutaan jopa 10 gigawatin kapasiteetista vuoteen 2028 mennessä. Nvidian ekosysteemissä vastaavaa roolia on perinteisesti näytellyt CoreWeave, joka on rakentanut liiketoimintansa Nvidia-GPU-klustereiden ympärille, sekä Microsoftin ja OpenAI:n laaja pilvipalvelu- ja laskentasopimus.
Näitä kolmea järjestelyä ei voi suoraan verrata dollari dollarilta tai gigawatti gigawatilta, koska julkisesti vahvistettuja lukuja ei ole saatavilla samalla tarkkuudella jokaisesta sopimuksesta. Rakenteellinen ero on kuitenkin selvä: AMD varaa infrastruktuuria etukäteen asiakkailleen Core Scientificin kautta, Broadcom-Anthropic-sopimus keskittyy räätälöityihin XPU-piireihin ja niiden ympärille rakennettuun kapasiteettiin, kun taas Microsoft-OpenAI-suhde on ennemmin pilvipalvelu- ja mallikehityskumppanuus kuin puhdas konesalivuokraus.
AMD vs Nvidia: kilpailu siirtyy piireistä infrastruktuuriin
Nvidia on säilyttänyt etumatkansa ennen kaikkea kypsän CUDA-ohjelmistoekosysteemin ja suuren asennetun laitekannan ansiosta. AMD:n vastaus on ollut rakentaa kokonaisvaltaisempi alusta: Instinct-kiihdyttimet, Epyc-suorittimet, Pensando-verkotus ja ROCm-ohjelmistopino yhdistettynä valmiiksi rakennettuihin Helios-räkkeihin. Core Scientific-sopimus antaa AMD:lle isokokoisen, sopimuksella turvatun väylän saada tuo alusta asiakkaiden käyttöön, mutta se ei vielä osoita ohjelmistotason tai asennuskannan tasavertaisuutta Nvidian kanssa. Suuri osa kapasiteetista on vasta tulevaisuuden optio, ja ensimmäiset käyttöönotot ajoittuvat vuoteen 2027.
AMD:n vuosi 2026: sarja infrastruktuurisopimuksia Nvidiaa vastaan
Core Scientific-sopimus ei synny tyhjiössä. Vuoden 2026 aikana AMD on solminut useita korkean profiilin sopimuksia, joilla se on hakenut jalansijaa markkinalta, jota Nvidia on pitkään hallinnut. Yhtiön Helios-räkkiarkkitehtuuri ja Instinct-kiihdytinperhe ovat toistuvasti nousseet esiin yhdessä uusien palvelinkumppanuuksien kanssa, ja samaan aikaan Epyc Venice -palvelinsuorittimet ovat haastaneet Nvidian omia ratkaisuja erillisissä palvelinbenchmarkeissa. Yhteinen nimittäjä näissä hankkeissa on pyrkimys tarjota asiakkaille kokonaisvaltainen paketti: piiri, räkki, verkotus ja ohjelmisto samasta kädestä.
Strategian taustalla on selkeä liiketoiminnallinen logiikka. Niin kauan kuin Nvidian CUDA-ohjelmistoekosysteemi ja asennettu laitekanta pysyvät ylivoimaisina, pelkkä piirien myynti ei riitä murtamaan sen markkina-asemaa. Sen sijaan AMD pyrkii tekemään omasta alustastaan houkuttelevamman tarjoamalla valmiiksi neuvotellun pääsyn infrastruktuuriin – juuri sitä, mitä Core Scientific-sopimus tekee. Onnistuessaan malli voi houkutella asiakkaita, joille tärkeintä ei ole yksittäisen kiihdyttimen huipputeho vaan se, kuinka nopeasti ja luotettavasti laskentakapasiteetti on ylipäätään saatavilla.
Historiallinen konteksti: datakeskuskilpailun vuosi 2026
Vuosi 2026 on ollut käännekohta siinä, miten tekoälypiirien valmistajat kilpailevat keskenään. Vielä pari vuotta sitten kilpailu käytiin lähinnä piirisukupolvien ja bentsitulosten kautta. Nyt yhtä keskeiseksi on noussut kyky varmistaa riittävä sähköteho ja konesalitila, koska uusien piirien tuotanto ei enää ole ainoa pullonkaula: GPU-pilvivuokraus on paikoin jopa kuusinkertaista hyperscalereiden hintoihin verrattuna, mikä kertoo kapasiteetin niukkuudesta koko toimialalla.
Samaan aikaan AMD:n Epyc Venice -suorittimet ovat haastaneet Nvidian omia ratkaisuja palvelinbenchmarkeissa, ja piirivalmistajien väliset kumppanuudet konesaliyhtiöiden kanssa ovat yleistyneet nopeasti. Core Scientific-sopimus jatkaa tätä linjaa: se ei ole irrallinen tapahtuma vaan osa laajempaa siirtymää, jossa piirivalmistajat pyrkivät varmistamaan koko toimitusketjun, sähköstä laitteistoon asti.
Sähkö on uusi pullonkaula piirien sijaan
Sopimus havainnollistaa hyvin, miksi analyytikot puhuvat yhä useammin “megawattikilpailusta” piirikilpailun sijaan. Uuden konesalin rakentaminen kestää usein kauemmin kuin uuden piirisukupolven kehittäminen, ja sähköverkkoon liittyminen voi viedä vuosia lupaprosesseineen. Tästä syystä yhtiöt, joilla on jo valmiiksi sähköliittymä ja maa-alue, kuten entiset louhintayhtiöt, ovat äkkiä nousseet strategisesti arvokkaiksi kumppaneiksi piirivalmistajille.
Tämä selittää myös, miksi AMD oli valmis sitoutumaan 15 vuoden sopimukseen ja 2,5 prosentin vuotuisiin korotuksiin: pitkä sopimuskausi antaa Core Scientificille varmuuden rahoittaa rakennushankkeet, kun taas AMD varmistaa itselleen pääsyn kapasiteettiin tilanteessa, jossa se muuten olisi niukkaa ja kallista.
Ilmiö ei koske vain Yhdysvaltoja. Kun uusien konesalien rakentaminen vaatii yhä useammin sekä merkittävää pääomaa että pitkäjänteistä sähköverkkosuunnittelua, myös eurooppalaiset ja pohjoismaiset kaavoitus- ja verkkoyhtiöt joutuvat sopeutumaan samaan kysynnän kasvuun. Alueilla, joilla sähkön saanti ja lupaprosessit ovat sujuvampia, kilpailuetu voi kasvaa nopeasti, kun piirivalmistajat ja pilvipalveluntarjoajat etsivät seuraavia sijoituskohteita 2,5 gigawatin luokan hankkeille.
Pohjoismainen näkökulma: mitä sopimus tarkoittaa Suomelle
AMD:n ja Core Scientificin sopimuksen viisi sivustoa sijaitsevat kaikki Yhdysvalloissa, eikä julkistuksessa mainita suomalaista tai laajemmin pohjoismaista kohdetta. Sopimuksella on kuitenkin epäsuora merkitys myös Pohjolalle: alue on jo houkutellut merkittäviä tekoälyinvestointeja edullisen, vähäpäästöisen sähkön ja viileän ilmaston ansiosta, mistä kertoo esimerkiksi Nvidian ilmoittama satojen miljardien dollarien tekoälyrahoitus Pohjoismaihin. Jos piirivalmistajien kilpailu sähkökapasiteetista kiristyy Yhdysvalloissa entisestään, Pohjoismaiden suhteellinen houkuttelevuus konesalisijaintina voi vahvistua.
On kuitenkin tärkeä pitää erillään dokumentoidut faktat ja mahdolliset seuraukset: tämä nimenomainen sopimus ei kata yhtään suomalaista tai pohjoismaista sivustoa, eikä AMD tai Core Scientific ole toistaiseksi ilmoittanut vastaavasta järjestelystä alueella.
Riskit: rakennusaikataulu ja toteutumattomat optiot
Sopimuksen suurin epävarmuustekijä on toteutumisen aikataulu. Vain noin 530 megawattia on tosiasiallisesti sidottu, ja loppu 1,925 megawattia on optio, jonka AMD voi käyttää vasta vuoden 2028 loppuun mennessä – tai jättää kokonaan käyttämättä. Simply Wall St:n analyysin mukaan sijoittajat ovat huolissaan erityisesti siitä, ehtiikö Core Scientific rakentaa ja rahoittaa laajennuksen ilman, että kysyntä hidastuu matkan varrella.
Muita riskejä ovat verkkoon liittymisen viivästymiset, jäähdytysjärjestelmien rakentamisen kustannukset sekä se, ehtiikö AMD:n MI455X-tuotanto skaalautua aikataulussa. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan massatuotanto käynnistyy vasta vuoden 2027 toisella neljänneksellä, mikä jättää kapean aikaikkunan ensimmäisille sovituille käyttöönotoille.
Riskiä lisää se, että konesalihankkeiden rakennusaikataulut ovat toistuvasti venyneet koko toimialalla, kun sähköverkkoyhtiöt, kuntien lupaprosessit ja komponenttien saatavuus eivät aina etene rinnakkain. Jos yksikin näistä viivästyy merkittävästi, koko 530 megawatin alkuvaiheen aikataulu voi siirtyä eteenpäin, vaikka sopimus itsessään pysyisi voimassa muuttumattomana.
Miksi sijoittajat epäilevät konesalibuumin kestävyyttä
Syyskuun myyntiaalto ei rajoittunut Core Scientificiin vaan levisi koko tekoäly-infrastruktuurisektorille. Taustalla on laajempi kysymys: kuinka moni ilmoitetuista datakeskussopimuksista todella muuttuu maksavaksi kysynnäksi, ja kuinka moni jää vain lehdistötiedotteeksi. The Energy Magin mukaan sijoittajat vertaavat nyt yhä tarkemmin sitä, kuinka suuri osuus ilmoitetusta kapasiteetista on aidosti sopimuksella lukittu ja kuinka suuri osa on vasta optioita tai aiesopimuksia.
Tämä ero näkyy myös AMD-Core Scientific -sopimuksessa: mediaotsikoissa toistuva “2,5 gigawattia” ja “14 miljardia dollaria” viittaavat eri asioihin – ensimmäinen on kokonaispotentiaali, jälkimmäinen taas jo sidottu perusliikevaihto huomattavasti pienemmästä, 530 megawatin kapasiteetista.
Toimialan seuraajille tämä on hyvä muistutus lukea jatkossakin jokainen datakeskusuutinen kahdesti: kerran otsikon suurten lukujen tasolla ja kerran sopimuksen yksityiskohtien tasolla. Ero sidotun ja optionaalisen kapasiteetin välillä ratkaisee usein sen, kuinka nopeasti ja varmasti ilmoitettu sopimus todella muuttuu käytössä olevaksi laskentatehoksi.
Ennusteet: mitä seuraavaksi tapahtuu
- Useampia vastaavia kapasiteettisopimuksia on odotettavissa vuoden 2026 loppuun mennessä, kun piirivalmistajat kilpailevat niukasta sähköstä ennen kuin uudet voimalaitokset ja verkkoyhteydet valmistuvat.
- Yhä useampi entinen bitcoin-louhintayhtiö todennäköisesti ilmoittaa siirtymisestä tekoälyn konesalivuokraukseen, koska niillä on jo valmiit sähköliittymät.
- AMD:n MI455X-tuotannon aikataulu on riski, joka voi lykätä 2027-käyttöönottoja, jos massatuotanto ei skaalaudu suunnitellusti toisella vuosineljänneksellä.
- Sähkön saatavuudesta tulee vuonna 2027 yhä useammin puhtaasti piirien saatavuutta suurempi pullonkaula koko tekoälyteollisuudelle.
- Pohjoismaiden rooli vaihtoehtoisena, edullisen sähkön konesalisijaintina todennäköisesti vahvistuu, jos Yhdysvaltain verkkokapasiteetti kiristyy nykyistä tahtia.
Nämä ovat toimituksen omia, faktoihin perustuvia arvioita mahdollisesta kehityssuunnasta, ei vahvistettuja tapahtumia.
Mitä sopimus kertoo koko tekoälyteollisuudesta
AMD:n ja Core Scientificin sopimus on yksi selkeimmistä esimerkeistä siitä, miten tekoälyn laitteistokilpailu on laajentunut piiristä koko toimitusketjuun. Kun aiemmin riitti hyvä piiri ja riittävä valmistuskapasiteetti, nyt tarvitaan myös sähkösopimus, tontti, jäähdytys ja verkkoyhteys – usein vuosia ennen kuin ensimmäinen GPU käynnistyy telineessä. Tämä nostaa alalle tulon kynnystä ja suosii yhtiöitä, joilla on jo valmis infrastruktuuripohja, kuten entiset louhintayhtiöt tai suuret pilvipalveluntarjoajat.
Samalla sopimus muistuttaa, että ilmoitetut miljardiluvut kannattaa aina lukea tarkasti: suurin osa julkistetusta 2,5 gigawatista on vielä optio, ei toteutunutta kapasiteettia, ja markkinoiden hermostunut reaktio syyskuussa kertoo, että sijoittajat ovat oppineet erottamaan nämä kaksi asiaa toisistaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä AMD:n ja Core Scientificin sopimus tarkoittaa käytännössä?
AMD varaa Core Scientificin rakentamista ja operoimista datakeskuksista sähköä ja tilaa omien tekoälyasiakkaidensa käyttöön 15 vuoden sopimuksilla, joiden alkuosa kattaa noin 530 megawattia viidellä yhdysvaltalaisella sivustolla.
Kuinka paljon sopimus on arvoltaan?
Sopimuksen taattu perusliikevaihto Core Scientificille on yli 14 miljardia dollaria 15 vuoden sopimuskaudella. Tämä koskee jo sidottua 530 megawatin kapasiteettia, ei koko 2,5 gigawatin potentiaalia.
Mikä on MI455X ja miksi se on tärkeä?
MI455X on AMD:n CDNA 5 -arkkitehtuuriin perustuva tekoälykiihdytin, jota käytetään Helios-räkeissä 72 kappaleen ryhmissä yhdessä 18 Epyc Venice -suorittimen kanssa. Se on AMD:n vastine Nvidian datakeskuskiihdyttimille.
Miksi bitcoin-louhintayhtiö rakentaa tekoälyn datakeskuksia?
Louhintayhtiöillä on jo valmiit sähköliittymät ja maa-alueet, jotka soveltuvat myös tekoälylaskentaan. Pitkäaikaiset vuokrasopimukset tekoälyasiakkaiden kanssa tarjoavat vakaamman tulovirran kuin kryptovaluutan hinnanvaihteluista riippuva louhinta.
Miten sopimus vaikutti Core Scientificin osakkeeseen?
Osake laski julkistuspäivänä 28.7.2026 noin 3,13 prosenttia. Syyskuussa 2026 osake laski edelleen noin 5 prosenttia 16,20 dollariin laajemmassa tekoälyn datakeskusyhtiöiden myyntiaallossa, joka ei liittynyt suoraan tähän sopimukseen.
Milloin ensimmäiset datakeskukset otetaan käyttöön?
Ensimmäiset asiakaskäyttöönotot on ajoitettu vuodelle 2027, ja MI455X-räkkien massatuotannon on kerrottu käynnistyvän vuoden 2027 toisella neljänneksellä.
Onko sopimuksella Pohjoismaista ulottuvuutta?
Ei tässä vaiheessa. Kaikki viisi sivustoa sijaitsevat Yhdysvalloissa. Pohjoismaat on kuitenkin houkutellut muita merkittäviä tekoälyinvestointeja edullisen sähkön ansiosta, joten alueen rooli konesalisijaintina voi vahvistua epäsuorasti.
Miten sopimus eroaa Nvidian ekosysteemin datakeskusjärjestelyistä?
AMD varaa infrastruktuuria suoraan yhden operaattorin, Core Scientificin, kautta. Nvidian ekosysteemissä vastaavaa roolia hoitaa erityisesti CoreWeave, joka rakentaa liiketoimintansa Nvidia-GPU-klustereiden vuokrauksen ympärille, mutta julkisesti vahvistettuja, suoraan vertailukelpoisia dollari- tai gigawattilukuja tästä suhteesta ei ole saatavilla.
