Euroopan parlamentti teki kesäkuun alussa päätöksen, joka näyttää pieneltä mutta symboloi paljon suurempaa muutosta. 4. kesäkuuta 2026 alkaen parlamentin sisäisillä tietokoneilla Google ei enää ole oletushakukone. Tilalle tuli Qwant, ranskalainen yksityisyyteen profiloitunut hakukone, jonka markkinaosuus koko Ranskassa oli maaliskuussa 2026 vain 0,52 prosenttia. Reuters uutisoi päätöksestä 3. kesäkuuta, ja parlamentin tiedottaja vahvisti asian sähköpostitse samana päivänä. Muutos koskee 720 europarlamentaarikkoa ja tuhansia virkamiehiä, ja se avaa uudelleen keskustelun siitä, kuinka riippuvainen EU on yhdysvaltalaisesta hakuinfrastruktuurista.
Kyse ei ole Googlen kiellosta. Jokainen käyttäjä voi vaihtaa selaimen oletushakukoneen takaisin muutamalla klikkauksella. Silti valinnalla on painoarvoa: se on ensimmäinen kerta, kun koko EU-instituutio tekee näin näkyvän siirron pois amerikkalaisesta hakupalvelusta osana laajempaa digitaalisen suvereniteetin agendaa.
Mitä EU-parlamentissa tapahtui 4. kesäkuuta
Politico kertoi asiasta ensimmäisenä 2. kesäkuuta 2026: parlamentin hallinnoimissa laitteissa Qwant korvaisi Googlen oletushakukoneena sekä Microsoft Edgessä että Mozilla Firefoxissa. Seuraavana päivänä parlamentin tiedottaja vahvisti Reutersille, että muutos astuu voimaan torstaina 4. kesäkuuta ja koskee osoiterivin kautta tehtyjä hakuja molemmissa selaimissa. Qwant itse julkaisi asiasta tiedotteen X-palvelussa samana päivänä, kun muutos meni käyttöön.
Muutos koskee vain parlamentin hallinnoimia laitteita, ei koko EU:n virkakoneistoa. Euroopan komissio tai neuvosto eivät ole tehneet vastaavaa julkista päätöstä. Käyttäjät säilyttävät oikeuden vaihtaa hakukonetta manuaalisesti, joten kyse on oletusasetuksen muutoksesta, ei pakosta. Silti oletusasetuksilla on tutkitusti valtava vaikutus käyttäytymiseen: suurin osa käyttäjistä ei koskaan muuta selaimen valmiiksi asetettua hakukonetta, mikä tekee tästä päätöksestä käytännössä paljon merkittävämmän kuin pelkkä hallinnollinen kirjaus.
Qwant lyhyesti: kuka on Googlen haastaja
Qwant perustettiin vuonna 2013, ja sen pääkonttori sijaitsee Pariisissa. Yhtiön taustalla vaikuttavat muun muassa Ranskan valtion sijoitusyhtiö Caisse des Dépôts et Consignations sekä Le Monde -konserni. Qwant markkinoi itseään käyttäjää seuraamattomana hakukoneena, joka ei rakenna mainosprofiileja hakuhistorian perusteella. Palvelun palvelimet sijaitsevat Ranskassa ja Saksassa, ja yhtiö korostaa käsittelevänsä käyttäjätietoja EU:n alueella GDPR:n mukaisesti.
Yhtiön oma hakemistoindeksi on huomattavasti Googlea pienempi, ja palvelu on aiemmin nojannut osittain Bingin hakutuloksiin täydentääkseen omaa indeksiään erityisesti harvinaisemmissa hauissa. Tämä on nostanut esiin kysymyksiä siitä, kuinka “suvereeni” Qwant teknisesti todella on, kun osa tuloksista tulee toisen yhdysvaltalaisen jätin, Microsoftin, taustajärjestelmistä. Ranska on silti käyttänyt Qwantia valtionhallinnon koneiden oletushakukoneena jo vuodesta 2020, joten EU-parlamentin päätös seuraa Pariisin jo aiemmin vetämää linjaa.
Rahoitus ja omistus
Qwant on saanut vuosien varrella kymmeniä miljoonia euroja rahoitusta, osa siitä suoraan ranskalaisilta julkisilta tai puolijulkisilta toimijoilta. Caisse des Dépôts et Consignationsin mukanaolo ei ole tavanomaista teknologiasijoittamista, vaan osa Ranskan valtion tietoista strategiaa tukea kotimaista, “suvereenia” hakukonetta. Tämä erottaa Qwantin selvästi puhtaasti markkinaehtoisesti rahoitetuista kilpailijoista kuten Brave Searchista tai Startpagesta, jotka toimivat ilman valtiollista tukiverkkoa.
Tekninen infrastruktuuri
Julkisesti saatavilla olevien arvioiden mukaan Qwantin henkilöstömäärä liikkuu muutamassa sadassa työntekijässä, mikä on murto-osa siitä, mitä Google käyttää pelkästään hakualgoritmin kehitykseen. Pieni tiimi ja rajallinen indeksi tarkoittavat käytännössä sitä, että Qwant ei pysty kilpailemaan Googlen kanssa hakutulosten kattavuudessa jokaisella osa-alueella, vaikka peruskäyttöön palvelu riittää suurimmalle osalle arkisista hauista.
Miksi juuri nyt: digitaalinen suvereniteetti nousi agendalle
Parlamentin tiedottajan mukaan päätös on osa laajempaa toimintakehystä, jolla vähennetään parlamentin riippuvuutta EU:n ulkopuolisista digitaalisista työkaluista ja edistetään eurooppalaisia, yksityisyyttä kunnioittavia palveluita. Reuters kirjasi asian suoraan: kyse on Euroopan pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta yhdysvaltalaisesta teknologiasta paikallisten vaihtoehtojen hyväksi.
Taustalla vaikuttaa vuosia jatkunut poliittinen keskustelu siitä, että eurooppalaiset instituutiot nojaavat käytännössä lähes täysin kolmeen yhdysvaltalaiseen pilvi- ja teknologiajättiin. Google, Microsoft ja Amazon hallitsevat sekä pilvi-infrastruktuuria että monia arkisia työkaluja EU:n omissa virastoissa. Qwant-päätös on tässä kontekstissa pieni mutta symbolisesti raskas viesti: jos edes hakupalkin oletusasetusta ei voida irrottaa amerikkalaisesta ekosysteemistä, koko suvereniteettipuhe jää retoriikaksi.
GDPR ja tietosuoja päätöksen taustalla
Qwantin päivitetty Wikipedia-artikkeli lainaa virkamiesten kommentteja, joiden mukaan muutos on linjassa parlamentin sitoumuksen kanssa digitaaliseen suvereniteettiin ja käyttäjien henkilötietojen suojaan. Vaikka Google noudattaa GDPR:ää EU:ssa toimiessaan, hakujen reitittäminen yhdysvaltalaisen yhtiön palvelimien kautta herättää edelleen kysymyksiä Yhdysvaltain valvontalainsäädännön ulottuvuudesta eurooppalaiseen dataan.
Qwant puolestaan rakentaa koko brändinsä sen varaan, ettei se kerää käyttäjäprofiileja eikä myy hakudataa mainostajille. Tämä erottaa sen Googlen liiketoimintamallista, joka perustuu suurelta osin juuri käyttäjädatan hyödyntämiseen kohdennetussa mainonnassa. Parlamentin näkökulmasta oletushakukoneen vaihto on siis yhtä lailla tietosuojakysymys kuin geopoliittinen viesti.
Google hallitsee silti Euroopan hakumarkkinaa
Symboliikasta huolimatta luvut kertovat karua kieltä. StatCounterin heinäkuun 2026 datan mukaan Google hallitsi Euroopan hakumarkkinasta 89,07 prosenttia. Bing jäi viiteen prosenttiin, Yandex 2,5 prosenttiin ja Yahoo 1,47 prosenttiin. Kaikki yksityisyyteen profiloituneet vaihtoehdot, DuckDuckGo mukaan lukien, jäävät selvästi alle prosentin.
| Hakukone | Markkinaosuus Euroopassa (heinäkuu 2026) |
|---|---|
| 89,07 % | |
| Bing | 5,00 % |
| Yandex | 2,50 % |
| Yahoo! | 1,47 % |
| DuckDuckGo | 0,85 % |
| Ecosia | 0,48 % |
| Qwant | alle 0,1 % (ei erikseen listattu) |
Maailmanlaajuisesti Googlen osuus on vieläkin suurempi, 91,31 prosenttia elokuussa 2026. Tämä asettaa parlamentin päätöksen oikeisiin mittasuhteisiin: kyse ei ole markkinaosuuksien mullistuksesta vaan yhden ison asiakkaan, tosin poliittisesti merkittävän, siirtymisestä pois oletusasetuksena.
Suomi ja Pohjoismaat: Google vielä vahvempi
Suomessa tilanne on Euroopan keskiarvoa jopa selkeämpi Googlen hyväksi tietyillä hakukoneilla, mutta jakauma poikkeaa Euroopan yleiskuvasta yhdellä yllättävällä tavalla: Yandex on Suomessa suurempi kuin Bing. StatCounterin heinäkuun 2026 maakohtainen data näyttää Googlen osuudeksi Suomessa 86,89 prosenttia, Yandexin 4,95 prosenttia ja Bingin 4,64 prosenttia. DuckDuckGo jää 1,66 prosenttiin, Yahoo 1,18 prosenttiin ja Ecosia 0,42 prosenttiin.
| Hakukone | Markkinaosuus Suomessa (heinäkuu 2026) |
|---|---|
| 86,89 % | |
| Yandex | 4,95 % |
| Bing | 4,64 % |
| DuckDuckGo | 1,66 % |
| Yahoo! | 1,18 % |
| Ecosia | 0,42 % |
Suomen julkishallinnossa ei ole toistaiseksi raportoitu vastaavaa oletushakukoneen vaihtoa kuin EU-parlamentissa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kuitenkin aktiivisia osallistujia EU:n digitaalisen suvereniteetin, avoimen lähdekoodin ja tietosuojan keskusteluissa, mikä tarkoittaa, että vastaavat aloitteet voivat rantautua myös pohjoiseen, jos EU-parlamentin kokeilu saa jatkoa muissa instituutioissa.
Kiinnostavaa Suomen luvuissa on Yandexin asema: venäläinen hakukone on Suomessa suurempi kuin Bing, mikä poikkeaa useimmista muista Länsi-Euroopan maista. Ilmiö selittyy pitkälti venäjänkielisen väestön ja rajan yli kulkevan verkkoliikenteen historiasta, mutta se muistuttaa siitä, että hakumarkkina ei ole pelkkä kahden jättiläisen, Googlen ja Bingin, kaksintaistelu, vaan mukana on myös geopoliittisesti latautuneita toimijoita, joiden asema vaihtelee maittain huomattavasti.
Kilpailukenttä: Qwant vastaan muut yksityisyyshakukoneet
Qwant ei ole ainoa yritys, joka yrittää murtaa Googlen ylivaltaa yksityisyyslupauksilla. DuckDuckGo on segmentin suurin nimi, mutta senkin osuus jää Euroopassa alle prosenttiin. Saksassa suositumpi Ecosia rakentaa brändinsä ympäristöystävällisyyden, ei niinkään suvereniteetin, varaan. Brave Search, Startpage ja Mojeek jäävät kaikki niin pieniksi, ettei StatCounter edes listaa niitä erikseen Euroopan tilastoissa, vaan ne niputetaan kategoriaan “muut”.
| Hakukone | Perustettu | Kotipaikka | Ydinlupaus |
|---|---|---|---|
| Qwant | 2013 | Ranska | Ei käyttäjäseurantaa, EU-palvelimet, valtion tukema |
| DuckDuckGo | 2008 | Yhdysvallat | Ei hakuhistorian tallennusta, laajin yksityisyyshakukone |
| Ecosia | 2009 | Saksa | Tulot puuistutukseen, kevyt datankeruu |
| Brave Search | 2021 | Yhdysvallat | Oma indeksi, ei riippuvuutta Bingistä tai Googlesta |
| Startpage | 2006 | Alankomaat | Googlen tulokset ilman käyttäjän tunnistamista |
Qwantin erottava tekijä ei ole tekninen ylivoima vaan poliittinen tuki. Yhtiö on ainoa listalla oleva toimija, jonka taustalla on suoraan valtion pääomasijoitus ja jonka käyttöä valtiovalta on aktiivisesti ajanut kahdesti, ensin Ranskassa 2020 ja nyt EU-parlamentissa 2026.
Kritiikki: toimiiko Qwant käytännössä yhtä hyvin
Päätöstä seurannut kommentointi on ollut varovaisen skeptistä. Digital Independence -sivuston analyysin mukaan kyse on ennen kaikkea symbolisesta, ei käytännön tasolla mullistavasta muutoksesta, koska oletusasetuksen voi vaihtaa takaisin muutamassa sekunnissa. Useat arviot huomauttavat, että Qwantin indeksi on kapeampi kuin Googlen ja hakutulosten laatu heikkenee erityisesti harvinaisilla tai teknisillä hauilla.
Riskinä on, että europarlamentaarikot ja avustajat vaihtavat hakukoneen takaisin Googleksi heti, kun ensimmäinen monimutkaisempi haku ei tuota tyydyttäviä tuloksia. Silloin muutoksen todellinen vaikutus jäisi lähinnä viestinnälliseksi eleeksi, joka ei näy tilastoissa vuoden päästä lainkaan.
Näin päätöstä on perusteltu julkisesti
Qwantin oma viestintä on ollut avointa siitä, miten yhtiö näkee tilanteen. Sen virallinen tili julkaisi X-palvelussa suoraan asiaa kommentoivan ketjun heti muutoksen astuttua voimaan.
“Qwant is now the default search engine of the European Parliament.”
Qwant, virallinen tili (lähde)
“This choice is an important recognition and a simple, clear message sent to businesses and institutions alike: Switch to Europe.”
Qwant, virallinen tili (lähde)
“Digital sovereignty is no longer a vague concept, it is a concrete criterion in the technological choices of individuals and organizations of all sizes.”
Qwant, virallinen tili (lähde)
Myös parlamentti itse on kommentoinut asiaa julkisesti. Parlamentin tiedottaja tiivisti muutoksen taustan suoraan Reutersille annetussa lausunnossa, jota lainattiin laajasti eurooppalaisessa mediassa.
“From 4 June 2026, Qwant will become the default search engine on the European Parliament’s Microsoft Edge and Mozilla Firefox browsers.”
Euroopan parlamentin tiedottaja (lähde)
“It is part of a larger framework of actions aimed at reducing EP reliance on non-EU digital tools and promoting European-based, privacy-focused services.”
Euroopan parlamentin tiedottaja (lähde)
Nämä lausunnot vahvistavat, että kyse on tietoisesta ja suunnitellusta linjauksesta, ei yksittäisen IT-osaston oma-aloitteisesta ratkaisusta.
Historiallinen tausta: Ranska aloitti jo 2020
Qwant-ilmiö ei synny tyhjästä. Ranskan valtionhallinto vaihtoi omissa koneissaan Googlen Qwantiin jo vuonna 2020, osana samaa digitaalisen suvereniteetin linjaa, jota Pariisi on ajanut vuosia. Wikipedian ylläpitämä Qwant-artikkeli toteaa suoraan, että sekä Ranskan hallitus että EU-parlamentti käyttävät Qwantia oletushakukoneena omilla koneillaan, ensimmäinen vuodesta 2020 ja jälkimmäinen vuodesta 2026 alkaen.
Laajempi konteksti löytyy EU:n kilpailu- ja digipolitiikasta. Digital Markets Act eli DMA on nimennyt Googlen niin sanotuksi portinvartijaksi useilla ydinalueilla, hakukoneet mukaan lukien. Sääntely velvoittaa Googlea muun muassa olemaan suosimatta omia palveluitaan ja helpottamaan oletusasetusten vaihtamista käyttäjille. EU-parlamentin päätös kulkee samaan suuntaan kuin DMA: siinä missä sääntely puuttuu Googlen markkinakäyttäytymiseen, parlamentti muuttaa omaa käyttäytymistään vähentääkseen riippuvuutta samasta portinvartijasta.
Keskustelussa vilahtavat myös Gaia-X-hanke ja niin kutsuttu EuroStack-ajattelu, joilla tarkoitetaan eurooppalaista pilvi-, data- ja hakuinfrastruktuuria, joka ei ole riippuvainen yhdysvaltalaisista hyperskaalaajista. Qwant, Gaia-X ja vastaavat aloitteet niputetaan usein saman suvereniteettinarratiivin alle, vaikka ne toimivat teknisesti eri tasoilla.
Googlen sakkohistoria kertoo, miksi luottamus on rakoillut
EU-parlamentin päätöstä ei synny tyhjiössä. Euroopan komissio on määrännyt Googlelle kilpailuoikeudellisia sakkoja yhteensä yli 8 miljardia euroa 2010-luvulta lähtien, kun mukaan lasketaan Google Shopping -tapaus, Android-käyttöjärjestelmän ehdollisuudet ja AdSense-mainosjärjestelmän rajoitukset. Nämä sakot koskivat markkina-aseman väärinkäyttöä, eivät suoraan tietosuojaa, mutta ne ovat syventäneet Brysselin ja Googlen välistä luottamuspulaa vuosien saatossa.
Digital Markets Act muutti pelikentän vuosina 2023–2024, kun se nimesi Googlen niin sanotuksi portinvartijaksi useilla ydinalueilla, muun muassa hakukoneissa, verkkomainonnassa ja sovelluskaupoissa. Portinvartijastatus tuo mukanaan velvoitteita: Googlen on muun muassa helpotettava oletusasetusten vaihtamista ja vältettävä omien palveluidensa suosimista hakutuloksissa. DMA:n mukaiset varsinaiset sakkopäätökset ovat vielä tuoreita eikä yksittäisiä suuria DMA-sakkolukuja ollut kesällä 2026 vielä julkisesti vahvistettu, mutta valvonta on kiristynyt tasaisesti sitä mukaa kun sääntely on kypsynyt.
Tässä valossa Qwant-päätös näyttäytyy pienenä osana isompaa kuviota: EU säätelee Googlen käytöstä markkinoilla DMA:n kautta ja samalla muuttaa omaa käytöstään instituutioiden sisällä. Kumpikaan toimenpide ei yksin murra Googlen ylivaltaa, mutta yhdessä ne rakentavat pitkäjänteistä painetta, jonka vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluessa.
Markkinavaikutus: mitä tämä tarkoittaa yrityksille
Suorat taloudelliset vaikutukset jäävät toistaiseksi pieniksi. Parlamentin sisäisten hakujen määrä on mitätön murto-osa Googlen kokonaisliikenteestä, eikä muutos näy Googlen liikevaihdossa millään havaittavalla tavalla. Todellinen merkitys on epäsuora: se lähettää signaalin muille EU-instituutioille, jäsenmaiden hallinnoille ja jopa yksityisille yrityksille siitä, että hakukoneen valinta on muuttumassa poliittiseksi kysymykseksi teknisen kysymyksen sijaan.
Yrityksille, jotka myyvät hakukoneoptimointia tai mainontaa, tämä tarkoittaa uutta muuttujaa strategiaan. Jos yhä useampi julkinen toimija Euroopassa siirtyy edes osittain pois Googlesta, hakukonenäkyvyyden optimointi voi jatkossa vaatia erillistä huomiota myös Qwantin, Bingin ja muiden eurooppalaisten vaihtoehtojen suuntaan, ei pelkästään Googlen algoritmiin. Toistaiseksi kyse on kuitenkin enemmän varautumisesta kuin akuutista tarpeesta, koska markkinaosuudet pysyvät murto-osan luokkaa.
Suomalaisyritysten näkökulma digitaaliseen suvereniteettiin
Suomalaiselle IT-alalle ja julkishallinnolle EU-parlamentin päätös on ennen kaikkea keskustelunavaus, ei toimintakäsky. Suomi on pitkään profiloitunut GDPR:n tiukkana soveltajana ja avoimen lähdekoodin puolestapuhujana, mikä sopii samaan aatemaailmaan kuin Qwant-siirtymä. Toisaalta suomalaiset viranomaiset ja yritykset ovat käytännössä syvästi riippuvaisia Googlen, Microsoftin ja Amazonin pilvipalveluista, eikä nopeaa irtautumista ole näköpiirissä.
Jos EU-parlamentin kokeilu osoittautuu käytännössä toimivaksi eikä johda merkittäviin käyttäjävalituksiin hakutulosten laadusta, on todennäköistä, että aihe nousee myös suomalaiseen julkiseen keskusteluun digitaalisesta omavaraisuudesta, erityisesti valtionhallinnon ja kuntien tietojärjestelmähankinnoissa.
Ennusteet: mihin suuntaan kehitys etenee
- Muut EU-instituutiot seuraavat harkiten. Euroopan komissio tai neuvosto voivat testata vastaavaa oletusasetuksen vaihtoa pienemmässä mittakaavassa, mutta täyttä siirtymää tuskin nähdään ennen kuin parlamentin kokemuksista saadaan lisää dataa.
- Qwantin markkinaosuus kasvaa hitaasti, ei hyppäyksellisesti. Vaikka julkisuus lisääntyy, kuluttajakäyttäytyminen muuttuu hitaasti, ja Qwantin osuus pysyy todennäköisesti alle prosentissa Euroopassa vielä vuoden 2027 puolella.
- Google vastaa lobbauksella ja tuoteparannuksilla, ei hinnalla. Googlen todennäköisin reaktio on aktiivisempi vaikuttamistyö DMA:n tulkinnoista sekä hakukokemuksen parantaminen Euroopassa, ei suora hintakilpailu, koska haku on ilmainen käyttäjälle jo nyt.
- DMA:n valvonta tiukentuu hakupalveluissa. Komission on todennäköistä puuttua tarkemmin siihen, miten Google kohtelee kilpailijoita hakutuloksissa, kun poliittinen paine suvereniteettikeskustelun myötä kasvaa.
- Suomi ja Pohjoismaat pitäytyvät toistaiseksi Googlessa käytännön tasolla. Retoriikka digitaalisesta omavaraisuudesta jatkuu, mutta konkreettinen oletushakukoneen vaihto julkishallinnossa vaatisi erillisen poliittisen päätöksen, jota ei ole näköpiirissä lähikuukausina.
Liiketoimintamallit: miksi Google voittaa ilmaiseksi
Googlen ja Qwantin välinen ero ei rajoitu pelkkään markkinaosuuteen, vaan ulottuu koko liiketoimintalogiikkaan. Google rahoittaa hakupalvelunsa keräämällä käyttäjädataa ja myymällä kohdennettua mainontaa, joka hyötyy juuri siitä, että yhtiö tuntee käyttäjän hakuhistorian, sijainnin ja kiinnostuksen kohteet mahdollisimman tarkasti. Tämä datavetoinen malli on tehnyt Googlesta äärimmäisen kannattavan ja mahdollistanut miljardien eurojen vuosittaiset investoinnit hakualgoritmiin ja indeksin ylläpitoon.
Qwant ja muut yksityisyyshakukoneet kääntävät saman yhtälön ympäri: vähemmän dataa tarkoittaa vähemmän tarkkaa mainontaa, mikä puolestaan tarkoittaa pienempää mainostuottoa per haku. Tästä syystä Qwant on tarvinnut valtion tukea pysyäkseen elinkelpoisena, kun taas DuckDuckGo on nojannut kontekstuaaliseen, ei-profiloivaan mainontaan ja Ecosia hyväntekeväisyysbrändiin. Kukaan yksityisyyttä painottavista toimijoista ei ole toistaiseksi löytänyt liiketoimintamallia, joka tuottaisi samaa mittakaavaa kuin Googlen datavetoinen mainonta.
Tämä selittää osaltaan, miksi poliittinen tuki on ollut Qwantille elintärkeää. Ilman Ranskan valtion ja nyt EU-parlamentin antamaa näkyvyyttä ja käyttäjäpohjaa yhtiön olisi todennäköisesti vaikea kilpailla edes muiden pienten yksityisyyshakukoneiden kanssa, saati Googlen kanssa.
Mitä tämä tarkoittaa yksittäiselle käyttäjälle
Tavalliselle suomalaiselle internetin käyttäjälle EU-parlamentin päätös ei muuta mitään suoraan. Google pysyy oletuksena suurimmassa osassa selaimia ja puhelimia myös jatkossa. Päätös on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että hakukoneen valinta on yksityisyysvalinta siinä missä VPN:n tai salatun viestisovelluksen valintakin. Jos haluaa vähentää riippuvuutta yhdestä yhtiöstä, vaihtoehtoja on tarjolla, vaikka ne eivät yllä Googlen hakutulosten laatuun jokaisessa tilanteessa.
Käytännön testi kannattaa tehdä itse: vaihda selaimen oletushakukone hetkeksi Qwantiin, DuckDuckGoon tai Ecosiaan ja arvioi, riittääkö tulosten laatu omaan arkikäyttöön. Monelle peruskäyttäjälle ero on pienempi kuin voisi kuvitella, kun taas erikoistuneempi tiedonhaku nojaa yhä vahvasti Googlen laajempaan indeksiin.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä Qwant on?
Qwant on vuonna 2013 perustettu ranskalainen hakukone, joka lupaa olla seuraamatta käyttäjiä eikä myy hakudataa mainostajille. Sen palvelimet sijaitsevat Ranskassa ja Saksassa.
Onko Google kielletty EU-parlamentissa?
Ei. Google on edelleen käytettävissä, ja käyttäjät voivat vaihtaa oletushakukoneen takaisin milloin tahansa. Muutos koskee vain selaimen valmiiksi asetettua oletusarvoa.
Milloin muutos astui voimaan?
Qwantista tuli parlamentin hallinnoimien laitteiden oletushakukone 4. kesäkuuta 2026, ja asia vahvistettiin julkisuuteen 2.–3. kesäkuuta.
Kuinka suuri Qwantin markkinaosuus on?
Ranskassa, sen kotimarkkinalla, Qwantin osuus oli maaliskuussa 2026 vain 0,52 prosenttia. Koko EU:n tasolla osuus on vielä pienempi eikä näy erikseen suurimmissa markkinaosuustilastoissa.
Onko Suomen valtionhallinto vaihtamassa Googlesta?
Ei ole tiedossa vastaavaa julkista päätöstä Suomessa. Google hallitsee Suomen hakumarkkinaa 86,89 prosentin osuudella heinäkuun 2026 StatCounter-datan mukaan.
Miksi EU-instituutiot huolestuvat riippuvuudesta Googleen?
Huoli liittyy sekä tietosuojaan että laajempaan digitaaliseen suvereniteettiin: kun keskeiset digitaaliset työkalut ovat yhdysvaltalaisten yhtiöiden hallussa, EU:n itsenäinen päätöksentekokyky teknologia-asioissa koetaan heikommaksi.
Miten Qwant eroaa DuckDuckGosta?
DuckDuckGo on yhdysvaltalainen yhtiö, kun taas Qwant on ranskalainen ja saa tukea Ranskan valtiolta. Molemmat lupaavat olla profiloimatta käyttäjiä, mutta niiden poliittinen tausta ja palvelininfrastruktuurin sijainti eroavat merkittävästi.
Vaikuttaako päätös Googlen liiketoimintaan?
Taloudellisesti vaikutus on mitätön, koska parlamentin sisäinen hakuliikenne on häviävän pieni osa Googlen globaalista käyttäjämäärästä. Merkitys on ennen kaikkea symbolinen ja poliittinen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Firefoxin yksityisyysasetukset: 14 vaihetta, 30 min
- NordVPN vs ProtonVPN vs Mullvad: markkinaosuudet ja auditoinnit
- EU e-Evidence voimaan: mitä muutos tarkoittaa datalle
- GDPR-sakko Verkkokauppa.comille: KHO laajentaa tulkintaa
- Julkishallinto GDPR-sakkojen piiriin: 1 M€ katto
Lisää yksityisyysaiheisia uutisia ja oppaita löydät Yksityisyys-osiostamme.
