Suomi saa uuden tekoälysupertietokoneen, jonka hintalappu on 387,8 miljoonaa euroa. EuroHPC-yhteisyritys on allekirjoittanut sopimuksen ranskalaisen Bullin (Atos-konserni) kanssa LUMI-AI-järjestelmän toimittamisesta CSC:n konesaliin Kajaaniin. Kone rakennetaan nykyisen LUMI-supertietokoneen viereen, ja se nojaa AMD:n uusiin Instinct MI430X -kiihdyttimiin sekä Bullin tuoreimpaan BullSequana XH3500 -arkkitehtuuriin. Ilmoitus tuli 1. syyskuuta 2026, ja se nostaa Kajaanin entistä vahvemmin osaksi Euroopan tekoälyinfrastruktuurin ydintä.
Kyse ei ole pelkästä laitepäivityksestä. LUMI-AI on osa laajempaa EU:n tekoälytehdasohjelmaa, jossa unioni ja jäsenmaat ovat sitoutuneet yli 2,6 miljardin euron rahoitukseen 19 tekoälytehtaan ja 13 antennin verkostoon 16 jäsenmaassa. Suomelle hanke tarkoittaa uutta konesalia entisen paperitehtaan tontille, satojen miljoonien eurojen investointia ja asemaa, jota moni suurempi EU-maa tavoittelee mutta ei ole saanut.
Mikä LUMI-AI on ja miksi se rakennetaan juuri Kajaaniin
LUMI-AI on uusi, erikseen rakennettava supertietokone, joka sijoitetaan CSC:n eli Tieteen tietotekniikan keskuksen konesaliin Kajaaniin, aivan nykyisen LUMI-järjestelmän viereen. Ratkaisu ei ole sattuma: Kajaanin konesali on jo yksi Euroopan energiatehokkaimmista, ja alueella on vuosien kokemus suurten HPC-järjestelmien pyörittämisestä. CSC kuvaa LUMI-AI:ta LUMI-tekoälytehtaan “laskennalliseksi selkärangaksi”, joka on suunniteltu nimenomaan raskaisiin tekoälyn koulutus- ja päättelykuormiin, ei perinteiseen tieteelliseen simulointiin.
Hankkeen tilaaja on EuroHPC-yhteisyritys, joka toimii EU:n, jäsenmaiden ja assosioituneiden maiden yhteisenä rahoitusvälineenä supertietokoneille. Kajaaniin nousee kokonaan uusi konesalirakennus, joka majoittaa sekä LUMI-AI:n että sen rinnalle tulevan LUMI-IQ-kvanttitietokoneen. Rakennus nousee entisen paperitehtaan tontille, mikä jatkaa Kainuun teollista perinnettä uudessa muodossa: sellun ja paperin sijaan alueelta virtaa jatkossa laskentatehoa.
Summa 387,8 miljoonaa euroa kattaa koko järjestelmän hankinnan osana EuroHPC:n tekoälyinfrastruktuuri-investointeja. Rahoitus jakautuu EU:n, Suomen valtion ja muiden osallistuvien tahojen kesken EuroHPC:n tavanomaisen mallin mukaisesti, jossa unioni kattaa merkittävän mutta ei koko osuuden hankintahinnasta.
AMD Instinct MI430X ja BullSequana XH3500 -arkkitehtuuri
LUMI-AI:n laskentasolmut rakentuvat AMD:n uuden sukupolven Instinct MI430X -kiihdyttimien varaan. Kyseessä on tuore lisäys AMD:n tekoäly-GPU-perheeseen, ja sen valinta jatkaa AMD:n ja EuroHPC:n pitkää yhteistyötä: myös nykyinen LUMI nojaa AMD:n Instinct-sarjaan. Bull toimittaa järjestelmän kokonaisuudessaan uusimman BullSequana XH3500 -alustansa päälle, joka on suunniteltu erityisesti raskaisiin tekoälykuormiin ja edustaa selvää sukupolvenvaihdosta verrattuna vanhempaan XH3000-arkkitehtuuriin, jota käytetään esimerkiksi Saksan JUPITER-järjestelmässä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kajaaniin ei tuoda päivitettyä versiota vanhasta koneesta vaan kokonaan uutta laitesukupolvea. AMD:n MI430X-kiihdyttimien tarkkoja teknisiä tietoja, kuten muistikapasiteettia tai laskentatehoa flopseina, ei ole vielä julkaistu virallisesti, mikä on tyypillistä uusille kiihdytinsukupolville ennen tuotteen kaupallista lanseerausta. Tämä sopii AMD:n viimeaikaiseen strategiaan, jossa Instinct-sarjaa on julkaistu tiiviimmällä syklillä kilpaillakseen Nvidian datakeskus-GPU-linjan kanssa.
Kuudennen sukupolven EPYC-suorittimet laskennan runkona
GPU-kiihdyttimien rinnalla LUMI-AI käyttää AMD:n kuudennen sukupolven EPYC-palvelinsuorittimia. Tämä on AMD:n uusin EPYC-tuoteperhe sopimuksen solmimishetkellä, ja se korvaa LUMI-AI:ssa vanhemman kolmannen sukupolven EPYC-piirin, jota nykyinen LUMI edelleen käyttää. CPU-GPU-parivalinta on merkittävä yksityiskohta: se kertoo, että Bull ja AMD ovat rakentaneet LUMI-AI:n alusta asti yhtenäiseksi, saman valmistajan piireillä toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä yksinkertaistaa optimointia ja ohjelmistotukea verrattuna sekalaisiin CPU-GPU-yhdistelmiin.
IBM vastaa tallennuksesta, Nokia verkkoyhteyksistä
Yksi hankkeen kiinnostavimmista piirteistä on toimittajakenttä. Vaikka Bull toimii pääjärjestelmätoimittajana ja AMD tuo laskentapiirit, tallennusinfrastruktuurin rakentaa IBM. Yhtiö vastaa LUMI-AI:n datan ja mallien tallennusjärjestelmästä, mikä on merkittävä rooli, koska tekoälyn koulutusajot tuottavat valtavia määriä väliaikaista ja pysyvää dataa. Verkkoyhteyksien puolella mukana on suomalainen Nokia, joka toimittaa konesalin sisäisen verkkoteknologian solmujen, tallennuksen ja hallintajärjestelmien välille.
Nokian rooli on symbolisesti merkittävä: suomalainen yhtiö on mukana rakentamassa Suomen omaa tekoälyinfrastruktuuria, ei vain myymässä verkkolaitteita ulkomaisiin datakeskuksiin. Tämä poikkeaa monista muista Pohjoismaiden suurista tekoälyinvestoinneista, joissa laitteisto tulee lähes kokonaan Yhdysvalloista tai Aasiasta.
LUMI-AI ja LUMI-IQ-kvanttitietokone samaan konesaliin
Kajaaniin nouseva uusi rakennus ei majoita pelkästään LUMI-AI:ta. Samassa tilassa toimii jatkossa myös LUMI-IQ, EuroHPC:n kvanttitietokone. Yhdistelmä tekee Kajaanista harvinaisen keskittymän, jossa klassinen huippulaskenta, tekoälyoptimoitu laskenta ja kvanttilaskenta toimivat saman katon alla ja todennäköisesti samassa hybridi-laskentaputkessa. Tällaisia hybridijärjestelmiä, joissa kvanttiprosessori toimii klassisen supertietokoneen kiihdyttimenä tiettyihin osaongelmiin, pidetään alalla yhtenä lähivuosien lupaavimmista suunnista, vaikka käytännön hyöty on toistaiseksi rajattu kapeisiin erikoistapauksiin.
Ratkaisu antaa suomalaisille ja eurooppalaisille tutkijoille mahdollisuuden kokeilla kvantti-klassista yhteiskäyttöä ilman, että dataa tarvitsee siirtää eri konesalien välillä. Se on käytännön etu, joka erottaa Kajaanin monista muista Euroopan tekoälytehtaista, joissa kvanttilaskenta ja tekoälylaskenta sijaitsevat eri paikkakunnilla tai jopa eri maissa.
Nykyinen LUMI: 379,7 petaflopsia ja sija 9 Top500-listalla
LUMI-AI:n merkitystä on helpompi hahmottaa, kun sitä peilaa nykyiseen LUMI-järjestelmään. Nykyinen LUMI on HPE Cray EX235a -kokoonpano, joka käyttää AMD:n kolmannen sukupolven EPYC 64-ytimisiä 2 GHz -suorittimia ja AMD Instinct MI250X -kiihdyttimiä HPE:n Slingshot-11-verkon yli kytkettynä. Järjestelmässä on 2 752 704 laskentaydintä, ja se on Wikipedian kokoamien Top500-tietojen mukaan tuottanut Linpack-mittauksessa 379,70 petaflopsin Rmax-suorituskyvyn ja teoreettisen 531,51 petaflopsin Rpeak-huipputehon.
Marraskuun 2025 Top500-listan mukaan LUMI on sijalla 9 maailman tehokkaimpien supertietokoneiden joukossa, sama sijoitus kuin kesäkuun 2025 listauksessa. Se on edelleen Länsi-Euroopan tehokkaimpia tutkimuskäytössä olevia järjestelmiä, vaikka useat uudemmat, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan koneet, ovat sitä nopeampia. LUMI-AI ei korvaa nykyistä LUMIa, vaan täydentää sitä: vanha järjestelmä jatkaa perinteisen tieteellisen simuloinnin työjuhtana, kun taas uusi kone keskittyy tekoälyn koulutus- ja päättelykuormiin.
| Ominaisuus | LUMI (nykyinen) | LUMI-AI (uusi) |
|---|---|---|
| Arkkitehtuuri | HPE Cray EX235a | Bull BullSequana XH3500 |
| GPU-kiihdytin | AMD Instinct MI250X | AMD Instinct MI430X |
| Suoritin | AMD EPYC, 3. sukupolvi (64C, 2 GHz) | AMD EPYC, 6. sukupolvi |
| Tallennus | CSC:n oma HPC-tallennus | IBM |
| Verkkoteknologia | HPE Slingshot-11 | Nokia |
| Rmax / Rpeak | 379,70 / 531,51 petaflopsia | Ei vielä julkaistu |
| Sijainti | CSC, Kajaani | CSC, Kajaani (uusi rakennus) |
| Käyttöönotto | Nykyinen kokoonpano vuodesta 2023 | Arvioitu vuoden 2027 jälkipuolisko |
Aikataulu: käyttöön vuoden 2027 jälkipuoliskolla
EuroHPC:n mukaan LUMI-AI:n on määrä olla toiminnassa vuoden 2027 jälkipuoliskolla. Se on suhteellisen kunnianhimoinen aikataulu suurelle HPC-hankinnalle, jossa on rakennettava kokonaan uusi konesalirakennus, asennettava mittava määrä laskentasolmuja ja validoitava koko ketju ennen tuotantokäyttöä. Vertailun vuoksi nykyisen LUMIn rakentaminen ja käyttöönotto vaativat aikanaan useamman vuoden, vaikka sekään ei tarvinnut aivan uutta rakennusta.
Aikataulu on tiukka myös siksi, että se kilpailee samaan aikaan käynnistyvien muiden EU:n tekoälytehdashankkeiden kanssa. Jos yksikin osa toimitusketjusta, kuten HBM-muistipiirien saatavuus tai kaapelointitarvikkeet, viivästyy, koko käyttöönottoaikataulu voi liukua eteenpäin. Ala on jo nähnyt tällaista viivettä muissa suurissa datakeskushankkeissa vuosina 2025 ja 2026, kun tekoälykiihdyttimien ja korkean kaistanleveyden muistin kysyntä on ylittänyt tarjonnan globaalisti.
EuroHPC ja EU:n 19 tekoälytehtaan verkosto
LUMI-AI ei ole yksittäinen suomalaishanke vaan osa paljon laajempaa eurooppalaista ohjelmaa. Euroopan komission mukaan EU:ssa on parhaillaan rakenteilla tai käytössä 19 tekoälytehdasta ja 13 niihin liittyvää antennia, jotka on valittu kolmessa aallossa: joulukuussa 2024 (seitsemän tehdasta), maaliskuussa 2025 (kuusi tehdasta muun muassa Itävaltaan, Bulgariaan, Ranskaan, Puolaan ja Sloveniaan) sekä lokakuussa 2025 (kuusi uutta tehdasta muun muassa Tšekkiin, Liettuaan, Alankomaihin, Romaniaan, Espanjaan ja Puolaan). Verkosto kattaa nyt yhteensä 16 jäsenmaata.
Rahoituksen kokonaismäärä on merkittävä: komissio ilmoitti lokakuussa 2025, että EU ja osallistuvat EuroHPC-maat ovat yhdessä sitoutuneet yli 2,6 miljardin euron rahoitukseen tekoälytehdas- ja antenniverkostoon. Yksittäisen tekoälysupertietokoneen hankintaan EU voi maksimissaan osallistua 200 miljoonalla eurolla, ja yksittäisen tekoälytehtaan perustamiseen ja kolmen vuoden käyttöön on varattu enintään 15 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Laajemmalla tasolla EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Pariisin tekoälyhuippukokouksessa helmikuussa 2025 unionin tavoitteesta investoida 10 miljardia euroa tekoälytehtaisiin osana laajempaa InvestAI-aloitetta.
| Valintakierros | Ajankohta | Uusia tekoälytehtaita | Esimerkkimaita |
|---|---|---|---|
| 1. aalto | Joulukuu 2024 | 7 | Ensimmäiset EuroHPC-isäntämaat |
| 2. aalto | Maaliskuu 2025 | 6 | Itävalta, Bulgaria, Ranska, Puola, Slovenia, Saksa (lisätehdas) |
| 3. aalto | Lokakuu 2025 | 6 | Tšekki, Liettua, Alankomaat, Romania, Espanja, Puola |
| Yhteensä | Joulukuu 2024–lokakuu 2025 | 19 tehdasta, 13 antennia | 16 jäsenmaata |
LUMI-AI kytkeytyy tähän kokonaisuuteen LUMI-tekoälytehtaan kautta, joka on yksi näistä 19 verkoston solmusta. Suomen etu on, että maalla on jo valmiiksi toimiva konesali, henkilöstö ja käyttökokemus EuroHPC-järjestelmistä, mikä on nopeuttanut LUMI-AI:n hyväksymistä osaksi ohjelmaa.
Kilpailutilanne: LUMI-AI vastaan Saksan JUPITER-supertietokone
Suurin eurooppalainen vertailukohta LUMI-AI:lle on Saksan JUPITER, joka rakennetaan Jülichin tutkimuskeskukseen ja jonka tavoitteena on olla Euroopan ensimmäinen eksaskaala-luokan supertietokone. The Next Platformin kesäkuun 2025 arkkitehtuurianalyysin mukaan JUPITERin kiihdytinosa rakentuu 5 000 GPU-solmusta, joista kussakin on neljä Nvidian Grace Hopper -superpiiriä, eli yhteensä 20 000 superpiiriä. Näiden lisäksi järjestelmässä on yli 1 300 pelkkää CPU-solmua, jotka perustuvat Rhea1-suorittimiin ja Arm Neoverse V1 -ytimiin. Muistia koko järjestelmässä on 14 petatavua ja flash-tallennustilaa 20 petatavua 2 teratavun sekuntinopeudella.
Kokoluokan ero on selvä: JUPITER tähtää eksaskaalaan käyttäen Nvidian kiihdyttimiä, kun taas LUMI-AI nojaa AMD:n uuteen MI430X-sukupolveen ja on kooltaan huomattavasti pienempi hanke. Tämä heijastaa laajempaa jakolinjaa Euroopan supertietokonekentässä: osa maista rakentaa Nvidia-pohjaisia jättiläisiä, osa panostaa AMD:n kanssa keskikokoisiin mutta erikoistuneisiin järjestelmiin. Suomen valinta jatkaa AMD-linjaa on looginen jatkumo, koska CSC:n henkilöstöllä on jo vuosien kokemus AMD:n ROCm-ohjelmistoekosysteemistä nykyisen LUMIn kautta, eikä koko ohjelmistopinoa tarvitse rakentaa alusta.
Pohjoismaiden tekoälyinfrastruktuurin kilpajuoksu kiihtyy
LUMI-AI ei ole ainoa suuri tekoälylaitteistoinvestointi Suomessa juuri nyt. Cerebras Systems ilmoitti samana päivänä, 1. syyskuuta 2026, rakentavansa yhdessä Compute Nordic Finlandin kanssa 165 megawatin tekoälydatakeskuksen Mikkeliin. Hankkeen ensimmäinen 50 megawatin IT-kapasiteetti on jo rakenteilla, ja kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa 80 megawattiin ennen täyden 165 megawatin tason saavuttamista. Kahden ison ilmoituksen osuminen samalle päivälle ei ole täysin sattumaa: se kuvaa, kuinka nopeasti tekoälylaskennan kysyntä on kasvanut Pohjoismaissa viimeisen vuoden aikana.
Ero LUMI-AI:n ja Cerebras-hankkeen välillä on rakenteellinen. LUMI-AI on julkisrahoitteinen, EuroHPC:n omistama tutkimusinfrastruktuuri, joka palvelee ensisijaisesti yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja eurooppalaisia yrityksiä käyttöoikeuksien kautta. Cerebras-Mikkeli puolestaan on kaupallinen datakeskushanke, jossa laskentatehoa myydään suoraan yrityksille. Molemmat kuitenkin nojaavat samaan perusongelmaan: Suomen kylmä ilmasto ja edullinen, vähäpäästöinen sähkö tekevät maasta houkuttelevan sijoituskohteen energiaintensiiviselle tekoälylaskennalle, kun taas Keski-Euroopassa sähkön hinta ja saatavuus rajoittavat vastaavien hankkeiden kokoa.
Miksi kansainväliset toimijat valitsevat Suomen
Suomen vetovoima tekoälylaitteistolle rakentuu kolmesta tekijästä: edullinen ja vakaa sähköverkko, viileä ilmasto, joka vähentää jäähdytyskustannuksia, sekä valmis osaamiskeskittymä Kajaanin ja pääkaupunkiseudun ympärillä. CSC:n vuosikymmenten kokemus HPC-järjestelmien pyörittämisestä madaltaa myös uusien toimijoiden kynnystä tulla maahan, koska paikallista teknistä osaamista ja huoltoketjuja on jo olemassa.
Markkinavaikutukset Suomelle ja CSC:lle
LUMI-AI vahvistaa CSC:n asemaa Euroopan johtavana julkisen sektorin HPC-operaattorina. Kun järjestelmä valmistuu, Kajaanista tulee yksi harvoista paikoista Euroopassa, jossa toimivat samaan aikaan huippuluokan klassinen supertietokone, tekoälyoptimoitu järjestelmä ja kvanttitietokone. Tämä yhdistelmä houkuttelee todennäköisesti lisää tutkimusrahoitusta ja kansainvälisiä tutkijaryhmiä, jotka haluavat testata hybridilaskentaa käytännössä.
Kainuun alueelle hanke tarkoittaa rakennusvaiheen työllisyysvaikutusta sekä pysyvämpiä ylläpito- ja käyttötehtäviä, kun uusi konesali otetaan käyttöön. Laajemmin koko Suomen tietotekniikka-ala hyötyy siitä, että maa nousee entistä näkyvämmin osaksi Euroopan tekoälykartastoa: kun Bull, AMD, IBM ja Nokia rakentavat yhdessä järjestelmää Kajaaniin, se avaa ovia myös suomalaisille alihankkijoille ja ohjelmistoyrityksille, jotka voivat tarjota palveluitaan osana laajempaa toimittajaverkostoa.
On kuitenkin syytä muistaa, että 387,8 miljoonan euron investointi on suuri summa yhdelle järjestelmälle, ja sen tuotto realisoituu vasta vuosien käytön kautta tutkimustuloksina ja yritysten tekoälyprojekteina, ei suoraan mitattavina euroina. Vastaava kritiikki on kohdistunut myös muihin EU:n tekoälytehtaisiin: rahoitus on mittavaa, mutta konkreettinen taloudellinen tuotto on toistaiseksi vaikeasti todennettavissa.
Historiallinen konteksti: LUMIsta LUMI-AI:hin
Nykyinen LUMI otettiin käyttöön osana EuroHPC:n ensimmäistä sukupolvea eksaskaalaa edeltäviä supertietokoneita, ja sen nykyinen kokoonpano listattiin Top500-vertailuun vuonna 2023. Kone rakennettiin ajalle, jolloin tekoälyn koulutuskuormat eivät vielä hallinneet HPC-keskusten työjonoja samassa määrin kuin nyt. Kolmessa vuodessa tilanne on kääntynyt päälaelleen: suurten kielimallien ja muiden tekoälysovellusten koulutus vaatii aivan eri mittakaavan rinnakkaislaskentaa kuin perinteinen sään mallinnus tai materiaalitutkimus, joihin LUMI alun perin suunniteltiin.
LUMI-AI on suora vastaus tähän muutokseen. Sen sijaan, että vanhaa järjestelmää yritettäisiin venyttää tekoälykuormiin sopivaksi, EuroHPC ja CSC ovat päättäneet rakentaa rinnalle kokonaan uuden, tekoälylle optimoidun koneen. Malli muistuttaa sitä, miten monet hyperskaalaajat, kuten suuret pilvipalveluyhtiöt, ovat eriyttäneet tekoälykoulutuksen omiin, erikoistuneisiin klustereihinsa yleiskäyttöisen laskentainfrastruktuurin rinnalle.
Analyysi: mitä 387,8 miljoonaa euroa ostaa tekoälyaikakaudella
Summan suuruusluokkaa kannattaa peilata koko EU:n tekoälytehdasohjelman rahoitukseen. Kun koko 19 tehtaan ja 13 antennin verkosto nojaa yhteensä hieman yli 2,6 miljardin euron sitoumukseen, LUMI-AI:n 387,8 miljoonaa euroa vastaa karkeasti reilua kymmenesosaa koko ohjelman rahoituksesta yhdelle ainoalle järjestelmälle. Se kertoo, että LUMI-AI ei ole verkoston pienimpiä hankkeita, vaan yksi sen painavimmista yksittäisistä investoinneista.
Samalla hinta heijastaa laajempaa markkinatilannetta: tekoälykiihdyttimien ja niihin liittyvän korkean kaistanleveyden muistin hinnat ovat nousseet globaalin kysynnän ja rajallisen tarjonnan takia. Kun EuroHPC neuvotteli sopimuksesta, se joutui hinnoittelemaan järjestelmän markkinaan, jossa AMD:n ja Nvidian uusimmat kiihdyttimet ovat harvinaisia ja kysyttyjä. Tämä selittää osaltaan, miksi yksittäisen, keskikokoisen HPC-järjestelmän hinta on noussut lähelle 400:aa miljoonaa euroa verrattuna aiempien sukupolvien hankintoihin.
Toinen huomionarvoinen piirre on toimittajahajautus. Sen sijaan, että koko järjestelmä tulisi yhdeltä toimittajalta, LUMI-AI rakentuu Bullin, AMD:n, IBM:n ja Nokian yhteistyönä. Tällainen monitoimittajamalli on tyypillinen eurooppalaisille julkisille HPC-hankinnoille, joissa halutaan sekä kilpailuttaa osa-alueita erikseen että tukea eurooppalaisia (tässä tapauksessa ranskalaisia ja suomalaisia) teknologiayhtiöitä osana hanketta.
Ennusteet: mihin suuntaan LUMI-AI ja Pohjoismaiden tekoälyinfrastruktuuri kehittyvät
Seuraavat kohdat ovat toimituksen analyysiä ja arvioita, ei virallisia ennusteita EuroHPC:ltä tai CSC:ltä.
- LUMI-AI:n käyttöönotto todennäköisesti viivästyy jonkin verran alkuperäisestä vuoden 2027 jälkipuoliskon tavoitteesta, koska AMD:n uusien MI430X-kiihdyttimien ja niihin liittyvän HBM-muistin toimitusketjut ovat globaalisti kireällä.
- Kajaanin konesalikeskittymä houkuttelee lähivuosina lisää yksityisiä investointeja alueelle, kun kansainväliset toimijat huomaavat julkisen infrastruktuurin ja osaamisen keskittymän.
- Muut EuroHPC-maat, erityisesti ne, jotka saivat tekoälytehtaan toisessa tai kolmannessa valintakierroksessa, seuraavat LUMI-AI:n käyttöönottoa mallina omille AMD-pohjaisille hankinnoilleen.
- Pohjoismaiden kilpailu tekoälylaskennan sijaintipaikkana kiristyy edelleen, kun sekä julkiset että kaupalliset toimijat, kuten Cerebras Mikkelissä, kilpailevat samasta sähkökapasiteetista ja teknisestä henkilöstöstä.
- AMD:n rooli eurooppalaisessa julkisrahoitteisessa HPC-kentässä vahvistuu entisestään, kun LUMI-AI toimii käytännön referenssinä sille, että ROCm-ohjelmistoekosysteemi skaalautuu tuotantomittakaavan tekoälykuormiin.
Mitä LUMI-AI tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja tutkijoille
Käytännön tasolla LUMI-AI avaa suomalaisille yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja pienemmille yrityksille pääsyn laskentatehoon, jota niiden olisi mahdotonta hankkia itse. EuroHPC-järjestelmien käyttöoikeuksia jaetaan tutkimushakemusten kautta, ja Suomen isäntämaastatus antaa kotimaisille toimijoille usein etusijan osaan kapasiteetista. Tämä voi olla erityisen merkittävää suomalaisille tekoälystartupeille, jotka tarvitsevat suuria laskentaresursseja omien mallien kouluttamiseen mutta eivät pysty kilpailemaan hinnasta suurten pilvipalveluyhtiöiden kanssa.
Samalla on realistista todeta, ettei LUMI-AI yksin ratkaise Suomen tai Euroopan riippuvuutta yhdysvaltalaisesta ja aasialaisesta tekoälylaitteistosta. Kiihdyttimet tulevat edelleen AMD:ltä, joka on yhdysvaltalainen yhtiö, ja suuri osa ohjelmistopinosta nojaa kansainvälisiin avoimen lähdekoodin projekteihin. Eurooppalainen lisäarvo syntyy ennemminkin infrastruktuurin omistuksesta, sijainnista ja pääsyoikeuksien hallinnasta kuin täydestä teknologisesta riippumattomuudesta.
Riskit ja avoimet kysymykset ennen käyttöönottoa
Vaikka LUMI-AI:n sopimus on allekirjoitettu, matkalla vuoden 2027 jälkipuoliskon käyttöönottoon on useita riskikohtia. Suurin niistä liittyy AMD:n Instinct MI430X -kiihdyttimien ja niihin kytkeytyvän korkean kaistanleveyden muistin saatavuuteen. Vuosina 2025 ja 2026 koko ala on kärsinyt HBM-muistin niukkuudesta, kun kysyntä suurten kielimallien koulutukseen on kasvanut nopeammin kuin valmistajat ovat pystyneet lisäämään tuotantoa. Jos AMD:n toimitusketju kohtaa samat pullonkaulat kuin kilpailijoilla on ollut, LUMI-AI:n aikataulu voi venyä alkuperäisestä tavoitteesta.
Toinen avoin kysymys koskee energiankulutusta. Suuret tekoälyoptimoidut supertietokoneet kuluttavat merkittävästi enemmän sähköä kuin perinteiset HPC-järjestelmät samassa fyysisessä koossa, koska GPU-tiheys on korkeampi ja jäähdytystarve suurempi. CSC on toistaiseksi korostanut Kajaanin konesalin energiatehokkuutta, mutta LUMI-AI:n tarkkaa sähkönkulutusta tai sen vaikutusta Kainuun sähköverkkoon ei ole vielä julkaistu yksityiskohtaisesti. Kolmas kysymysmerkki on rahoituksen lopullinen jakautuminen EU:n, Suomen valtion ja muiden osapuolten kesken, sillä EuroHPC ei ole tässä vaiheessa avannut tarkkaa maakohtaista erittelyä 387,8 miljoonan euron kokonaissummasta.
Näistä epävarmuuksista huolimatta hanke on jo nyt konkreettisempi kuin moni muu Euroopan tekoälytehdashanke, sillä sopimus toimittajan kanssa on solmittu ja rakennuspaikka on tiedossa. Monet muut EU:n 19 tekoälytehtaasta ovat vielä hankintavaiheessa, jossa toimittajaa ei ole edes valittu.
Usein kysytyt kysymykset LUMI-AI:sta
Mikä LUMI-AI on?
LUMI-AI on uusi supertietokone, jonka EuroHPC-yhteisyritys rakennuttaa CSC:n konesaliin Kajaaniin nykyisen LUMI-järjestelmän viereen. Se on optimoitu tekoälyn koulutus- ja päättelykuormiin.
Paljonko LUMI-AI maksaa?
Hankkeen kokonaisarvo on 387,8 miljoonaa euroa, joka kattaa järjestelmän hankinnan osana EuroHPC:n tekoälyinfrastruktuuri-investointeja.
Milloin LUMI-AI otetaan käyttöön?
EuroHPC:n arvion mukaan järjestelmä on käytössä vuoden 2027 jälkipuoliskolla, mutta aikataulu voi venyä laitteistotoimitusten viivästymisen takia.
Korvaako LUMI-AI nykyisen LUMIn?
Ei. LUMI-AI täydentää nykyistä LUMIa, joka jatkaa käytössä perinteisissä tieteellisissä simulointitehtävissä. LUMI-AI keskittyy tekoälykuormiin.
Mitä laitteistoa LUMI-AI käyttää?
Järjestelmä perustuu Bullin BullSequana XH3500 -arkkitehtuuriin, AMD:n Instinct MI430X -kiihdyttimiin ja kuudennen sukupolven EPYC-suorittimiin. IBM toimittaa tallennusjärjestelmän ja Nokia verkkoteknologian.
Mikä on LUMI-IQ?
LUMI-IQ on EuroHPC:n kvanttitietokone, joka sijoitetaan samaan uuteen Kajaanin konesalirakennukseen kuin LUMI-AI, mikä mahdollistaa kvantti-klassisen hybridilaskennan kokeilun samassa infrastruktuurissa.
Kuka voi käyttää LUMI-AI:ta?
Pääsyoikeuksia jaetaan EuroHPC:n ja CSC:n hallinnoiman tutkimushakemusprosessin kautta yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja eurooppalaisille yrityksille.
Miten LUMI-AI eroaa Saksan JUPITER-supertietokoneesta?
JUPITER tähtää eksaskaalaan Nvidian Grace Hopper -superpiirien varaan rakennettuna ja on kooltaan huomattavasti suurempi. LUMI-AI on pienempi, AMD-pohjainen järjestelmä, joka nojaa CSC:n olemassa olevaan HPC-osaamiseen ja infrastruktuuriin.
