Suomen tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio määräsi 8. lokakuuta 2026 terveyspalveluyritys Mindemo Oy:lle 33 000 euron hallinnollisen sakon. Syynä olivat yhtiön verkkosivuston seurantaevästeet, jotka välittivät asiakkaiden ajanvarauksiin liittyviä tietoja Googlelle, Metalle ja Microsoftille ilman asianmukaista suojaa. Tapaus on tuore muistutus siitä, että terveystietojen ja mainosteknologian yhdistäminen on yksi EU:n tietosuojavalvonnan tämän hetken polttavimmista aiheista.
Päätös koskee ajanjaksoa huhtikuusta 2024 toukokuuhun 2025, jolloin Mindemon sivustolle asennetut seurantatyökalut lähettivät kolmansille osapuolille tietoja, jotka saattoivat sisältää valitun ajanvarauksen alkamisajan, vahvistustiedot ja jopa valitun terapeutin nimen. Tällainen data luokitellaan GDPR:ssä erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittelyyn vaaditaan tiukempia suojatoimia kuin tavanomaiseen asiakasdataan. Artikkeli käy läpi, mitä tapauksessa tarkalleen tapahtui, miten se liittyy EU:n tietosuojaneuvoston (EDPB) syyskuussa julkaisemaan uuteen ohjeistukseen, ja mitä vastaava riski tarkoittaa suomalaisille ja pohjoismaisille terveys- ja hyvinvointipalveluille.
Mitä Mindemon tapauksessa tapahtui
Mindemo Oy tarjoaa terveyteen liittyviä palveluja, ja sen verkkosivuston kautta asiakkaat voivat varata vastaanottoaikoja. Tietosuojavaltuutetun toimiston tutkinnassa paljastui, että sivustolle asennetut kolmannen osapuolen seuranta- ja mainosteknologiat keräsivät tietoja käyttäjien toiminnasta tavalla, joka ei täyttänyt GDPR:n vaatimuksia henkilötietojen turvallisesta käsittelystä. Kerätty data päätyi kolmelle suurelle alustalle: Googlelle, Metalle ja Microsoftille.
Olennaista tapauksessa on tietojen laatu. Kyse ei ole pelkästä selailuhistoriasta tai mainostunnisteista, vaan tiedoista, jotka liittyvät suoraan terveyspalvelun käyttöön: ajanvarauksen ajankohta, vahvistustieto ja valitun hoitajan tai terapeutin nimi. Tällainen tieto paljastaa välillisesti käyttäjän terveydentilaan liittyviä seikkoja, minkä GDPR:n 9 artikla luokittelee erityiseksi henkilötietoryhmäksi. Erityisten tietoryhmien käsittely edellyttää huomattavasti korkeampaa suojan tasoa kuin esimerkiksi verkkokaupan ostohistoria.
Seuraamuskollegion päätöksen mukaan puutteet koskivat ajanvaraustietojen turvallista käsittelyä kokonaisuudessaan, ei vain yksittäistä evästeasetusta. Mindemo on yhtiönä ilmoittanut poistaneensa seurantatyökalut käytöstä ja pyytäneensä alustoja poistamaan niille välitetyn datan. Tämä jälkikäteinen korjausliike ei kuitenkaan poistanut sakkoa, koska rikkomus oli tapahtunut yli vuoden ajan ennen korjaustoimia.
Sakon suuruus suhteessa aiempiin tapauksiin
33 000 euroa on euromääräisesti pieni sakko verrattuna esimerkiksi suuriin kansainvälisiin GDPR-sakkoihin, mutta se on silti merkittävä signaali pienille ja keskisuurille terveysalan toimijoille. Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto on viime vuosina kasvattanut valvontatoimintaansa huomattavasti, ja käsiteltyjen tapausten määrä on nousussa. Mindemon tapaus osoittaa, että valvonta ulottuu myös pieniin, alle sadan hengen yrityksiin, eikä vain suuriin konserneihin.
Vertailun vuoksi kannattaa katsoa muita tänä vuonna julkaistuja suomalaisia GDPR-päätöksiä. Aktia sai 865 000 euron sakon tunnistautumiseen liittyvistä puutteista, ja julkishallinnon sakkokatto nostettiin tänä vuonna miljoonaan euroon. Mindemon tapaus eroaa näistä siinä, että kyse on erityisten henkilötietoryhmien (terveystiedot) vuotamisesta kolmansille osapuolille mainosteknologian kautta, ei esimerkiksi tietomurrosta tai tunnistautumisvirheestä.
| Tapaus | Vuosi | Sakko | Rikkomuksen luonne |
|---|---|---|---|
| Mindemo Oy | 2026 | 33 000 € | Terveysdataa vuoti seurantaevästeiden kautta |
| Aktia | 2026 | 865 000 € | Puutteellinen tunnistautuminen paljasti tietoja |
| Sairaala (julkaisematon nimi) | 2026 | 500 000 € | Potilastietojen vuotaminen |
| Verkkokauppa (KHO-päätös) | 2026 | 795 000 € | Henkilötietojen käsittelyn laajennettu tulkinta |
| Yango | 2026 | 100 M€ | Suomalaisten käyttäjätietojen siirto Venäjälle |
Taulukko osoittaa, että sakkojen suuruus riippuu paljon rikkomuksen laajuudesta, kestosta ja asianosaisten määrästä. Mindemon tapauksessa kyse oli rajatusta asiakaskunnasta verrattuna esimerkiksi Yangon miljoonia käyttäjiä koskeneeseen tapaukseen, mikä selittää sakon suhteellisen maltillisen tason.
EDPB:n uusi ohjeistus sakkojen taustalla
Mindemon päätöksen ajoitus ei ole sattumaa. Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) hyväksyi 21. syyskuuta 2026 uuden ohjeistuksen, joka käsittelee hallinnollisten sakkojen suhdetta muihin GDPR:n korjaaviin toimiin. Samassa yhteydessä EDPB viimeisteli ohjeistuksen digipalvelusäädöksen (DSA) ja GDPR:n välisestä suhteesta. Tämä EDPB:n julkaisema ohjeistus pyrkii yhtenäistämään tapaa, jolla eri jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset mittaavat sakkojen suuruutta ja valitsevat korjaavien toimien yhdistelmiä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansalliset valvojat, kuten Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto, saavat selkeämmät kriteerit sille, milloin sakko on oikeasuhtainen ja milloin pelkkä huomautus tai korjausmääräys riittää. Mindemon tapauksessa valvoja päätyi sakkoon siitä huolimatta, että yhtiö korjasi puutteet oma-aloitteisesti saatuaan tiedon tutkinnasta. Tämä viestii, että korjaustoimet eivät enää automaattisesti pelasta yritystä sakosta, jos rikkomus on kestänyt pitkään ja koskenut erityisiä henkilötietoryhmiä.
Aiemmin tänä vuonna julkaistu EDPB:n sakko-ohje on jo vaikuttanut useisiin jäsenvaltioiden päätöksiin. Suomen tietosuojalaki kiristyi samaan aikaan, ja sakkokatto nousi 20 miljoonaan euroon suurimmissa rikkomuksissa. Yhdistettynä EDPB:n uuteen ohjeistukseen tämä tarkoittaa, että pienetkin toimijat voivat kohdata entistä todennäköisemmin sakon, jos ne käsittelevät erityisiä henkilötietoryhmiä puutteellisesti suojattujen seurantateknologioiden avulla.
Miksi terveysdata ja mainosteknologia ovat huono yhdistelmä
Google, Meta ja Microsoft tarjoavat verkkosivustoille analytiikka- ja mainostyökaluja, jotka ovat teknisesti helppoja asentaa muutamalla koodinpätkällä. Ongelma syntyy, kun näitä työkaluja käytetään sivustoilla, jotka käsittelevät arkaluonteista tietoa, kuten terveyspalveluiden ajanvarausjärjestelmissä. Tyypillinen seurantapikseli tai -skripti lähettää tietoja sivun URL-osoitteesta, käyttäjän toiminnasta ja joissain tapauksissa lomakkeiden sisällöstä suoraan mainosalustalle, jos sivuston koodi ei ole huolellisesti eristänyt arkaluonteisia kenttiä seurannasta.
Mindemon tapauksessa ajanvarauksen vahvistussivun URL-osoite tai sivun sisältö näyttää sisältäneen tietoa, joka päätyi osaksi seurantatapahtumaa. Tämä on tuttu virhe: kehittäjät asentavat Google Analytics- tai Meta Pixel -seurannan koko sivustolle kerralla, sen sijaan että arkaluonteiset alasivut, kuten ajanvarausvahvistukset, rajattaisiin seurannan ulkopuolelle. Samantyyppinen virhe on havaittu useissa terveys- ja hyvinvointialan tapauksissa eri Euroopan maissa viimeisen parin vuoden aikana.
Tietosuojalainsäädännön näkökulmasta ongelma ei ratkea pelkällä evästesuostumuksella. Vaikka käyttäjä hyväksyisi markkinointievästeet, erityisten henkilötietoryhmien siirtäminen kolmannelle osapuolelle vaatii erillisen, nimenomaisen suostumuksen GDPR 9 artiklan nojalla. Yleinen evästebanneri, joka kysyy lupaa “markkinointievästeille”, ei tyypillisesti täytä tätä korkeampaa kynnystä terveystiedoille.
Vaikutus suomalaisiin ja pohjoismaisiin terveyspalveluihin
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on viime vuosina syntynyt kasvava joukko digitaalisia terveys- ja hyvinvointipalveluita, jotka tarjoavat ajanvarauksia, etälääkäripalveluita ja terapiaa verkossa. Monet näistä palveluista ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joilla ei välttämättä ole samanlaista tietosuojaosaamista kuin suurilla sairaanhoitopiireillä tai kansainvälisillä terveysjäteillä. Mindemon tapaus toimii varoittavana esimerkkinä koko toimialalle.
Käytännön vaikutus näkyy kolmella tasolla. Ensinnäkin, yritysten on tarkistettava, mitä seurantateknologioita niiden sivustoilla on käytössä ja mihin sivuille ne on asennettu. Toiseksi, suostumuksen hallintajärjestelmien (consent management platform) on kyettävä erottelemaan tavanomainen markkinointisuostumus erityisten henkilötietoryhmien käsittelyä koskevasta erillisestä suostumuksesta. Kolmanneksi, terveysalan toimijoiden on syytä tehdä säännöllisiä teknisiä auditointeja siitä, mitä dataa todellisuudessa lähtee ulos sivustolta, sillä pelkkä evästekäytäntö paperilla ei riitä, jos tekninen toteutus ei vastaa sitä.
Pohjoismainen vertailu on tässä kiinnostava, koska Ruotsin IMY on tänä vuonna sakottanut Miljödataa vastaavasta aiheesta eli henkilötietojen laajamittaisesta vuotamisesta, ja Norjan valvoja on käsitellyt useita samankaltaisia tapauksia. Yhteinen nimittäjä on se, että pohjoismaiset valvojat ovat alkaneet lähentää tulkintojaan EDPB:n uuden ohjeistuksen myötä, mikä tarkoittaa, että yhdessä maassa havaittu puute voi johtaa tarkastuksiin myös muissa Pohjoismaissa toimivissa sisaryhtiöissä.
Tekninen näkökulma: miten seurantavuoto syntyy
Teknisestä näkökulmasta katsottuna seurantavuodot syntyvät tyypillisesti muutamalla tavalla. Yleisin on se, että seurantaskripti lukee sivun URL-osoitteen tai dokumentin otsikon ja lähettää sen automaattisesti analytiikka-alustalle osana tapahtumadataa. Jos ajanvarausvahvistussivun URL sisältää esimerkiksi hoitajan nimen tai ajanvarauksen tunnisteen, tämä tieto kulkeutuu suoraan kolmannelle osapuolelle, vaikka kehittäjä ei olisi tarkoituksella ohjelmoinut mitään lähettämään terveystietoja.
Toinen yleinen tapa on lomakkeiden automaattinen seuranta, jossa analytiikkatyökalu tallentaa tapahtumia lomakekenttien täyttämisestä. Jos ajanvarauslomake sisältää pudotusvalikon, jossa valitaan terapeutti, ja seurantatyökalu on asetettu seuraamaan kaikkia pudotusvalikon valintoja sivustolla, terapeutin nimi voi päätyä osaksi analytiikkadataa huomaamatta.
Ratkaisu tähän on teknisesti suoraviivainen, mutta vaatii kurinalaisuutta: arkaluonteiset sivut ja lomakkeet on erotettava omaan seurantakontekstiinsa, jossa kolmannen osapuolen skriptit eivät saa oletusarvoisesti pääsyä URL-parametreihin tai lomaketietoon. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää palvelinpuolen tapahtumaseurantaa (server-side tagging), jossa arkaluonteiset kentät suodatetaan pois ennen kuin data lähtee ulos omalta palvelimelta kolmannelle osapuolelle.
GDPR 9 artikla: erityiset henkilötietoryhmät selitettynä
GDPR:n 9 artikla määrittelee erityisiksi henkilötietoryhmiksi tiedot, jotka paljastavat esimerkiksi terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen, poliittiset mielipiteet, uskonnollisen vakaumuksen tai etnisen alkuperän. Lähtökohta on, että näiden tietojen käsittely on kiellettyä, ellei siihen ole jokin artiklassa erikseen lueteltu laillinen perusta. Terveyspalvelun tapauksessa yleisin peruste on käyttäjän nimenomainen suostumus, mutta suostumuksen on täytettävä korkeat vaatimukset: sen on oltava vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen.
Mindemon tapauksessa ongelma ei näytä olleen se, että yritys olisi tarkoituksella myynyt terveystietoa mainostajille. Kyse oli siitä, että sivuston tekninen toteutus päästi arkaluonteista tietoa valumaan ulos sivustolta ilman, että kukaan oli erikseen pyytänyt tähän lupaa. Valvontaviranomaisen näkökulmasta tällä ei ole väliä: GDPR:n vastuu ei riipu tarkoituksesta, vaan lopputuloksesta. Jos henkilötieto päätyy kolmannelle osapuolelle puutteellisen suojan takia, vastuu on rekisterinpitäjällä, eli tässä tapauksessa Mindemolla, ei alustalla, joka tiedon vastaanotti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että terveysalan yritysten on kyettävä osoittamaan paitsi se, että käyttäjä on antanut suostumuksen, myös se, että tekninen toteutus vastaa annettua suostumusta. Pelkkä juridinen dokumentti ei riitä, jos sivuston koodi toimii toisin kuin tietosuojaselosteessa luvataan. Tämä kahden tason vaatimus, juridinen ja tekninen yhdenmukaisuus, on noussut yhä keskeisemmäksi teemaksi viimeisen parin vuoden valvontapäätöksissä koko Euroopassa.
Esimerkki: miten arkaluonteinen sivu rajataan seurannan ulkopuolelle
Havainnollistava, yleisellä tasolla kuvattu esimerkki näyttää, millainen tekninen korjaus vastaavassa tilanteessa tyypillisesti tehdään. Alla on yksinkertaistettu malli siitä, miten sivuston koodissa estetään kolmannen osapuolen seurantaskriptiä lukemasta arkaluonteista URL-osoitetta ajanvarauksen vahvistussivulla.
// Estetään seurantaskriptin pääsy arkaluonteiseen URL-dataan
if (window.location.pathname.startsWith("/varaus/vahvistus")) {
// Ei ladata kolmannen osapuolen analytiikkaa tällä sivulla
window.disableThirdPartyTracking = true;
} else {
loadAnalyticsScript();
}
// Palvelinpuolen suodatus ennen datan lähettämistä eteenpäin
function sanitizeEventPayload(payload) {
delete payload.therapistName;
delete payload.appointmentId;
delete payload.pageUrl;
return payload;
}Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta se kuvaa periaatteen: arkaluonteiset alasivut tunnistetaan ja käsitellään eri logiikalla kuin sivuston muu osa, ja mahdollinen data, joka siitä huolimatta kulkeutuu seurantatapahtumaan, suodatetaan ennen kuin se lähtee kolmannelle osapuolelle. Tämäntyyppinen ratkaisu voidaan toteuttaa joko suoraan selainpuolen koodissa tai keskitetysti palvelinpuolen tapahtumaseurannassa, joka on monille terveysalan toimijoille turvallisempi vaihtoehto, koska se antaa yritykselle itselleen hallinnan siitä, mitä dataa ulos lähtee.
Markkinavaikutus: consent management ja terveysteknologia
Mindemon tapaus osuu ajankohtaan, jossa suostumuksenhallinta-ala (consent management) on kasvava markkina Euroopassa. Yritykset, jotka tarjoavat työkaluja evästesuostumuksen ja seurannan hallintaan, näkevät terveysteknologian yhtenä kasvavana asiakassegmenttinä juuri tämänkaltaisten sakkotapausten seurauksena. Kun valvontaviranomaiset osoittavat, että pelkkä evästebanneri ei riitä erityisille henkilötietoryhmille, terveysalan toimijat joutuvat investoimaan tarkempiin, segmentoituihin suostumusratkaisuihin.
Toinen markkinavaikutus koskee analytiikka-alustojen omia vastuita. Google, Meta ja Microsoft eivät olleet Mindemo-päätöksessä varsinaisia sakotettuja osapuolia, mutta päätös lisää painetta siihen, että alustat tarjoaisivat selkeämpiä teknisiä rajauksia, joilla sivustot voivat estää arkaluonteisen datan kulkeutumisen. Useat alustat ovat viime vuosina julkaisseet “consent mode” -tyyppisiä ominaisuuksia, jotka rajoittavat datan keräämistä, jos käyttäjä ei ole antanut tiettyä suostumusta, mutta nämä ominaisuudet eivät automaattisesti suodata pois arkaluonteisia URL-parametreja tai lomaketietoja.
| Riskitekijä | Yleisyys terveyspalveluissa | Tyypillinen korjaustoimi |
|---|---|---|
| URL-parametrit sisältävät arkaluonteista tietoa | Korkea | URL-rakenteen muutos, tunnisteiden poisto näkyvistä |
| Lomakekenttien automaattinen seuranta | Keskitaso | Arkaluonteisten kenttien rajaus seurannan ulkopuolelle |
| Yleinen evästesuostumus erityisille tietoryhmille | Korkea | Erillinen, nimenomainen suostumus 9 artiklan mukaisesti |
| Kolmannen osapuolen skriptien valvonnan puute | Korkea | Säännöllinen tekninen auditointi ja palvelinpuolen seuranta |
| Puutteellinen dokumentaatio tietovirroista | Keskitaso | Tietosuojaselosteen ja käsittelytoimien rekisterin päivitys |
Vertailu muihin eurooppalaisiin terveysdatatapauksiin
Mindemon tapaus ei ole yksittäinen ilmiö. Muualla Euroopassa on käsitelty vastaavia tapauksia, joissa terveys- tai hyvinvointipalvelut ovat vuotaneet tietoa mainosteknologian kautta. Yhteinen piirre näissä tapauksissa on, että rikkomus ei synny tahallisesta väärinkäytöksestä, vaan teknisestä huolimattomuudesta sivuston rakentamisessa ja ylläpidossa. Katsaus Suomen tietosuojasääntelyyn osoittaa, että Suomen valvontaympäristö on tiukentunut erityisesti terveys- ja finanssialan toimijoiden osalta viimeisen parin vuoden aikana.
Eroa kansainvälisiin jättitapauksiin, kuten Googlen 403 miljoonan euron sakkoon sijaintidatan käsittelystä, selittää ensisijaisesti mittakaava: Mindemo on pieni, kansallinen toimija, kun kansainväliset alustat käsittelevät satoja miljoonia käyttäjätietoja kerralla. Silti periaate on sama molemmissa tapauksissa: kun yritys kerää tai välittää henkilötietoa tavalla, joka ylittää käyttäjän kohtuullisen odotuksen, seuraamus on todennäköinen riippumatta yrityksen koosta.
Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt
Käytännön toimenpiteet, joita terveys- ja hyvinvointialan toimijoiden kannattaa harkita Mindemon tapauksen valossa, voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on nykytilan kartoitus: mitä kolmannen osapuolen skripteja sivustolla on käytössä, ja mitä tietoa ne todellisuudessa keräävät. Tämä vaatii teknistä auditointia, ei vain juridista tarkistuslistaa.
- Listaa kaikki sivustolla käytössä olevat kolmannen osapuolen seurantaskriptit ja niiden tarkoitus
- Tarkista, pääsevätkö skriptit käsiksi URL-parametreihin, lomaketietoihin tai sivun sisältöön arkaluonteisilla alasivuilla
- Erota arkaluonteiset alasivut, kuten ajanvarausvahvistukset, yleisestä seurannasta
- Päivitä suostumuksenhallintajärjestelmä erottelemaan erityisten henkilötietoryhmien käsittely tavanomaisesta markkinoinnista
- Harkitse palvelinpuolen tapahtumaseurantaa, jossa arkaluonteiset kentät suodatetaan ennen datan lähettämistä ulos
- Dokumentoi tietovirrat osana käsittelytoimien rekisteriä GDPR 30 artiklan mukaisesti
Toinen vaihe on korjaustoimien priorisointi riskin mukaan. Kaikkia puutteita ei tarvitse korjata samanaikaisesti, mutta erityisten henkilötietoryhmien vuotaminen on aina korkeimman prioriteetin asia. Kolmas vaihe on jatkuva seuranta: kertaluonteinen auditointi ei riitä, koska sivustoja päivitetään jatkuvasti ja uusia kolmannen osapuolen työkaluja otetaan käyttöön ajan myötä.
Historiallinen konteksti: terveystietojen suoja GDPR:ssä
GDPR on ollut voimassa vuodesta 2018, ja terveystietojen erityisasema on ollut osa sääntelyä alusta alkaen. Ensimmäisinä vuosina valvontaviranomaisten resurssit keskittyivät ensisijaisesti suuriin, näkyviin tapauksiin, kuten tietomurtoihin ja suuriin kansainvälisiin teknologiayhtiöihin. Viime vuosina painopiste on siirtynyt myös pienempiin, mutta toistuviin rikkomuksiin, joissa tavallinen verkkosivuston rakentamiskäytäntö on johtanut tahattomaan tietosuojarikkomukseen.
Tämä kehityskulku näkyy myös Suomessa. Tietosuojavaltuutetun toimisto on raportoinut ennätysmäärän käsiteltyjä tapauksia viime vuosina, ja painopiste on laajentunut yksittäisistä suurista skandaaleista systemaattisempaan valvontaan eri toimialoilla. Mindemon tapaus edustaa tätä uudempaa valvontalinjaa: pieni yritys, rajattu asiakaskunta, mutta selkeä tekninen puute, joka koskee erityisiä henkilötietoryhmiä.
Ennusteet: mihin suuntaan valvonta kehittyy
Mindemon tapauksen ja EDPB:n uuden ohjeistuksen perusteella voidaan hahmotella muutamia todennäköisiä kehityskulkuja seuraavan vuoden aikana.
- Terveys- ja hyvinvointialan pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat todennäköisesti aiempaa tarkemman valvonnan kohteeksi, kun kansalliset viranomaiset soveltavat EDPB:n yhtenäistettyä sakko-ohjeistusta.
- Seurantateknologioiden tekninen auditointi yleistyy osana tietosuojan omavalvontaa, erityisesti terveysdataa käsittelevillä sivustoilla.
- Pohjoismaiset valvontaviranomaiset lähentävät tulkintojaan entisestään, mikä voi johtaa samankaltaisiin päätöksiin useissa maissa lyhyen ajan sisällä samantyyppisistä rikkomuksista.
- Palvelinpuolen tapahtumaseuranta (server-side tagging) yleistyy terveysalalla keinona rajata kolmansien osapuolten pääsyä raakadataan.
- Oma-aloitteinen korjaaminen tutkinnan aikana ei enää automaattisesti johda sakon välttämiseen, jos rikkomus on kestänyt pitkään ja koskenut erityisiä henkilötietoryhmiä, kuten Mindemon tapaus osoittaa.
Mitä tapaus tarkoittaa kuluttajalle
Tavalliselle kuluttajalle Mindemon tapaus on konkreettinen muistutus siitä, että terveyspalvelun verkkosivustolla tehdyt toimet, kuten ajanvarauksen tekeminen, eivät ole aina niin yksityisiä kuin ne vaikuttavat. Vaikka itse terveystieto ei näy suoraan palvelun käyttöliittymässä kolmansille osapuolille, tekninen toteutus sivuston taustalla voi paljastaa saman tiedon epäsuorasti analytiikka- ja mainosalustoille.
Käytännön neuvo kuluttajalle on kiinnittää huomiota evästeasetuksiin terveyspalveluiden sivustoilla ja suosia mahdollisuuksien mukaan palveluita, jotka tarjoavat selkeän, eritellyn suostumuksen erityisille henkilötietoryhmille erillään tavanomaisesta markkinointisuostumuksesta. Selaimen seurannanestotyökalut ja tiukat yksityisyysasetukset vähentävät myös riskiä, että yksittäinen tekninen virhe sivuston puolella johtaa laajempaan tietovuotoon käyttäjän omalla laitteella.
Yhteenveto
Mindemon 33 000 euron sakko on euromääräisesti maltillinen, mutta se kertoo laajemmasta muutoksesta EU:n tietosuojavalvonnassa. EDPB:n syyskuussa 2026 hyväksymä ohjeistus yhtenäistää sakkokäytäntöjä jäsenvaltioiden välillä, ja Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto on osoittanut valmiutta sakottaa myös pieniä toimijoita, kun kyse on erityisten henkilötietoryhmien, kuten terveystietojen, puutteellisesta suojauksesta. Terveys- ja hyvinvointialan yrityksille viesti on selkeä: seurantateknologian ja arkaluonteisen datan yhdistäminen on riski, joka ei poistu pelkällä evästebannerilla, ja korjaustoimet tutkinnan aikana eivät enää takaa sakon välttämistä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä yritys Mindemo on ja mitä se tarjoaa?
Mindemo Oy on suomalainen terveyspalveluyritys, joka tarjoaa muun muassa ajanvarausmahdollisuuden verkkosivustollaan. Yhtiö joutui tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegion tutkinnan kohteeksi sivustonsa seurantaevästeiden vuoksi.
Kuinka suuri sakko Mindemolle määrättiin ja milloin?
Seuraamuskollegio määräsi Mindemolle 33 000 euron hallinnollisen sakon, ja päätös julkaistiin 8. lokakuuta 2026.
Mitä tietoja sivuston seurantaevästeet vuosivat?
Vuotaneet tiedot saattoivat sisältää ajanvarauksen alkamisajan, vahvistustiedot ja valitun terapeutin nimen. Tiedot välittyivät ajanjaksolla huhtikuusta 2024 toukokuuhun 2025 kolmelle alustalle: Googlelle, Metalle ja Microsoftille.
Miksi terveystietojen vuotaminen on GDPR:n kannalta vakavampaa kuin tavallisen asiakasdatan?
GDPR:n 9 artikla luokittelee terveystiedot erityiseksi henkilötietoryhmäksi, jonka käsittely vaatii korkeamman suojan tason ja erillisen, nimenomaisen suostumuksen. Tavallinen evästesuostumus markkinoinnille ei tätä korkeampaa kynnystä täytä.
Auttoiko se, että Mindemo poisti seurantatyökalut ja pyysi alustoja poistamaan datan?
Yhtiön jälkikäteiset korjaustoimet eivät estäneet sakon määräämistä, koska rikkomus oli jatkunut yli vuoden ennen korjausta ja koski erityisiä henkilötietoryhmiä. Tämä on linjassa EDPB:n syyskuussa 2026 julkaiseman ohjeistuksen kanssa, joka korostaa rikkomuksen keston ja laajuuden merkitystä sakon suuruutta arvioitaessa.
Mitä EDPB:n uusi ohjeistus tarkoittaa käytännössä?
EDPB:n 21. syyskuuta 2026 hyväksymä ohjeistus pyrkii yhtenäistämään tapaa, jolla eri jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset mittaavat sakkojen suuruutta ja valitsevat korjaavien toimien yhdistelmiä. Samassa yhteydessä viimeisteltiin ohjeistus digipalvelusäädöksen (DSA) ja GDPR:n välisestä suhteesta.
Koskeeko tämä riski vain terveysalaa?
Ei. Vaikka Mindemon tapaus koski terveysdataa, samantyyppinen riski koskee kaikkia toimialoja, jotka käsittelevät erityisiä henkilötietoryhmiä, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluita, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita tai etnistä alkuperää koskevaa tietoa keräävät palvelut.
Miten yritys voi välttää vastaavan sakon?
Keskeisiä toimia ovat kolmannen osapuolen seurantaskriptien säännöllinen tekninen auditointi, arkaluonteisten sivujen erottaminen yleisestä seurannasta, erillinen suostumus erityisille henkilötietoryhmille ja palvelinpuolen tapahtumaseurannan harkitseminen, jolla arkaluonteiset kentät suodatetaan pois ennen datan lähettämistä ulos.
