Islannin tulivuoritasangoilla ja Suomen metsien keskellä käynnistyy juuri nyt Pohjoismaiden suurin tekoälylaitteiston aalto. Nvidian uusin datakeskus-GPU, H200, on siirtynyt puheesta tuotantoon: Fluidstack rakentaa yhdessä Borealis Data Centerin ja Dell Technologiesin kanssa eksaskaalaluokan GPU-klustereita Islantiin, samalla kun suomalainen pilvitoimija Verda (entinen DataCrunch) on ottanut H200-sirut kaupalliseen käyttöön yhtenä ensimmäisistä toimijoista koko Euroopassa. CNBC raportoi 19. elokuuta 2026, että Nvidia on ryhtynyt käytännössä välittäjäksi, joka yhdistää GPU-kapasiteetin omistajia pohjoismaisiin datakeskustoimijoihin. Kyse ei ole enää yksittäisestä koepilotista vaan rakenteellisesta muutoksesta siinä, missä eurooppalainen tekoälylaskenta fyysisesti sijaitsee.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä H200 ja Blackwell-sukupolven sirut (B200, B300) tarkoittavat käytännössä, ketkä rakentavat mitä Pohjoismaissa, miten Nvidia on alkanut ohjata kapasiteettia alueelle, ja mitä tämä tarkoittaa suomalaisille yrityksille, jotka harkitsevat tekoälypalveluiden hankintaa joko kotimaasta tai globaaleilta pilvijäteiltä.
Mikä Nvidia H200 on ja miksi se on iso harppaus H100:sta
Nvidia H200 perustuu samaan Hopper-arkkitehtuuriin kuin edeltäjänsä H100, mutta muistipuoli on uudistettu perusteellisesti. Nvidian oman tuotesivun mukaan H200 on ensimmäinen GPU, joka tarjoaa 141 gigatavua HBM3e-muistia 4,8 teratavun sekuntinopeudella. Se on lähes kaksinkertainen muistikapasiteetti H100:aan verrattuna, jossa muistia on 80 gigatavua, ja noin 1,4-kertainen muistikaista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla fyysisellä palvelimella voidaan ajaa suurempia kielimalleja ilman, että malli pitää pilkkoa useammalle kortille, mikä nopeuttaa päättelyä ja laskee GPU:ta kohden ajettavan mallin kustannusta.
Muutos ei ole pelkkää paperispeksiä. Suomalaisen pilvitoimijan Verdan julkaisemassa hinnoittelu- ja kokoonpanotaulukossa H200 SXM5 -palvelinnoodi on varustettu 44 suorittimella, 182 gigatavulla RAM-muistia ja 141 gigatavulla VRAM-muistia noodia kohden. Vertailun vuoksi H100 SXM5 -noodissa on 30 suoritinta, 120 gigatavua RAM-muistia ja 80 gigatavua VRAM-muistia. Ero näkyy erityisesti silloin, kun ajetaan suuria avoimen lähdekoodin kielimalleja tai monimutkaisia päättelyketjuja, jotka vaativat paljon muistia mallin painojen ja välimuistin säilyttämiseen.
Fluidstack, Borealis ja Dell rakentavat eksaskaalaklusteria Islantiin
Yhdysvaltalainen AI-pilviyhtiö Fluidstack ilmoitti maaliskuussa 2025 solmineensa yhteistyön Nvidian, Dell Technologiesin ja islantilaisen Borealis Data Centerin kanssa energiatehokkaiden eksaskaalaluokan GPU-klustereiden rakentamiseksi Islantiin ja muualle Eurooppaan. Fluidstackin oman tiedotteen mukaan yhtiö “today announced it is deploying and managing Exascale clusters across Iceland and Europe in collaboration with Borealis Data Center, Dell Technologies, and NVIDIA”. Hanke on nyt, syyskuussa 2026, siirtynyt aiempaa laajemmin operatiiviseen vaiheeseen.
Laitteistotasolla Fluidstack kertoo suoraan, mitä konesaleihin asennetaan: “Fluidstack will leverage Dell PowerEdge XE9680 servers, optimized for AI workloads with NVIDIA HGX H200.” PowerEdge XE9680 -palvelimet on kytketty Nvidian Quantum-2 InfiniBand -verkkoon, joka mahdollistaa erittäin suuren GPU-to-GPU-kaistanleveyden yksittäisen konesalin sisällä. Tämä on oleellista, koska suurten kielimallien koulutus ja moniGPU-päättely kaatuvat usein juuri verkon, ei laskentatehon, pullonkaulaan.
Dell Technologiesin Compute and Networking -yksikön johtaja Arun Narayanan kommentoi hanketta yhtiön tiedotteessa: “We’re looking forward to working with Fluidstack, Borealis and NVIDIA to deploy advanced, sustainable AI infrastructure across Europe.” Lausunto kiteyttää sen, miksi juuri Islanti on valittu: maan sähkö tulee lähes kokonaan geotermisestä ja vesivoimasta, ja luonnollinen viileä ilmasto vähentää konesalien jäähdytyskustannuksia merkittävästi verrattuna Keski-Euroopan datakeskuksiin.
Verda ja Suomi: H200-sukupolvi kaupalliseen käyttöön
Islannin lisäksi Suomi on noussut toiseksi Pohjoismaiseksi ankkuripisteeksi H200-sukupolven laskennalle. Eurooppalainen tekoälypilvi Verda kertoo blogissaan, että sen edeltäjä DataCrunch on ottanut Nvidia H200 -GPU:t käyttöön Suomessa, mikä tekee Suomesta yhden Euroopan ensimmäisistä maista, joissa H200-sukupolven tekoälylaskentaa tarjotaan kaupallisesti. Verdan tarjonnassa on rinnakkain useita GPU-sukupolvia: A100, H100, H200, RTX PRO 6000, B200 ja B300, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden valita hinnan ja suorituskyvyn väliltä tarpeen mukaan.
Suomen etu ei ole sattumaa. Maassa on jo ennestään pörssiyhtiöiden ja valtion energiainfrastruktuuri, joka tukee suuritehoisia konesaleja, ja sähkön hinta on ollut ajoittain Euroopan halvimpia tuulivoiman ja ydinvoiman ansiosta. Sama ilmiö näkyy myös Nebiuksen laajentumisessa: yhtiö kertoi maaliskuussa rakentavansa yhden Euroopan suurimmista tekoälytehtaista Suomeen, mikä on nostanut kysyntää paikalliselle GPU-kapasiteetille entisestään. Aiheesta tarkemmin artikkelissamme Nvidia Vera Rubin Käynnistyy Suomessa.
Nvidia välittäjän roolissa: kuka saa GPU-kapasiteetin Pohjolassa
CNBC:n 19. elokuuta 2026 julkaiseman raportin mukaan Nvidia on ottanut aiempaa aktiivisemman roolin Pohjoismaiden tekoälyinfrastruktuurin rakentamisessa. Yhtiö yhdistää GPU-omistajia ja vapaata konesalikapasiteettia tarjoavia datakeskusoperaattoreita toisiinsa. Kahden CNBC:lle nimettömänä puhuneen lähteen mukaan Nvidia on ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä pohjoismaisiin datakeskusyhtiöihin löytääkseen niin sanottuja offtaker-asiakkaita, jotka sitoutuvat ostamaan tai vuokraamaan GPU-pohjaista laskentakapasiteettia. Usein Nvidia ei paljasta, kenen puolesta se toimii, mikä tarkoittaa käytännössä, että yhtiö toimii markkinapaikkana oman raudan kysynnän ja tarjonnan välillä.
Cryptobriefingin samana päivänä julkaisema uutinen täydentää kuvaa: laajennus sisältää Nvidian DGX GB200 NVL72 -järjestelmiä Blackwell-sukupolven GPU:iden rinnalla, mikä osoittaa, että aivan uusin arkkitehtuuri otetaan käyttöön Pohjoismaissa lähes samaan aikaan kuin Yhdysvalloissa. Tämä on muutos verrattuna aiempiin sukupolviin, joissa uusin rauta saapui Eurooppaan tyypillisesti vasta puolen vuoden tai vuoden viiveellä.
Nebiuksen johto kuvasi tilannetta jo vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tulosjulkistuksessa, kun yhtiö totesi laajentumisestaan Pohjolassa: “Iceland, which is fully operational at the moment and our build-out in Finland is going quite well.” Lausunto osoittaa, että Pohjoismaiden rakentaminen ei ole yhden vuoden ilmiö, vaan usean vuoden investointikausi, joka on nyt kypsymässä näkyväksi kaupalliseksi tarjonnaksi.
H100, H200, B200 ja B300 rinnakkain: tekniset erot
Pohjoismaisissa konesaleissa pyörii nyt käytännössä neljä eri Nvidia-sukupolvea samanaikaisesti. Alla oleva taulukko kokoaa Verdan julkaiseman kokoonpanotaulukon tiedot yhteen, jotta erot muistikapasiteetissa ja suoritinmäärässä hahmottuvat konkreettisesti.
| GPU-malli | Arkkitehtuuri | Suorittimia / noodi | RAM / noodi | VRAM / noodi |
|---|---|---|---|---|
| A100 SXM4 | Ampere | 22 | 120 Gt | 80 Gt |
| H100 SXM5 | Hopper | 30 | 120 Gt | 80 Gt |
| H200 SXM5 | Hopper (HBM3e) | 44 | 182 Gt | 141 Gt |
| RTX PRO 6000 | Blackwell | 30 | 90 Gt | 96 Gt |
| B200 SXM6 | Blackwell | 30 | 170 Gt | 180 Gt |
| B300 SXM6 | Blackwell Ultra | 30 | 255 Gt | 268 Gt |
Lähde: Verdan julkinen konfiguraatiotaulukko sekä Nvidian H200-tuotesivu. Huomionarvoista on, että H200 tarjoaa lähes yhtä paljon muistia kuin Blackwell-sukupolven RTX PRO 6000, vaikka arkkitehtuuri onkin vanhempi. Tämä selittää, miksi H200 pysyy kysyttynä siirtymäkauden siruna, vaikka B200 ja B300 ovat jo saatavilla: monelle asiakkaalle H200 on edullisempi valinta silloin, kun 141 gigatavun muisti riittää työkuormaan.
Pohjoismainen datakeskuskartta: kuka rakentaa mitä
Pohjoismaiden tekoälyinfrastruktuuri ei rakennu yhden yhtiön varaan, vaan useiden toimijoiden rinnakkaisista hankkeista. Seuraava taulukko kokoaa keskeisimmät julkiset hankkeet syyskuun 2026 tilanteen mukaan.
| Toimija | Sijainti | Kumppanit | Laitteisto | Tilanne |
|---|---|---|---|---|
| Fluidstack | Islanti | Borealis Data Center, Dell, Nvidia | Dell PowerEdge XE9680, Nvidia HGX H200 | Ilmoitettu 3/2025, laajenevassa käytössä |
| Verda (ent. DataCrunch) | Suomi | Nvidia | A100, H100, H200, B200, B300 | Kaupallisessa käytössä |
| Nebius | Islanti ja Suomi | Nvidia | DGX-luokan GPU-klusterit | Islanti täydessä käytössä, Suomen laajennus käynnissä |
| Nvidia (välittäjärooli) | Koko Pohjola | Useita datakeskusoperaattoreita | DGX GB200 NVL72, Blackwell | Kapasiteetin yhdistämistä, raportoitu 8/2026 |
Miksi juuri Islanti ja Suomi vetävät puoleensa
Kolme tekijää selittää, miksi tekoälyjätit valitsevat juuri nämä kaksi maata muun Euroopan sijaan. Ensimmäinen on energia: Islannin sähkö tuotetaan lähes kokonaan geotermisellä ja vesivoimalla, kun taas Suomessa tuulivoiman ja ydinvoiman yhdistelmä on tehnyt sähköstä ajoittain Euroopan halvinta. Molemmissa maissa sähkön hinta on myös vakaampi kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa kaasun hinta heiluttaa sähkömarkkinaa.
Toinen tekijä on jäähdytys. GPU-klusterit tuottavat valtavasti lämpöä, ja luonnollisen viileä ilmasto vähentää tarvetta mekaaniselle jäähdytykselle. Kolmas tekijä on sääntely-ympäristö: molemmat maat kuuluvat EU:hun ja ETA-alueeseen, mikä helpottaa datan sijoittamista sääntelyn kannalta verrattuna EU:n ulkopuolisiin vaihtoehtoihin. Samaan aikaan poliittinen vakaus ja toimiva merikaapeliyhteys Keski-Eurooppaan tekevät latenssista kilpailukykyistä verrattuna esimerkiksi Irlantiin tai Alankomaihin.
Kestävyys ja hiilijalanjälki osana kilpailuetua
Tekoälyn laskentatarve kasvaa nopeammin kuin useimmat energiaverkot pystyvät sopeutumaan, ja tämä nostaa kestävyyden yhdeksi keskeiseksi myyntiargumentiksi Pohjoismaiden konesaleille. Islannin sähköntuotanto on lähes päästötöntä, koska se nojaa geotermiseen energiaan ja vesivoimaan, ja Suomessa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on kasvanut merkittävästi viime vuosina ydinvoiman rinnalla. Tämä antaa Fluidstackille, Verdalle ja Nebiukselle mahdollisuuden markkinoida GPU-kapasiteettiaan pienemmällä hiilijalanjäljellä kuin monissa muissa Euroopan konesalikeskittymissä, joissa sähkö tuotetaan yhä osin fossiilisilla polttoaineilla.
Sama argumentti toimii myös hukkalämmön hyödyntämisessä. Osa pohjoismaisista konesaleista on jo kytketty kaukolämpöverkkoihin, jolloin GPU-klustereiden tuottama lämpö lämmittää lähialueen kotitalouksia sen sijaan, että se puhallettaisiin hukkaan ilmastointilaitteiden kautta. Tämä on erityisen tärkeää suurille yritysasiakkaille, joilla on omat päästövähennystavoitteensa ja jotka joutuvat raportoimaan hankintaketjunsa hiilijalanjäljestä esimerkiksi EU:n kestävyysraportointidirektiivin puitteissa. Kun valintana on GPU-tunti Virginiassa hiilivoimalla tuotetulla sähköllä tai GPU-tunti Islannissa geotermisellä energialla, moni eurooppalainen yritys päätyy jälkimmäiseen jo pelkän raportointivelvoitteen vuoksi.
Kilpailutilanne: Nordics-pilvet vastaan AWS, Azure ja Google Cloud
Fluidstack, Verda ja Nebius eivät kilpaile tyhjiössä. AWS:llä on jo Tukholman alue (eu-north-1), Microsoftilla Azure Sweden Central, ja Google Cloudilla toimintaa Suomessa Haminan konesalin kautta. Ero on siinä, että hyperscalerit myyvät yleiskäyttöistä pilvipalvelua, kun taas Fluidstackin, Verdan ja vastaavien toimijoiden erikoisuus on juuri raaka GPU-kapasiteetti tekoälyn koulutukseen ja päättelyyn ilman koko pilvialustan lisäkerroksia.
Tämä erikoistuminen näkyy hinnoittelussa: kapea-alaiset GPU-pilvet pystyvät usein tarjoamaan H100- tai H200-tuntihinnan, joka on murto-osa hyperscalereiden vastaavasta hinnasta, koska ne eivät kanna samaa yleiskustannusta muista palveluista. Samalla ne kilpailevat myös keskenään: Google on tuonut oman TPU v7 Ironwood -sirunsa markkinoille haastamaan Nvidian H200:aa, ja Microsoft rakentaa omaa Maia 300 -siruaan Azuren tekoälykuormille. Aiheesta lisää artikkeleissamme Google TPU v7 Haastaa Nvidia H200:n ja Microsoft Maia 300 Haastaa Nvidian.
Myös Cerebras on ilmoittanut tavoittelevansa jalansijaa Pohjoismaissa waferin kokoisilla siruillaan, mikä lisää painetta Nvidian markkinaosuuteen alueella. Tarkemmin aiheesta artikkelissamme Cerebras Haastaa Nvidian Pohjolassa. Kilpailu ei siis rajoitu pelkkään GPU-vs-GPU-asetelmaan, vaan mukana on myös vaihtoehtoisia sirumalleja, jotka lupaavat parempaa hinta-tehosuhdetta tietyille työkuormille.
HBM3e-muistipula ja hintapaine
H200:n ja Blackwell-sukupolven kysynnän kasvu on kiristänyt HBM-muistin (High Bandwidth Memory) saatavuutta maailmanlaajuisesti. SK hynix, Samsung ja Micron kilpailevat kaikki HBM3e- ja tulevan HBM4-muistin tuotannosta, ja kysyntä on ylittänyt tarjonnan useaan otteeseen vuoden 2026 aikana. Tämä näkyy suoraan myös kuluttajapuolella: RTX 50 -sarjan näytönohjainten hinnat ovat nousseet Suomessa, kun valmistuskapasiteettia on ohjattu tuottavampiin datakeskus-GPU:ihin. Aiheesta tarkemmin artikkelissamme HBM4-muistisota.
Muistipula vaikuttaa myös siihen, miten nopeasti Pohjoismaiden hankkeet voivat skaalautua. Vaikka Fluidstackilla, Verdalla ja Nebiuksella on rahoitus ja konesalitila valmiina, GPU-toimitukset riippuvat viime kädessä siitä, kuinka paljon HBM3e- ja HBM4-muistia valmistajat pystyvät tuottamaan. Tämä on yksi syy, miksi useat toimijat pitävät edelleen H100- ja A100-kapasiteettia rinnakkain käytössä sen sijaan, että siirtyisivät suoraan uusimpaan sukupolveen.
Historiallinen konteksti: Hopperista Blackwelliin ja kohti Rubinia
Nvidian datakeskus-GPU:iden sukupolvenvaihdos on kiihtynyt selvästi viime vuosina. Ampere-arkkitehtuuri (A100) julkaistiin 2020, Hopper (H100) 2022, ja H200 toi HBM3e-muistin markkinoille pian sen jälkeen. Blackwell-sukupolvi (B200, B300) seurasi jo vuoden 2025 aikana, ja seuraava sukupolvi, Rubin, on jo puheenaiheena vuodelle 2026-2027. Sukupolvien väli on kutistunut parista vuodesta lähemmäs vuoteen, mikä pakottaa datakeskusoperaattorit päivittämään laitteistoaan tiheämmin kuin koskaan aiemmin.
Pohjoismaille tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin alue on onnistunut pääsemään mukaan uusimpien sukupolvien jakeluun huomattavasti nopeammin kuin aiemmissa sykleissä, jolloin uusin rauta saapui Eurooppaan usein vasta vuoden viiveellä. Toiseksi nopea sukupolvenvaihto tarkoittaa, että tänään asennettu H200-kalusto voi olla teknisesti vanhentunutta jo parin vuoden kuluttua, mikä nostaa painetta jatkuvalle investoinnille.
Markkinavaikutus: mitä tämä tarkoittaa suomalaisille yrityksille
Suomalaisille yrityksille paikallisen H200-kapasiteetin saatavuus tarkoittaa käytännössä kolmea asiaa. Ensinnäkin latenssi paranee, kun laskenta tapahtuu lähempänä käyttäjää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Irlannissa sijaitsevissa konesaleissa. Toiseksi datan sijainti EU- ja ETA-alueella helpottaa GDPR-vaatimusten täyttämistä, mikä on erityisen tärkeää julkishallinnolle ja finanssisektorille, joilla on tiukkoja sääntöjä henkilötietojen käsittelystä.
Kolmanneksi kilpailu paikallisten GPU-pilvien ja hyperscalereiden välillä voi laskea hintoja pk-yrityksille, jotka eivät ole aiemmin pystyneet kilpailemaan suurten teknologiayhtiöiden kanssa GPU-kapasiteetista. Samalla on huomioitava, että Nvidian aktiivinen välittäjärooli tarkoittaa myös sitä, että osa kapasiteetista voi olla varattu etukäteen suurille globaaleille asiakkaille, jolloin paikallisille toimijoille jäävä osuus voi vaihdella kysynnän mukaan. Nvidian oma vuosineljänneksen tulos, jossa datakeskusliiketoiminta kasvoi 117 prosenttia, kertoo, kuinka kova kysyntä globaalisti on. Katso tarkemmin artikkelistamme Nvidian 96,2 Mrd. Dollarin Neljännes.
Asiantuntijanäkemykset hankkeen takana
Hankkeen keskeiset toimijat ovat kommentoineet laajennusta suoraan omissa tiedotteissaan ja tulosjulkistuksissaan. Dell Technologiesin Compute and Networking -yksikön SVP Arun Narayanan totesi maaliskuussa 2025 julkaistussa Fluidstackin tiedotteessa: “We’re looking forward to working with Fluidstack, Borealis and NVIDIA to deploy advanced, sustainable AI infrastructure across Europe.”
“Fluidstack today announced it is deploying and managing Exascale clusters across Iceland and Europe in collaboration with Borealis Data Center, Dell Technologies, and NVIDIA.”
Fluidstack, yhtiön virallinen tiedote
Laitteistotason yksityiskohdista Fluidstack on ollut poikkeuksellisen avoin. Yhtiön tiedotteessa kerrotaan suoraan: “Fluidstack will leverage Dell PowerEdge XE9680 servers, optimized for AI workloads with NVIDIA HGX H200.” Tämä antaa harvinaisen tarkan kuvan siitä, minkälaista rautaa Islannin konesaleihin todella asennetaan, sen sijaan että tyydyttäisiin yleisluontoisiin markkinointilauseisiin.
“Iceland, which is fully operational at the moment and our build-out in Finland is going quite well.”
Nebiuksen johto, vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tulospuhelu
Nebiuksen lausunto on peräisin vuoden 2025 alkupuolen tulospuhelusta, mutta se on edelleen olennainen: se osoittaa, että Islannin ja Suomen rakentaminen on ollut suunniteltua ja vaiheittaista, ei äkillinen reaktio kysyntäpiikkiin. CNBC:n elokuun 2026 raportti vahvistaa, että kehitys on jatkunut samalla linjalla yli vuoden ajan.
Ennusteet: mitä seuraavaksi tapahtuu Pohjoismaissa
- Muut Pohjoismaat seuraavat perässä. Norjan vesivoima ja Ruotsin tuulivoima tekevät molemmista maista luontaisia seuraavia kohteita samalle eksaskaala-mallille, jota Fluidstack ja Borealis nyt testaavat Islannissa.
- HBM-muistipula hidastaa laajentumista vuoteen 2027 asti. Niin kauan kuin SK hynix, Samsung ja Micron eivät saa HBM4-tuotantoaan täyteen vauhtiin, GPU-toimitukset Pohjoismaihinkin pysyvät rajallisina suhteessa kysyntään.
- Nvidian välittäjärooli muuttuu muodollisemmaksi. On todennäköistä, että yhtiö siirtyy epävirallisesta kapasiteetin yhdistämisestä kohti suorempia sopimusrakenteita tai jopa omistusosuuksia pohjoismaisissa datakeskusoperaattoreissa.
- B300 syrjäyttää H200:n uusissa hankkeissa vuoteen 2027 mennessä. Kun HBM-saatavuus paranee, uudet tilaukset painottuvat yhä enemmän Blackwell Ultra -sukupolveen sen suuremman muistikapasiteetin ansiosta.
- Kilpailu AMD:n, Googlen ja Microsoftin omien sirujen kanssa kovenee. AMD:n Helios-järjestelmät, Googlen TPU v7 ja Microsoftin Maia 300 kilpailevat samoista pohjoismaisista konesalisopimuksista, mikä voi hillitä Nvidian hinnoitteluvoimaa alueella pitkällä aikavälillä.
Riskit ja avoimet kysymykset
Kaikki ei ole pelkkää kasvutarinaa. Energiaverkon riittävyys on yksi keskeinen kysymysmerkki: vaikka Islannilla ja Suomella on runsaasti uusiutuvaa energiaa, suurten GPU-klustereiden sähkönkulutus kasvaa nopeasti, ja verkkoyhtiöiden pitää pystyä takaamaan riittävä siirtokapasiteetti uusiin konesaleihin. Toinen kysymys koskee työvoimaa: eksaskaalaluokan konesalien ylläpito vaatii erikoisosaamista, jota ei ole rajattomasti tarjolla pienissä maissa kuten Islanti.
Kolmas avoin kysymys on geopoliittinen: kun Nvidia toimii käytännössä välittäjänä ilmoittamatta aina loppuasiakkaan nimeä, on epäselvää, kuinka paljon pohjoismaista kapasiteettia päätyy palvelemaan esimerkiksi yhdysvaltalaisia teknologiajättejä verrattuna eurooppalaisiin tai pohjoismaisiin yrityksiin. Tämä liittyy laajempaan keskusteluun EU:n digitaalisesta suvereniteetista, joka on noussut esiin myös muissa yhteyksissä, kuten Nvidian Pohjoismaihin ohjaamassa rahoituksessa. Katso lisää artikkelistamme Nvidia Ohjaa Pohjolaan 500 Mrd. Dollaria.
Neljäs kysymys koskee toimitusketjun riskiä. Kun yksi valmistaja, Nvidia, hallitsee suurinta osaa datakeskus-GPU-markkinasta, koko Pohjoismaiden tekoälystrategia nojaa käytännössä yhden yhtiön tuotantoaikatauluihin ja HBM-muistin saatavuuteen. Jos SK hynixin, Samsungin tai Micronin tuotannossa ilmenee häiriöitä, vaikutus näkyy suoraan siinä, kuinka nopeasti Fluidstackin, Verdan tai Nebiuksen suunnitellut laajennukset etenevät. Tämä on yksi syy, miksi useat pohjoismaiset toimijat seuraavat tarkasti myös vaihtoehtoisia sirunvalmistajia, vaikka Nvidia pysyy toistaiseksi ylivoimaisesti suurimpana toimittajana datakeskusluokan tekoälylaskennassa.
Yhteenveto: Pohjolasta tekoälylaskennan solmukohta
Syyskuussa 2026 Pohjoismaat eivät ole enää pelkkä sivuhuomautus globaalissa tekoälykilpavarustelussa. Islannin eksaskaalaklusterit, Suomen H200-kapasiteetti ja Nvidian aktiivinen rooli kapasiteetin jakajana muodostavat yhdessä infrastruktuurin, joka kilpailee suoraan Yhdysvaltojen ja Keski-Euroopan konesalien kanssa. Muistipula ja energiaverkon rajat hidastavat tahtia, mutta suunta on selvä: uusin Nvidia-rauta saapuu Pohjolaan nopeammin kuin koskaan aiemmin, ja paikalliset toimijat kuten Fluidstack, Verda ja Nebius kilpailevat siitä, kuka pystyy tarjoamaan sen tehokkaimmin.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Nvidia H200 ja miten se eroaa H100:sta?
H200 on Hopper-arkkitehtuuriin perustuva datakeskus-GPU, jossa on 141 gigatavua HBM3e-muistia ja 4,8 teratavun sekuntinopeus. H100:ssa muistia on 80 gigatavua, joten H200 tarjoaa lähes kaksinkertaisen kapasiteetin ja noin 1,4-kertaisen kaistanleveyden.
Miksi Fluidstack rakentaa GPU-klustereita juuri Islantiin?
Islannin geoterminen ja vesivoimaan perustuva sähköntuotanto sekä luonnollisen viileä ilmasto tekevät maasta energiatehokkaan ja edullisen sijainnin suuritehoisille GPU-klustereille. Fluidstack toteuttaa hanketta yhdessä Borealis Data Centerin ja Dell Technologiesin kanssa.
Onko Nvidia H200 saatavilla Suomessa?
Kyllä. Suomalainen pilvitoimija Verda, aiemmin DataCrunch, on ottanut H200-GPU:t kaupalliseen käyttöön ja tarjoaa niitä asiakkaille yhtenä ensimmäisistä toimijoista Euroopassa.
Mitä tarkoittaa Nvidian rooli “välittäjänä” Pohjoismaissa?
CNBC:n raportin mukaan Nvidia yhdistää GPU-kapasiteetin omistajia pohjoismaisiin datakeskusoperaattoreihin, joilla on vapaata tilaa. Yhtiö ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä datakeskusyhtiöihin löytääkseen asiakkaita GPU-kapasiteetille, usein ilman että loppuasiakkaan nimeä paljastetaan julkisesti.
Mikä ero on B200:lla ja B300:lla?
B200 SXM6 -noodissa on 170 gigatavua RAM-muistia ja 180 gigatavua VRAM-muistia, kun taas B300 SXM6, eli Blackwell Ultra -sukupolvi, tarjoaa 255 gigatavua RAM-muistia ja 268 gigatavua VRAM-muistia saman suoritinmäärän puitteissa. B300 on siis selvästi muistipainotteisempi vaihtoehto.
Miten HBM-muistipula vaikuttaa Pohjoismaiden hankkeisiin?
SK hynixin, Samsungin ja Micronin rajallinen HBM3e- ja HBM4-tuotantokapasiteetti hidastaa uusien GPU-toimitusten määrää, mikä näkyy sekä datakeskusten laajentumistahdissa että kuluttajille myytävien näytönohjainten hinnoissa.
Kilpaileeko Nvidia Pohjoismaissa muiden sirunvalmistajien kanssa?
Kyllä. Google tarjoaa omaa TPU v7 Ironwood -siruaan, Microsoft kehittää Maia 300 -siruaan Azure-kuormille, ja Cerebras tavoittelee jalansijaa waferin kokoisilla siruillaan. Kilpailu koskee sekä hintaa että saatavuutta pohjoismaisissa konesaleissa.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle pk-yritykselle?
Paikallinen GPU-kapasiteetti tarkoittaa pienempää latenssia, helpompaa GDPR-vaatimusten täyttämistä datan pysyessä EU-alueella, ja mahdollisesti kilpailukykyisempää hinnoittelua verrattuna suurten hyperscalereiden yleiskäyttöisiin pilvipalveluihin.
