Tor Browser 15.0.19 Asennus: 12 Vaihetta [2026]

Tor Browser sai heinä-elokuussa 2026 useita tietoturvapäivityksiä lyhyen ajan sisällä, ja Tor-projekti julkaisi 21.7.2026 uuden vakaan version 15.0.19. Jos käytät nettiä anonyymisti töiden, toimittajan lähdesuojan tai vain yksinkertaisesti oman yksityisyytesi takia, vanhentunut selainversio on suurin yksittäinen riski koko asennuksessasi. Tässä oppaassa käydään läpi, miten Tor Browser 15.0.19 asennetaan, konfiguroidaan turvallisesti ja pidetään ajan tasalla Windowsilla, macOS:llä, Linuxilla ja Androidilla.

Oppaassa keskitytään nimenomaan Tor Browseriin: lataukseen, allekirjoitusten tarkistukseen, siltoihin (bridges), turvatasoihin ja tyypillisiin virheisiin, jotka paljastavat käyttäjän henkilöllisyyden Tor-verkon sisällä. Jos etsit sen sijaan ohjeita koko käyttöjärjestelmän vaihtamiseen anonyymiin live-ympäristöön, katso erillinen Tails OS -asennusoppaamme, joka käsittelee USB-tikulle kirjoittamisen ja Tails-järjestelmän erikseen.

Miten Tor-verkko toimii teknisesti

Ennen asennusvaiheita kannattaa ymmärtää, mitä Tor Browser oikeasti tekee taustalla, koska se selittää sekä hitauden että turvallisuuden. Kun avaat sivuston Tor Browserilla, liikenteesi ei kulje suoraan koneeltasi kohdesivustolle niin kuin tavallisessa selaimessa. Sen sijaan selain rakentaa niin kutsutun piirin (circuit) kolmen peräkkäisen solmun kautta: sisäänmenosolmu (entry/guard node), välisolmu (middle node) ja uloskäyntisolmu (exit node).

Jokainen solmu tuntee vain edellisen ja seuraavan lenkin ketjussa, ei koko reittiä. Sisäänmenosolmu näkee sinun IP-osoitteesi, mutta ei tiedä, mihin lopulliseen sivustoon olet matkalla. Uloskäyntisolmu puolestaan näkee, mihin sivustoon liikenne on menossa, mutta ei tiedä, kuka alun perin lähetti pyynnön. Tätä kutsutaan sipuliroutaukseksi (onion routing), koska data on kääritty useaan salauskerrokseen kuin sipulin kuoriin, ja jokainen solmu purkaa vain oman kerroksensa ennen kuin lähettää paketin eteenpäin.

Tämä kolmen solmun malli on kompromissi: mitä useampi solmu, sitä vaikeampi liikennettä on jäljittää, mutta sitä hitaampi yhteys on. Tor-verkon ylläpitäjät, vapaaehtoiset ympäri maailmaa, tarjoavat näitä solmuja ilmaiseksi kaistanleveyttä lahjoittamalla. Kun ajat Tor Browserin ensimmäistä kertaa, se valitsee automaattisesti kolme solmua satunnaisesti listalta, joka sisältää tuhansia aktiivisia relaysolmuja ympäri maailmaa, ja vaihtaa piirin uudelleen tietyin väliajoin tai kun pyydät sitä manuaalisesti.

Tor-verkon uhkamalli: mitä se suojaa ja mitä ei

Realistinen odotustaso on tärkeämpi kuin mikään yksittäinen asetus. Tor suojaa hyvin tietyiltä uhkilta ja huonosti toisilta, ja sekaannus näiden välillä johtaa useimmiten vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

Tor suojaa tehokkaasti sitä vastaan, että yksittäinen taho, kuten oma internetoperaattorisi, työnantajasi verkko tai käymäsi verkkosivusto, näkisi sekä kuka olet että mitä teet samanaikaisesti. Tämä on juuri se ominaisuus, joka tekee siitä arvokkaan toimittajille, aktivisteille ja kenelle tahansa, joka haluaa estää yksittäistä tahoa profiloimasta selailuaan. Tor ei kuitenkaan suojaa täydellisesti erittäin resursseiltaan vahvaa vastustajaa vastaan, joka pystyisi tarkkailemaan liikennettä samanaikaisesti sekä verkon sisäänmeno- että uloskäyntipisteessä ja yhdistämään ajoitustiedot toisiinsa (niin kutsuttu liikenneanalyysi, traffic correlation). Tällainen kyvykkyys on käytännössä vain valtiollisten toimijoiden ulottuvilla, ja tavalliselle käyttäjälle tämä ei ole realistinen päivittäinen uhka.

Tor ei myöskään suojaa sovellustason virheiltä. Jos kirjaudut palveluun omalla käyttäjätunnuksellasi, lataat tiedoston, joka sisältää nimesi metatiedoissa, tai kirjoitat viestiin tunnistettavia yksityiskohtia, Tor-verkon tekninen anonymiteetti ei auta mitään. Käytännössä suurin osa tunnetuista tapauksista, joissa Tor-käyttäjä on tunnistettu, on johtunut juuri tällaisista käyttäytymisvirheistä eikä itse Tor-protokollan heikkoudesta.

Hyvä tapa ajatella asiaa on jakaa uhkamalli kolmeen tasoon: passiivinen tarkkailu (operaattori tai mainosverkosto seuraa selailua), kohdennettu tarkkailu (yksittäinen sivusto tai palvelu yrittää tunnistaa juuri sinut) ja aktiivinen valtiollinen valvonta (vastustaja hallitsee osaa verkon infrastruktuurista). Tor Browser oikein käytettynä torjuu tehokkaasti kaksi ensimmäistä tasoa lähes täysin. Kolmas taso vaatii jo lisäkerroksia, kuten Tailsia, Whonixia tai molempien yhdistämistä huolelliseen operatiiviseen turvallisuuteen (OPSEC).

Tor Suomessa ja Pohjoismaissa: oikeudellinen tausta

Tor-verkon ja Tor Browserin käyttö on täysin laillista Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella. Kyse on avoimen lähdekoodin ohjelmistosta, jota käyttävät niin tavalliset kansalaiset kuin toimittajat, tutkijat, ihmisoikeusjärjestöt ja jopa viranomaiset itse silloin, kun he tarvitsevat suojatun tavan tutkia arkaluontoisia aiheita ilman jäljitettävyyttä. Laittomuus liittyy aina siihen, mitä verkossa tehdään, ei siihen, mitä työkalua sen tekemiseen käytetään.

Keskustelu liikennedatan säilyttämisestä on ollut esillä sekä Suomessa että laajemmin EU:ssa, ja tietosuoja-asetuksen (GDPR) valvonta on kiristynyt vuosi vuodelta myös julkishallinnon suuntaan. Tässä kontekstissa Tor tarjoaa käyttäjälle keinon rajata sitä, kuinka paljon selaustottumuksista jää jälkeä operaattoreille tai kolmansille osapuolille. On kuitenkin syytä muistaa, ettei mikään tekninen työkalu poista käyttäjän omaa vastuuta: Tor ei tee laittomasta toiminnasta laillista, se ainoastaan vaikeuttaa selailuliikenteen yhdistämistä käyttäjän henkilöllisyyteen teknisellä tasolla.

Pohjoismaisessa kontekstissa Tor-verkon relaysolmujen määrä on suhteellisen korkea verrattuna väkilukuun, mikä kertoo alueen aktiivisesta yksityisyysyhteisöstä. Jos harkitset oman relaysolmun tai siltasolmun pyörittämistä (katso vaihe 12 ja edistyneet vinkit alempana), Pohjoismaiden vakaat ja nopeat verkkoyhteydet tekevät alueesta hyödyllisen sijainnin koko Tor-verkon kannalta, erityisesti sensuroiduissa maissa olevien käyttäjien auttamiseksi.

Käytännön esimerkkinä: jos työskentelet toimittajana, tutkijana tai juristina, jonka on suojattava lähteitään tai asiakastietojaan, kannattaa tuntea myös organisaatiosi oma tietoturvaohjeistus ennen Tor-käytön aloittamista työtehtävissä. Moni suomalainen mediatalo ja järjestö on jo laatinut sisäisiä ohjeita anonyymien viestintäkanavien käytöstä, ja Tor Browser on yksi niistä työkaluista, joita näissä ohjeissa yleisimmin suositellaan yhdistettäväksi salattuun viestintään.

Miksi Tor Browser -asennus kannattaa tehdä juuri nyt

Tor-projekti julkaisi 21.7.2026 Tor Browser -version 15.0.19 sekä työpöytäversioihin että Androidille. Samana kesänä ilmestyi myös alpha-haaran versio 16.0a9 (23.7.2026), joka tuo mukanaan uuden Firefox ESR 153 -pohjan ja päivitetyn NoScript-lisäosan, mutta se on tarkoitettu testaajille, ei päivittäiseen käyttöön. Google Play -kaupan Android-sovellus sai oman päivityksensä jo 3.6.2026 kuvauksella “critical security improvements”, mikä kertoo, että kesän 2026 päivityssykli on ollut poikkeuksellisen tiivis.

Taustalla vaikuttaa myös Pohjoismaiden kiristyvä keskustelu liikennedatan säilyttämisestä ja viranomaisvalvonnasta. Kun VPN-palveluiden lokituskäytännöt ja EU:n tietosuoja-asetuksen valvonta puhuttavat jatkuvasti, moni suomalainen käyttäjä hakee konkreettisia, teknisesti päteviä keinoja suojata omaa selaustaan sen sijaan, että luottaisi pelkkään palveluntarjoajan lupaukseen. Tor-verkko on tässä yksi harvoista työkaluista, jonka toimintaperiaate on avoin ja auditoitavissa: liikenne kulkee kolmen riippumattoman solmun kautta, eikä yksikään yksittäinen taho näe sekä lähdettä että kohdetta.

Tor-daemonin (itse Tor-verkkoprotokollan) uusin vakaa versio on 0.4.9.11, julkaistu 25.6.2026, ja se on paketoitu mukaan Tor Browser 15.0.19:ään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos selaimesi on vanhempi kuin kesäkuu 2026, siitä puuttuu useita korjauksia, jotka koskevat sekä Firefox-pohjan tietoturva-aukkoja että itse Tor-protokollan piiritoimintoja (circuit handling).

Kuka käyttää Tor Browseria ja miksi

Tor Browserin käyttäjäkunta on huomattavasti laajempi kuin yleinen mielikuva antaa ymmärtää. Toimittajat käyttävät sitä tutkiakseen arkaluontoisia aiheita ja kommunikoidakseen lähteiden kanssa ilman, että yhteydenotto paljastuu ulkopuolisille. Kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeusaktivistit turvautuvat siihen maissa, joissa internetin käyttöä valvotaan tiukasti, ja tutkijat käyttävät sitä esimerkiksi kilpailijoiden hinnoittelun tai markkinatiedon keräämiseen ilman, että oma organisaatio paljastuu palvelimen lokeista.

Tavallisille käyttäjille yleisimmät syyt ovat yksinkertaisempia: halu estää mainosverkostoja rakentamasta profiilia selaustottumuksista, halu lukea uutisia maasta, jossa sisältöä on rajoitettu, tai yksinkertaisesti periaatteellinen halu pitää oma selaushistoria omana tietonaan. Yritysmaailmassa tietoturva-ammattilaiset käyttävät Tor Browseria myös uhkatiedustelun ja haittaohjelma-analyysin yhteydessä, kun on tarve tutkia epäilyttäviä sivustoja ilman, että oma organisaation IP-osoite paljastuu kohteelle.

Yhteistä kaikille käyttötapauksille on sama periaate: Tor ei ole työkalu vain “jollekin muulle”, vaan yleiskäyttöinen yksityisyystyökalu, jonka arvo kasvaa sitä mukaa, kun useampi tavallinen käyttäjä ottaa sen käyttöön. Mitä laajempi ja monimuotoisempi käyttäjäkunta, sitä vaikeampaa on päätellä yksittäisen käyttäjän motiivia pelkästä Tor-liikenteen olemassaolosta.

Esitiedot ja vaatimukset ennen aloitusta

Ennen kuin aloitat, tarkista seuraavat asiat. Näiden puuttuminen on yleisin syy siihen, että asennus jää kesken tai selain ei muodosta yhteyttä.

Käyttöjärjestelmä: Windows 10/11, macOS 12 tai uudempi, mikä tahansa moderni Linux-jakelu (Debian, Ubuntu, Fedora), tai Android 8.0+
Vapaata levytilaa vähintään 300 Mt asennuspaketille ja väliaikaistiedostoille
Verkkoyhteys, joka ei ole IT-osaston tai palveluntarjoajan estämä porttien 443 ja 9001 osalta
Tor Browser 15.0.19 (vakaa) tai halutessasi 16.0a9 (alpha, vain testaukseen)
GnuPG tai vastaava allekirjoitustenvarmennustyökalu, jos haluat tarkistaa asennuspaketin eheyden manuaalisesti
Noin 30–45 minuuttia aikaa koko asennukseen ja perusasetusten tekemiseen
Ymmärrys siitä, ettei Tor-selain tee sinusta automaattisesti näkymätöntä: käyttäytymisvirheet (esim. kirjautuminen henkilökohtaisiin tileihin) paljastavat identiteetin siitä huolimatta

Huomaa myös, ettei Tor Browseria kannata sekoittaa tavalliseen VPN-sovellukseen. VPN salaa liikenteesi yhden palveluntarjoajan kautta, kun taas Tor reitittää sen kolmen erillisen, toisistaan riippumattoman solmun läpi. Jos vertailet näitä kahta tarkemmin, katso laaja VPN-vertailumme ennen kuin päätät, tarvitsetko molempia yhdessä.

Vaihe 1: Lataa Tor Browser 15.0.19 oikeasta lähteestä

Ensimmäinen ja tärkein sääntö: lataa Tor Browser aina osoitteesta torproject.org/download, älä koskaan kolmannen osapuolen sivustolta tai peilipalvelimelta, jota et tunnista. Latauskeskus tarjoaa erilliset paketit Windowsille, macOS:lle, Linuxille (64-bit) ja Androidille. Elokuussa 2026 vakaa versio on 15.0.19, ja lataussivun taulukko listaa saman version kaikille alustoille, mukaan lukien Tor-daemonin 0.4.9.11.

Jos internetyhteytesi on rajoitettu esimerkiksi työpaikan tai koulun palomuurin takia eikä torproject.org avaudu lainkaan, Tor-projekti tarjoaa myös vaihtoehtoisia jakelukanavia, kuten GetTor-sähköpostipalvelun, joka lähettää latauslinkin suoraan sähköpostiisi. Tämä on hyödyllinen varasuunnitelma tilanteissa, joissa pääsivusto on estetty verkkotasolla mutta sähköposti toimii normaalisti.

Jos käytät Linuxia, komentoriviltä lataus onnistuu näin (korvaa versio- ja arkkitehtuurikohtainen tiedostonimi ajankohtaisella, sivu näyttää oikean linkin lataushetkellä):

wget https://dist.torproject.org/torbrowser/15.0.19/tor-browser-linux-x86_64-15.0.19.tar.xz
wget https://dist.torproject.org/torbrowser/15.0.19/tor-browser-linux-x86_64-15.0.19.tar.xz.asc

Huomaa, että lataat sekä itse asennuspaketin (.tar.xz) että sen allekirjoitustiedoston (.asc). Näitä tarvitaan seuraavassa vaiheessa eheyden varmistamiseen. Android-käyttäjille suositellaan F-Droidia tai Google Playta; molemmat pitävät sovelluksen ajan tasalla automaattisesti, mutta viimeisin Play-kaupan tietoturvapäivitys julkaistiin 3.6.2026, joten tarkista manuaalisesti, ettei sovelluksesi ole jäänyt sitä vanhemmaksi.

Vaihe 2: Tarkista asennuspaketin allekirjoitus

Tämä vaihe jää usein väliin, mutta se on juuri se kohta, joka erottaa aidon asennuspaketin manipuloidusta. Tor-projekti allekirjoittaa jokaisen julkaisun GPG-avaimella, ja voit varmistaa allekirjoituksen komentoriviltä:

gpg --auto-key-locate nodefault,wkd --locate-keys [email protected]
gpg --verify tor-browser-linux-x86_64-15.0.19.tar.xz.asc \
             tor-browser-linux-x86_64-15.0.19.tar.xz

Onnistuneen tarkistuksen jälkeen näet rivin “Good signature from Tor Browser Developers”. Jos komento ilmoittaa virheestä tai allekirjoitus ei täsmää, älä asenna pakettia: lataa se uudelleen ja toista tarkistus. Windows- ja macOS-käyttäjät voivat käyttää samaa periaatetta Gpg4win- tai GPG Suite -työkaluilla, mutta valtaosa arkikäyttäjistä voi luottaa myös suoraan torproject.org:n HTTPS-yhteyden tarjoamaan eheyteen, kunhan lataus tehdään aidosta osoitteesta selaimen osoiterivillä kirjoittamalla, ei hakukoneen mainoslinkin kautta.

Vaihe 3: Pura ja asenna selain käyttöjärjestelmän mukaan

Linuxilla asennuspaketti puretaan ja käynnistetään suoraan, ilman järjestelmänlaajuista asennusta:

tar -xJf tor-browser-linux-x86_64-15.0.19.tar.xz
cd tor-browser
./start-tor-browser.desktop

Windowsilla lataustiedosto on suoritettava .exe-asennusohjelma: kaksoisnapsauta sitä, valitse suomi kieleksi, valitse asennuskansio (esimerkiksi työpöytä) ja paina Asenna. macOS:llä lataus tulee .dmg-levykuvana; vedä Tor Browser -kuvake Ohjelmat-kansioon tavalliseen tapaan. Kaikilla alustoilla ensimmäinen käynnistys avaa Tor-verkkoasetukset-ikkunan, jossa valitset joko suoran yhteyden tai sillan (bridge), jos verkkosi tai maasi estää Tor-liikenteen suoraan.

Vaihe 4: Ensimmäinen yhteys ja siltojen (bridges) käyttö

Useimmille suomalaisille ja pohjoismaisille käyttäjille suora Tor-yhteys toimii ilman lisäasetuksia, koska Tor-liikennettä ei ole operaattoritasolla estetty. Jos kuitenkin olet yritys- tai kouluverkossa, jossa Tor-portit on suljettu, tai matkustat maahan, jossa Tor on sensuroitu, tarvitset sillan:

Avaa Tor-verkkoasetukset ensimmäisellä käynnistyksellä tai myöhemmin valikosta Asetukset → Yhteys
Valitse “Käytä siltaa” ja sisäänrakennettu vaihtoehto (obfs4 on yleisin ja luotettavin)
Jos sisäänrakennetut sillat eivät toimi, pyydä oma siltaosoite osoitteesta bridges.torproject.org tai sähköpostitse Tor-projektin palvelimelta
Tallenna asetukset ja anna selaimen muodostaa piiri (circuit) uudelleen; tämä voi kestää 10–30 sekuntia

Kun yhteys on muodostunut, selaimen aloitussivu vahvistaa sen tekstillä “Congratulations. This browser is configured to use Tor.” Jos näin ei tapahdu 60 sekunnin kuluessa, katso tämän oppaan vianetsintäosio.

Vaihe 5: Aseta oikea turvataso (Security Level)

Tor Browserissa on kolme turvatasoa, ja oletusasetus (Standard) sallii kaiken selainten tavanomaisen toiminnallisuuden, mukaan lukien JavaScriptin suorittamisen kaikilla sivustoilla. Tavalliselle suomalaiselle käyttäjälle, joka haluaa yksityisyyttä ilman, että sivustot hajoavat jatkuvasti, suositus on “Safer”-taso.

Turvataso	JavaScript	Media ja fontit	Kenelle sopii
Standard	Kaikilla sivuilla	Kaikki toiminnot käytössä	Satunnainen selailu, jossa sivuston toimivuus tärkeintä
Safer	Estetty HTTP-sivuilla, rajoitettu HTTPS-sivuilla	Osa mediamuodoista ja fonteista poistettu käytöstä	Useimmat yksityisyystietoiset käyttäjät (suositus)
Safest	Estetty kaikilla sivuilla	Vain tekstiä ja kuvia, video/audio vaatii erillisen luvan	Toimittajat, aktivistit, korkean riskin käyttäjät

Asetus löytyy klikkaamalla selaimen työkalupalkin kilpi-kuvaketta ja valitsemalla “Change Security Level”. Muutos vaikuttaa heti, eikä vaadi selaimen uudelleenkäynnistystä.

Vaihe 6: Älä asenna lisäosia tai laajennuksia

Tor-projektin oma tukisivusto on tästä yksiselitteinen: älä asenna Tor Browseriin ylimääräisiä laajennuksia, edes sellaisia, jotka vaikuttavat yksityisyyttä parantavilta (mainosten estäjät, VPN-laajennukset, kielenkääntäjät). Jokainen ylimääräinen laajennus tekee selaimestasi yksilöllisemmän eli helpommin sormenjäljitettävän (fingerprinting), koska Tor-selaimen koko turva-ajatus perustuu siihen, että kaikki käyttäjät näyttävät mahdollisimman samanlaisilta.

Sama koskee selaimen ikkunan koon muuttamista täysikokoiseksi tai fonttien vaihtamista: molemmat kasvattavat todennäköisyyttä, että sivusto pystyy tunnistamaan juuri sinun laitteesi muista Tor-käyttäjistä. Tor Browser varoittaa tästä automaattisesti, jos yrität suurentaa ikkunan.

Vaihe 7: Yhdistä Tor VPN:ään oikein (jos tarpeen)

Tor ja VPN eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta niiden yhdistäminen väärin voi heikentää suojaa sen sijaan, että parantaisi sitä. Kaksi yleisintä mallia:

VPN ennen Toria (suositeltu useimmille): internetoperaattorisi näkee vain, että käytät VPN:ää, ei sitä että liikenne jatkuu Tor-verkkoon. Tämä piilottaa Tor-käytön itsessään operaattorilta.
Tor ennen VPN:ää (Tor over VPN, harvinaisempi): Tor-uloskäyntisolmu näkee liikenteesi menevän VPN-palvelimelle, mikä voi olla hyödyllistä, jos haluat käyttää palveluita, jotka estävät tunnetut Tor-uloskäyntiosoitteet.

Jos harkitset yhdistelmää, valitse VPN, joka ei säilytä lokeja ja jonka toiminta on riippumattomasti auditoitu. Käy läpi NordVPN vs. ProtonVPN vs. Mullvad -vertailumme ennen valintaa, sillä lokituskäytännöt ja auditointihistoria vaihtelevat merkittävästi palveluiden välillä.

Muista myös, että VPN yksin ilman Toria ei tarjoa samaa anonymiteettitasoa, koska VPN-palveluntarjoaja itsessään näkee sekä alkuperäisen IP-osoitteesi että kohteen, johon liikennettä ohjaat. VPN siirtää siis luottamuksen operaattorilta VPN-yhtiölle, kun taas Tor jakaa luottamuksen kolmen riippumattoman solmun kesken, eikä yksikään niistä yksin näe koko kuvaa. Tämän vuoksi Tor ja VPN eivät ole toisiaan korvaavia työkaluja, vaan eri tason ratkaisuja, jotka voidaan tarpeen mukaan yhdistää.

Vaihe 8: Testaa yhteys ja tarkista IP-vuodot

Kun selain on käynnissä, varmista, ettei mikään muu sovellus vuoda todellista IP-osoitettasi Tor-piirin ohi. Avaa uusi välilehti ja siirry osoitteeseen check.torproject.org: sivu ilmoittaa suoraan, onko liikenteesi reititetty Tor-verkon kautta.

# Terminaalista, jos haluat varmistaa saman komentorivillä (Linux/macOS):
curl --socks5-hostname 127.0.0.1:9150 https://check.torproject.org/api/ip

Onnistuneen tarkistuksen tulos näyttää JSON-vastauksen, jossa kenttä “IsTor” on arvoltaan true. Jos arvo on false, sulje muut sovellukset, jotka saattavat käyttää samaa verkkoyhteyttä Tor-piirin ohi, ja käynnistä Tor Browser uudelleen.

Vaihe 9: .onion-osoitteiden käyttö turvallisesti

Monilla suurilla organisaatioilla, kuten uutistoimistoilla ja kansalaisjärjestöillä, on virallinen .onion-peilisivusto. Näiden käyttö on turvallisempaa kuin tavallisen verkkosivun, koska liikenne ei koskaan poistu Tor-verkosta uloskäyntisolmun kautta, jolloin ulkopuolinen tarkkailu on vaikeampaa. Tarkista aina, että .onion-osoite on peräisin sivuston virallisesta, HTTPS-suojatusta pääsivustosta, äläkä koskaan luota hakutuloksissa tai keskustelupalstoilla jaettuihin .onion-linkkeihin ilman varmistusta.

Tor Browser näyttää osoiterivillä sipulikuvakkeen, kun sivusto tarjoaa .onion-version, ja tarjoaa mahdollisuuden siirtyä siihen suoraan yhdellä klikkauksella.

On hyvä muistaa, että .onion-verkko sisältää myös runsaasti epäluotettavaa ja jopa laitonta sisältöä, koska kuka tahansa voi julkaista .onion-palvelun ilman keskitettyä valvontaa. Pelkkä .onion-päätteen näkeminen ei siis tarkoita, että sivusto olisi automaattisesti turvallinen tai luotettava; sama tervejärkinen varovaisuus, jota noudatat tavallisella verkolla, pätee tässäkin ympäristössä, ellei jopa korostetummin.

Vaihe 10: Metadatan ja tiedostojen käsittely Tor-selaimessa

Yksi yleisimmistä tavoista, joilla Tor-käyttäjät paljastavat itsensä, ei liity itse selaimeen vaan ladattuihin tiedostoihin. PDF-tiedostot, kuvat ja Office-dokumentit sisältävät usein metadataa: laitteen nimen, sijaintitiedot tai ohjelmiston version. Jos avaat tällaisen tiedoston Tor-istunnon aikana toisella ohjelmalla, joka ottaa yhteyden internetiin (esimerkiksi PDF-lukija, joka tarkistaa päivityksiä), tiedosto voi muodostaa yhteyden Tor-verkon ulkopuolelta ja paljastaa todellisen IP-osoitteesi.

Älä avaa ladattuja dokumentteja verkkoyhteydellisissä ohjelmissa Tor-istunnon aikana
Katkaise internetyhteys kokonaan ennen dokumentin avaamista, jos se on mahdollista
Käytä metadatan poistoon tarkoitettua työkalua ennen tiedoston jakamista eteenpäin
Suosi korkean riskin tilanteissa Tails-käyttöjärjestelmää, joka eristää sovellukset automaattisesti

Jos työskentelet toistuvasti arkaluontoisten dokumenttien parissa, live-käyttöjärjestelmä on huomattavasti turvallisempi ratkaisu kuin pelkkä selain tavallisella käyttöjärjestelmällä. Katso tarkat vaiheet Tails OS -asennusoppaastamme.

Vaihe 11: Pidä Tor Browser ajan tasalla

Tor Browser tarkistaa päivitykset automaattisesti oletuksena, mutta koska kesän 2026 päivityssykli on ollut poikkeuksellisen tiheä (versiot 15.0.7:stä helmikuussa aina 15.0.19:ään heinäkuussa), kannattaa tarkistaa versio manuaalisesti säännöllisesti valikosta “Ohje → Tietoja Tor Browserista”. Jos ilmoitusta uudesta versiosta ei tule automaattisesti verkkoympäristön rajoitusten vuoksi, lataa uusin paketti suoraan torproject.org-sivulta samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.

Android-käyttäjien kannattaa ottaa automaattiset päivitykset käyttöön Google Playssä tai F-Droidissa, sillä mobiiliversion päivitykset (kuten kesäkuun 2026 “critical security improvements” -päivitys) julkaistaan usein pian työpöytäversion jälkeen mutta eri aikataulussa.

Kannattaa myös merkitä kalenteriin muistutus tarkistaa versio kerran kuukaudessa, vaikka automaattinen päivitys olisikin käytössä. Joissain yritys- tai kouluverkoissa automaattiset päivitykset eivät toimi taustapalomuurin takia, jolloin selain voi jäädä huomaamatta vanhentuneeksi vaikka käyttäjä olettaa sen päivittyvän itsestään.

Vaihe 12: Whonix vaihtoehtona kokeneemmille käyttäjille

Jos tarvitset vielä tiukempaa eristystä kuin mitä Tor Browser tai Tails tarjoaa, Whonix on harkitsemisen arvoinen. Se koostuu kahdesta virtuaalikoneesta: Gateway-koneesta, joka hoitaa kaiken Tor-liikenteen, ja Workstation-koneesta, jossa varsinainen työskentely tapahtuu ja jolla ei ole suoraa pääsyä internetiin lainkaan. Tämä arkkitehtuuri tekee IP-vuodoista käytännössä mahdottomia, koska Workstation ei fyysisesti pääse verkkoon ilman Gatewayta.

Whonix vaatii virtualisointiohjelmiston (esimerkiksi VirtualBox) ja enemmän teknistä osaamista kuin Tor Browser tai Tails, joten se sopii parhaiten käyttäjille, jotka jo tuntevat virtuaalikoneiden peruskäytön. Aloittelijalle Tor Browser riittää valtaosaan tarpeista, ja korkean riskin tilanteissa Tails on helpompi lähtökohta.

Whonixin suurin etu Tailsiin verrattuna on pysyvyys: koska Workstation-kone on tavallinen virtuaalikone, voit asentaa siihen ohjelmia ja tallentaa tiedostoja pysyvästi, toisin kuin Tailsissa, joka nollautuu jokaisen sammutuksen yhteydessä oletusarvoisesti. Tämä tekee Whonixista käytännöllisemmän vaihtoehdon pitkäkestoiseen, toistuvaan työskentelyyn, kun taas Tails sopii paremmin kertaluonteisiin, jäljettömiin istuntoihin.

Tor Browser mobiilissa: Android ja iOS erot

Yhä useampi suomalainen selaa nettiä ensisijaisesti puhelimella, ja Tor-verkko toimii mobiilissakin, mutta eroja alustojen välillä kannattaa tuntea. Androidilla virallinen Tor Browser on saatavilla suoraan Tor-projektin omalta kehittäjätiimiltä, sekä Google Playssa että F-Droidissa. Toiminnallisuus vastaa käytännössä työpöytäversiota: samat turvatasot, sama piirinvalinta ja sama mahdollisuus käyttää siltoja.

iOS on tässä poikkeus. Applen sääntöjen vuoksi Tor-projekti ei ylläpidä virallista iOS-sovellusta itse, vaan suosittelee Onion Browseria, joka on kolmannen osapuolen kehittämä mutta Tor-projektin hyväksymä ja tukema sovellus. Onion Browser käyttää samaa Tor-verkkoa, mutta sen käyttöliittymä ja ominaisuudet eroavat hieman virallisesta Tor Browserista, koska se on rakennettu Applen WebKit-moottorin päälle Firefoxin sijaan teknisistä rajoitteista johtuen.

Mobiilikäytössä kannattaa huomioida myös taustasovellukset: jos puhelimessasi on käynnissä muita sovelluksia, jotka lähettävät dataa taustalla (sijaintipalvelut, pilvisynkronointi, ilmoitukset), ne eivät kulje Tor-piirin kautta, vaikka itse selain olisikin auki Tor-tilassa. Tämä poikkeaa Tails-käyttöjärjestelmästä, jossa koko käyttöjärjestelmän liikenne pakotetaan Tor-verkkoon. Jos tarvitset mobiilissa samaa kokonaisvaltaista suojaa kuin työpöydällä, harkitse lentotilan käyttöä muiden sovellusten sulkemiseksi ennen arkaluontoista Tor-istuntoa.

Suorituskyvyn optimointi Tor Browserissa

Hitaus on yleisin valitus uusilta Tor-käyttäjiltä, mutta osa siitä on korjattavissa ilman, että turvallisuudesta tarvitsee tinkiä. Ensimmäinen ja tehokkain keino on välttää raskaita, jatkuvasti päivittyviä sivustoja, kuten suoratoistopalveluita tai suuria kuvagallerioita, joissa kolmen solmun kautta kulkeva liikenne näkyy selvimmin viiveenä.

Toinen keino on piirin vaihtaminen manuaalisesti, jos yksittäinen sivusto tuntuu poikkeuksellisen hitaalta. Koska piiri valitaan osittain satunnaisesti, joskus yhteys osuu ruuhkautuneen relaysolmun kautta, ja uuden piirin pakottaminen (sipulikuvake → “New Circuit for this Site”) voi parantaa nopeutta huomattavasti ilman muita muutoksia. Kolmanneksi kannattaa sulkea tarpeettomat välilehdet: jokainen avoin Tor-välilehti ylläpitää omaa piiriään, ja useat samanaikaiset piirit kuluttavat sekä omaa kaistaasi että Tor-verkon yhteistä kapasiteettia.

On myös hyvä muistaa, ettei nopeutta kannata tavoitella turvallisuuden kustannuksella. Turvatason laskeminen “Safeststa” “Standardiin” nopeuttaa selailua, mutta samalla se palauttaa käyttöön ominaisuudet, jotka lisäävät sormenjälkiriskiä. Jos nopeus on jatkuvasti ongelma, syy löytyy useammin verkkoympäristöstä tai vanhentuneesta Tor Browser -versiosta kuin itse turvatasoasetuksista; tarkista tässä tapauksessa ensin, että käytössäsi on ajantasainen 15.0.19.

Tor Browser vs. selaimen yksityinen tila: miksi ero on suuri

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että Chromen tai Firefoxin yksityinen selaustila (incognito/private window) tarjoaisi samantasoisen suojan kuin Tor Browser. Näin ei ole, ja ero kannattaa ymmärtää ennen kuin luottaa väärään työkaluun väärässä tilanteessa.

Ominaisuus	Yksityinen selaustila	Tor Browser
IP-osoitteen piilotus	Ei, IP näkyy sivustolle ja operaattorille normaalisti	Kyllä, sivusto näkee vain uloskäyntisolmun IP:n
Selaushistorian tallennus	Ei tallennu paikallisesti istunnon jälkeen	Ei tallennu paikallisesti istunnon jälkeen
Operaattorin näkyvyys	Näkee kaiken selatun liikenteen normaalisti	Näkee vain, että Tor-verkkoa käytetään, ei sisältöä
Sormenjälkisuoja	Ei erillistä suojaa, laite pysyy tunnistettavana	Kaikki käyttäjät näyttävät mahdollisimman samanlaisilta

Yksityinen selaustila estää lähinnä sen, että käynti jää näkyviin selaimen omaan historiaan samalla laitteella. Se ei estä internetoperaattoria, työnantajaa tai itse verkkosivustoa näkemästä todellista IP-osoitettasi tai yhdistämästä käyntejä laitteesi digitaaliseen sormenjälkeen. Tor Browser ratkaisee molemmat ongelmat, koska liikenne kulkee kolmen solmun kautta eikä koskaan paljasta alkuperäistä IP-osoitetta kohdesivustolle, ja koska selain on suunniteltu tekemään kaikista käyttäjistä keskenään mahdollisimman samannäköisiä.

Tor-relayn ylläpito: miten liityt osaksi verkkoa

Tor-verkko on riippuvainen vapaaehtoisista, jotka ylläpitävät relaysolmuja ympäri maailmaa. Jos sinulla on vakaa internetyhteys ja kiinnostusta osallistua verkon ylläpitoon, voit perustaa oman relayn suhteellisen kevyellä vaivalla. Tämä ei ole pakollinen osa Tor Browserin käyttöä, mutta se on hyödyllinen tapa vahvistaa koko verkon kapasiteettia, erityisesti sensuroiduissa maissa olevien käyttäjien näkökulmasta.

# Debian/Ubuntu: Tor-daemonin asennus relaykäyttöön
sudo apt update
sudo apt install tor

# Muokkaa asetustiedostoa relay-tilan käyttöönottamiseksi
sudo nano /etc/tor/torrc
# Lisää rivit:
# ORPort 9001
# Nickname OmaRelayni
# ContactInfo [email protected]
# ExitRelay 0

Yllä oleva esimerkki perustaa niin kutsutun välisolmun (middle relay), joka on turvallisin tapa aloittaa, koska et joudu vastuuseen muiden käyttäjien uloskäyntiliikenteestä. Uloskäyntisolmun (exit relay) ylläpito vaatii huomattavasti enemmän harkintaa, koska sen kautta kulkeva liikenne näyttää ulkopuolisille tulevan sinun IP-osoitteestasi, mikä voi johtaa väärinkäsityksiin operaattorin tai viranomaisten suunnalta. Aloittelijoille suositellaan aina välisolmua tai siltasolmua (bridge relay) ensimmäiseksi askeleeksi.

Valmis projekti: turvallinen Tor-työpöytä 30 minuutissa

Kun kokoat edellä olevat vaiheet yhteen, valmis, toimiva kokonaisuus näyttää tältä:

Tor Browser 15.0.19 ladattu ja allekirjoitus tarkistettu
Yhteys muodostettu, tarvittaessa obfs4-sillan kautta
Turvataso asetettu “Safer”-tasolle
Ei ylimääräisiä laajennuksia asennettuna
IP-vuototestaus tehty osoitteessa check.torproject.org
Metadatan käsittelyperiaatteet tiedossa dokumenttien avaamiselle
Automaattiset päivitykset käytössä tai muistutus kalenterissa manuaaliseen tarkistukseen

Tämä kokonaisuus riittää valtaosaan yksityisyystarpeista: tutkiva journalismi, arkaluontoisten aiheiden tutkiminen, sensuroidun sisällön lukeminen tai yksinkertaisesti halu pitää oma selaushistoria poissa mainosverkostojen ja operaattoreiden käsistä.

Kirjaa nämä seitsemän kohtaa ylös esimerkiksi muistilistaksi ja käy ne läpi aina, kun asennat Tor Browserin uudelle laitteelle. Erityisesti kohdat 5 ja 6, eli laajennusten välttäminen ja ikkunan koon säilyttäminen oletuksena, unohtuvat helposti pitkän käytön aikana, kun käyttäjä tottuu selaimeen ja alkaa muokata sitä samalla tavalla kuin tavallista selaintaan.

Yleisimmät virheet Tor Browserin käytössä

Nämä virheet toistuvat käyttäjäfoorumeilla ja tukipyynnöissä uudestaan ja uudestaan. Suurin osa niistä ei johdu selaimen viasta vaan käyttäjän tottumuksista, ja jokainen niistä voi yksinään mitätöidä kaiken sen suojan, jonka Tor-verkko muuten tarjoaa. Käy lista läpi ennen kuin siirryt käyttämään selainta arkaluontoisiin tehtäviin, sillä useimmat näistä on helpompi ehkäistä etukäteen kuin korjata jälkikäteen.

Henkilökohtaisiin tileihin kirjautuminen: jos kirjaudut Tor-istunnossa omalla Google- tai Facebook-tililläsi, koko anonymiteetti menetetään sillä hetkellä, riippumatta siitä kuinka hyvin muu tekninen suoja toimii.
Ikkunan koon suurentaminen täyskuvaruutuun: tämä paljastaa näytön resoluution, joka on yksi tehokkaimmista sormenjälkitekijöistä.
Torrent-liikenteen ajaminen Tor-verkon läpi: torrent-sovellukset vuotavat usein todellisen IP-osoitteen suoraan protokollatasolla, eikä Tor-verkko pysty estämään tätä.
Kolmannen osapuolen laajennusten asentaminen: jokainen lisäosa tekee selaimestasi ainutlaatuisen tunnistettavan muiden Tor-käyttäjien joukosta.
Latauslinkin klikkaaminen hakutuloksista: huijaussivustot matkivat torproject.org-sivustoa ja tarjoavat haittaohjelmalla saastutettuja asennuspaketteja; kirjoita osoite aina itse.
PDF- ja Office-tiedostojen avaaminen ulkoisilla ohjelmilla Tor-istunnon aikana: nämä ohjelmat voivat muodostaa yhteyden internetiin Tor-verkon ohi.
Saman selainikkunan käyttäminen useisiin identiteetteihin: jos hoidat sekä anonyymejä että henkilökohtaisia asioita samassa istunnossa, käytä “New Identity” -toimintoa niiden välissä.

Huomionarvoista on, että lähes kaikki tunnetut tapaukset, joissa Tor-käyttäjän henkilöllisyys on paljastunut, juontavat juurensa juuri edellä mainittuihin käyttäytymisvirheisiin eivätkä itse Tor-protokollan tekniseen murtamiseen. Tämä on samalla hyvä uutinen: suurin osa riskeistä on täysin käyttäjän omissa käsissä ja ehkäistävissä ilman erikoisosaamista, kunhan tottumukset ovat kunnossa.

Tor Browser 15.0.19: versiovertailu ja julkaisuhistoria

Alla oleva taulukko kokoaa Tor Browserin keskeiset julkaisut vuodelta 2026, jotta näet, kuinka tiiviisti päivityksiä on tullut ja mitä kukin niistä on tuonut mukanaan.

Versio	Julkaistu	Tyyppi	Huomio
15.0.7	24.2.2026	Vakaa	Yksi vuoden 2026 alun tietoturvapäivityksistä
15.0.16	Kevät 2026	Vakaa	Osa jatkuvaa päivityssarjaa
15.0.19	21.7.2026	Vakaa	Nykyinen suositeltu versio, sisältää Tor 0.4.9.11:n
16.0a9	23.7.2026	Alpha	Firefox ESR 153 -pohja, päivitetty NoScript, vain testaukseen

Julkaisutahti kertoo omaa tarinaansa: Tor-projekti on siirtynyt selvästi tiiviimpään korjaussykliin vuoden 2026 aikana verrattuna aiempiin vuosiin, mikä on hyvä uutinen turvallisuuden kannalta, mutta vaatii käyttäjältä myös aktiivisempaa päivittämistä.

Edistyneet vinkit kokeneemmille käyttäjille

Kun perusasetukset ovat kunnossa, seuraavat vinkit auttavat viilaamaan asennusta vielä pidemmälle:

Käytä “New Identity” -toimintoa säännöllisesti: tämä pakottaa selaimen rakentamaan uuden Tor-piirin ja tyhjentää istuntotiedot, mikä katkaisee yhteyden aiempaan selailuhistoriaan.
Vältä samaa piiriä eri palveluille: jos huomaat hitautta, voit pakottaa uuden piirin yksittäiselle sivustolle klikkaamalla osoiterivin sipulikuvaketta ja valitsemalla “New Circuit for this Site”.
Seuraa Tor-projektin blogia: blog.torproject.org julkaisee jokaisesta versiosta yksityiskohtaisen muutoslokin, josta näet, koskeeko päivitys juuri sinun käyttötapaustasi.
Harkitse relay- tai bridge-solmun ylläpitoa: jos sinulla on kiinteä, luotettava yhteys, oman siltasolmun pyörittäminen auttaa muita sensuroiduissa maissa olevia käyttäjiä pääsemään Tor-verkkoon.
Yhdistä hyvä salasanahygienia: Tor-selaimen käyttö ei korvaa vahvoja, uniikkeja salasanoja millekään tilille, joita mahdollisesti käytät istunnon aikana.
Tarkista relaysolmujen tila ennen pitkää istuntoa: Tor-verkon tilasivu (Tor Metrics -palvelu) näyttää verkon senhetkisen kapasiteetin ja auttaa ymmärtämään, jos hitaus johtuu koko verkon ruuhkasta eikä omasta yhteydestäsi.

Vianetsintä: kun Tor Browser ei toimi odotetusti

Alla yleisimmät ongelmat ja niiden ratkaisut, kerätty Tor-projektin virallisen tukisivuston ja käyttäjäraporttien perusteella. Suurin osa ongelmista liittyy joko verkkoympäristön rajoituksiin (yritys- tai koulureititin, joka estää tiettyjä portteja) tai vanhentuneeseen selainversioon, joten tarkista aina ensin nämä kaksi asiaa ennen kuin siirryt monimutkaisempiin ratkaisuihin.

Selain ei muodosta yhteyttä lainkaan: avaa Yhteysasetukset ja kokeile sisäänrakennettua obfs4-siltaa, vaikka et olisi aiemmin tarvinnut sitä; verkkoympäristö on voinut muuttua.
“This browser is configured to use Tor” ei näy: odota vähintään 60 sekuntia; jos viestiä ei tule silti, käynnistä selain kokonaan uudelleen ja tarkista, ettei palomuuri estä portteja 443 ja 9001.
Sivustot pyytävät jatkuvasti CAPTCHA-vahvistuksia: tämä johtuu siitä, että käytät jaettua uloskäyntisolmua, jota moni muukin käyttää; vaihda piiriä sipulikuvakkeesta.
Sivusto estää pääsyn kokonaan Tor-käyttäjiltä: osa sivustoista estää tunnetut Tor-uloskäyntiosoitteet kokonaan; tässä tapauksessa ainoa ratkaisu on ottaa yhteyttä sivuston ylläpitoon tai käyttää sivuston .onion-versiota, jos sellainen on tarjolla.
Selain on hidas: tämä on odotettavissa, koska liikenne kulkee kolmen solmun kautta ympäri maailmaa; “Safest”-turvataso hidastaa entisestään, koska se estää useita optimointeja.
Videoiden tai äänen toisto ei toimi: “Safer”- ja “Safest”-tasoilla media on oletuksena estetty; salli se erikseen per sivusto, jos luotat lähteeseen.
Päivitys epäonnistuu automaattisesti: lataa uusin paketti manuaalisesti torproject.org-sivulta ja korvaa vanha asennus; asetukset ja kirjanmerkit säilyvät, jos et poista koko kansiota.
GPG-allekirjoituksen tarkistus epäonnistuu: varmista, että lataamasi .asc-tiedosto vastaa täsmälleen samaa versiota kuin asennuspaketti; sekoitetut versiot ovat yleisin syy virheilmoitukseen.
Android-sovellus ei löydy Play-kaupasta: joissain maissa Play-kauppa suodattaa Tor Browserin hakutuloksista; lataa se tällöin suoraan F-Droidista tai torproject.org:n Android-osiosta.
Selain kaatuu käynnistyksessä macOS:llä: tarkista, ettei Gatekeeper estä sovellusta; oikeuta se Järjestelmäasetukset → Tietoturva ja yksityisyys -kohdasta.

Tor-selain, Tails ja Whonix: milloin käyttää kutakin

Kaikki kolme ratkaisua käyttävät samaa Tor-verkkoa, mutta niiden suojataso ja käyttötapaus eroavat merkittävästi. Alla oleva taulukko auttaa valitsemaan oikean työkalun tilanteeseesi.

Työkalu	Asennustapa	Suojataso	Sopii parhaiten
Tor Browser	Tavallinen sovellus käyttöjärjestelmän päällä	Perustaso, riittää useimpiin tarpeisiin	Päivittäinen yksityinen selailu
Tails	USB-tikulta käynnistettävä live-järjestelmä	Korkea, ei jätä jälkiä koneelle	Kertaluonteiset, arkaluontoiset tehtävät
Whonix	Kaksi virtuaalikonetta (Gateway + Workstation)	Erittäin korkea, IP-vuodot lähes mahdottomia	Jatkuva korkean riskin työskentely

Moni käyttäjä aloittaa Tor Browserista ja siirtyy Tailsiin vasta, kun tarve sitä oikeasti vaatii. Tämä on järkevä lähestymistapa: Tails vaatii oman USB-tikun ja hieman enemmän valmistelua, joten kannattaa lukea erillinen Tails-asennusoppaamme, kun tähän vaiheeseen on aika siirtyä.

Sanasto: Tor-termit selitettynä

Tor-ekosysteemi käyttää useita termejä, jotka eivät aukea automaattisesti, jos aihe on uusi. Alla kokoelma niistä, joita tässä oppaassa on käytetty.

Circuit (piiri): reitti, jonka Tor Browser rakentaa kolmen solmun kautta jokaista istuntoa tai sivustoa varten.
Relay (solmu): vapaaehtoisen ylläpitämä palvelin, joka välittää Tor-liikennettä eteenpäin osana piiriä.
Guard node (sisäänmenosolmu): ensimmäinen solmu piirissä, joka näkee käyttäjän todellisen IP-osoitteen mutta ei kohdetta.
Exit node (uloskäyntisolmu): viimeinen solmu piirissä, joka näkee kohdesivuston mutta ei käyttäjän IP-osoitetta.
Bridge (silta): julkisesta relaylistasta piilotettu solmu, jota käytetään, kun Tor-verkko on estetty suoraan.
Onion routing (sipuliroutaus): tekniikka, jossa data salataan useaan kerrokseen, ja jokainen solmu purkaa vain oman kerroksensa.
Fingerprinting (sormenjälki): tekniikka, jolla sivusto yrittää tunnistaa yksittäisen laitteen selaimen asetusten, ikkunan koon tai fonttien perusteella.
.onion-osoite: erikoisosoite, joka toimii vain Tor-verkossa ja pysyy liikenteen kokonaan Tor-verkon sisällä ilman uloskäyntisolmua.
New Identity: Tor Browserin toiminto, joka sulkee kaikki välilehdet ja rakentaa täysin uuden piirin, katkaisten yhteyden edelliseen selaushistoriaan.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Tor Browserin käyttö laillista Suomessa?
Kyllä. Tor-verkon käyttö on laillista Suomessa ja koko EU:ssa. Laittomuus liittyy aina siihen, mitä verkossa tehdään, ei siihen, mitä työkalua selailuun käytetään.

Riittääkö Tor Browser yksin, vai tarvitsenko myös VPN:n?
Useimmille käyttäjille pelkkä Tor Browser riittää. VPN ennen Toria on hyödyllinen lähinnä, jos haluat piilottaa Tor-käytön itsessään omalta internetoperaattoriltasi.

Miksi Tor Browser on hitaampi kuin tavallinen selain?
Liikenne kulkee kolmen erillisen solmun kautta ympäri maailmaa salattuna kolmeen kertaan, mikä lisää viivettä väistämättä. Tämä on tietoinen kompromissi nopeuden ja yksityisyyden välillä.

Voinko käyttää Tor Browseria puhelimessa?
Kyllä, Tor Browser on saatavilla Androidille sekä Google Playssa että F-Droidissa. iOS-käyttäjille virallinen vaihtoehto on Onion Browser, joka käyttää samaa Tor-verkkoa.

Mitä eroa on Tor Browserilla ja Tails-käyttöjärjestelmällä?
Tor Browser on yksittäinen sovellus, jonka asennat tavalliseen käyttöjärjestelmääsi. Tails on kokonainen, USB-tikulta käynnistettävä käyttöjärjestelmä, joka ei jätä jälkiä tietokoneelle sammutuksen jälkeen.

Voiko sivusto tunnistaa minut, vaikka käytän Tor Browseria?
Kyllä, jos kirjaudut henkilökohtaisiin tileihin, asennat lisäosia tai suurennat selainikkunan täysikokoiseksi. Tekninen anonymiteetti ei suojaa käyttäytymisvirheiltä.

Kannattaako minun ylläpitää omaa Tor-relaytä tai siltaa?
Jos sinulla on vakaa ja riittävän nopea yhteys, oman siltasolmun ylläpito auttaa käyttäjiä sensuroiduissa maissa pääsemään Tor-verkkoon. Tämä ei lisää omaa riskiäsi merkittävästi, mutta vaatii perustason tekniikkaosaamista.

Mistä tiedän, että minulla on uusin Tor Browser -versio?
Avaa valikosta “Ohje → Tietoja Tor Browserista”. Elokuussa 2026 uusin vakaa versio on 15.0.19. Jos numerosi on tätä vanhempi, päivitä heti sivustolta torproject.org.

Voiko työnantaja tai internetoperaattori nähdä, että käytän Tor Browseria?
Operaattori näkee, että liikennettä menee tunnettuihin Tor-solmuihin, vaikka ei näe sisältöä. Jos haluat piilottaa myös tämän tiedon, käytä VPN:ää ennen Tor-yhteyden muodostamista tai valitse silta (bridge), joka naamioi liikenteen tavalliseksi HTTPS-liikenteeksi.

Kannattaako Tor Browser asentaa tavalliselle kotikoneelle vai erilliselle laitteelle?
Tavalliselle koneelle asennus riittää useimpiin tarpeisiin, kunhan noudatat oppaan turvaohjeita. Jos käsittelet erittäin arkaluontoista materiaalia toistuvasti, erillinen, vain tähän tarkoitukseen varattu laite tai Tails-USB-tikku vähentää riskiä, että muu koneella oleva haittaohjelma tai valvontaohjelmisto vaarantaa istuntosi.

Toimiiko Tor Browser samalla tavalla kuin tavallinen Firefox, jonka olen jo tottunut käyttämään?
Käyttöliittymä on hyvin samankaltainen, koska Tor Browser pohjautuu Firefoxin ESR-versioon. Suurin ero on taustalla toimivassa reitityksessä sekä oletusasetuksissa, jotka on viritetty yksityisyyttä varten, ei nopeutta tai mukavuutta varten. Tästä syystä osa tutuista toiminnoista, kuten laajennusten hallinta, on tarkoituksella rajoitettu.

Tor Browser 15.0.19 on tätä kirjoitettaessa vakain ja turvallisin tapa aloittaa anonyymi selaaminen, ja perusasennus vie käytännössä alle tunnin, vaikka lukisit jokaisen vaiheen huolella läpi. Suurin osa työstä ei ole itse teknistä asennusta, vaan tottumusten muuttamista: laajennusten välttämistä, ikkunan koon säilyttämistä ja henkilökohtaisten tilien pitämistä erossa anonyymeista istunnoista. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, loppu on lähinnä päivitysten seuraamista ja Tor-projektin oman tukisivuston tarkistamista aina, kun jokin tuntuu toimivan odottamattomasti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lisää yksityisyysaiheisia oppaita löydät Yksityisyys-osiostamme.

Lähteet: Tor Project – Download, Tor Project Blog, Tor Project Support, Tails, Electronic Frontier Foundation.

Tor Browser 15.0.19: Asennus 12 Vaiheessa [2026]