EU palautti heinäkuussa 2026 kiistellyn viestien seulontajärjestelyn takaisin voimaan ja jatkoi sitä huhtikuuhun 2028 asti. Samalla unioni teki jotain, mitä yksityisyysjärjestöt eivät osanneet odottaa: se sulki päästä-päähän-salatut sovellukset, kuten Signalin ja WhatsAppin, kokonaan järjestelyn ulkopuolelle. Suomalaisille ja muille pohjoismaisille käyttäjille päätös tarkoittaa, että arkiset Signal- ja WhatsApp-keskustelut pysyvät toistaiseksi rauhassa, mutta sähköposti, pilvipalvelut ja salaamattomat viestisovellukset jäävät edelleen vapaaehtoisen skannauksen piiriin.
Kyse on niin sanotusta Chat Control -asetuksesta, joka on kiertänyt Brysselin käytäviä jo vuodesta 2022. Kesän 2026 käänteet, ensin lain raukeaminen huhtikuussa ja sitten sen elvyttäminen heinäkuussa, tekivät prosessista poikkeuksellisen sotkuisen. Techspotin mukaan lopputulos antaa Metalle ja Googlelle luvan jatkaa viestien skannaamista, kun taas kriitikot puhuvat suoraan joukkovalvonnasta.
Mitä heinäkuussa 2026 oikeasti päätettiin
Euroopan parlamentti äänesti 9. heinäkuuta 2026 toisessa käsittelyssä väliaikaisen poikkeuksen palauttamisesta ePrivacy-direktiiviin. Äänestystulos oli sinänsä erikoinen: 276 meppiä kannatti jatkoa ja 314 vastusti sitä, mutta vastustajilta puuttui silti 47 ääntä siitä 361 äänen ehdottomasta enemmistöstä, joka olisi tarvittu esityksen kaatamiseen toisessa käsittelyssä. Näin useampi meppi äänesti lakia vastaan kuin sen puolesta, ja se tuli silti voimaan. ClosedNetworkin seurantasivun mukaan juuri tämä menettelyllinen yksityiskohta on herättänyt eniten hämmennystä.
EU-maiden neuvosto vahvisti järjestelyn 23. heinäkuuta 2026. Euronewsin raportoinnin mukaan väliaikainen malli on nyt voimassa 3. huhtikuuta 2028 saakka, ellei pysyvää asetusta hyväksytä sitä ennen. Neuvosto hyväksyi samalla mepien vaatiman muutoksen, joka rajaa aidosti päästä-päähän-salatut palvelut, kuten WhatsAppin, Telegramin salaiset keskustelut ja Signalin, koko järjestelyn ulkopuolelle.
Näin lakiprojekti eteni: neljä vuotta väliaikaisuutta
Tarina alkoi vuonna 2021, kun EU sääti tilapäisen poikkeuksen ePrivacy-direktiiviin. Se antaa sähköpostipalveluille, some-alustoille ja pilvipalveluille luvan seuloa vapaaehtoisesti lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia, tuttavallisemmin CSAM-sisältöä. Tätä ensimmäistä versiota kutsutaan usein nimellä Chat Control 1.0.
Toukokuussa 2022 Euroopan komissio nosti panoksia ja esitti pysyvää asetusta, joka olisi voinut velvoittaa palveluntarjoajat pakolliseen sisällön tunnistukseen myös salatussa viestinnässä. Tämä kunnianhimoisempi Chat Control 2.0 -hanke on edelleen kesken, ja juuri sen ympärillä käydään EU:n tähän mennessä pisimpiä yksityisyyskeskusteluja. Wikipedian kokoaman aikajanan mukaan neuvottelut pysyvästä mallista jatkuvat edelleen kolmikantaneuvotteluina komission, parlamentin ja neuvoston välillä.
Huhtikuun 2026 romahdus
Väliaikainen poikkeus oli tarkoitus uudistaa keväällä 2026. Parlamentin valiokunta kannatti 11. maaliskuuta jatkoa elokuuhun 2027 saakka, mutta täysistunto päätti toisin. Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan täysistunto hylkäsi 26. maaliskuuta komission jatkoesityksen äänin 307–306 ja päätti ensimmäisen käsittelynsä siihen. Seurauksena koko väliaikainen malli raukesi 3. huhtikuuta 2026, ja vapaaehtoinen skannaus pysähtyi EU-tasolla lyhyeksi aikaa kokonaan.
Yksityisyyden puolustajat juhlivat tuolloin voittoa. Riemu jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä komissio ja neuvosto palasivat asiaan nopeasti uudella, tiukemmalla kompromissilla.
Aikajana: neljän vuoden köydenveto Brysselissä
| Ajankohta | Tapahtuma | Lopputulos |
|---|---|---|
| 2021 | Väliaikainen ePrivacy-poikkeus (Chat Control 1.0) astuu voimaan | Vapaaehtoinen CSAM-skannaus sallitaan |
| Toukokuu 2022 | Komissio esittää pysyvää asetusta (Chat Control 2.0) | Neuvottelut alkavat, jatkuvat yhä |
| 11.3.2026 | Parlamentin valiokunta kannattaa jatkoa elokuuhun 2027 | Esitys etenee täysistuntoon |
| 26.3.2026 | Täysistunto äänestää jatkoesityksestä | Hylätty äänin 307–306 |
| 3.4.2026 | Väliaikainen poikkeus raukeaa | Vapaaehtoinen skannaus pysähtyy EU:ssa |
| 9.7.2026 | Parlamentti äänestää toisessa käsittelyssä uudesta, salauspoikkeuksen sisältävästä mallista | 276 puolesta, 314 vastaan, enemmistö (361) ei täyty, laki jää voimaan |
| 23.7.2026 | EU-maiden neuvosto vahvistaa järjestelyn | Voimassa 3.4.2028 saakka |
| Arvio 2029 | Komission määräaikainen arviointi pakollisesta tunnistuksesta | Ratkaisee, tuleeko pysyvästä mallista tiukempi |
Miten vapaaehtoinen skannaus käytännössä toimii
Tekninen toteutus jää mediassa usein taka-alalle, vaikka se selittää koko kiistan ytimen. Vapaaehtoisessa mallissa palveluntarjoaja vertaa käyttäjän lähettämää kuvaa tai tiedostoa tunnettujen CSAM-materiaalien tiivistearvoihin, niin sanottuihin hasheihin, esimerkiksi Microsoftin kehittämän PhotoDNA-teknologian avulla. Jos tiivistearvo täsmää tietokannassa olevaan merkintään, järjestelmä lippuaa sisällön ja ohjaa sen ihmisarvioijalle tai suoraan viranomaisille. Menetelmä ei lue viestin tekstisisältöä, vaan vertaa vain kuvien digitaalisia sormenjälkiä.
Juuri tämä tekninen yksityiskohta tekee E2EE-rajauksesta merkityksellisen. Aidosti päästä-päähän-salatussa palvelussa edes palveluntarjoaja itse ei näe viestin sisältöä selkokielisenä, joten hash-vertailua ei voida tehdä palvelimella lainkaan ilman salauksen murtamista tai niin kutsuttua asiakaspään skannausta, jossa vertailu tapahtuisi käyttäjän omalla laitteella ennen salausta. Juuri asiakaspään skannaus on se malli, jota Apple kokeili ja perui vuosina 2021 ja 2022 voimakkaan vastustuksen jälkeen, ja samasta ideasta on kyse myös silloin, kun keskustellaan siitä, voitaisiinko Signal tai WhatsApp joskus pakottaa vastaavaan ratkaisuun.
Mikä on suojassa ja mikä ei
Käytännön kannalta olennaisin kysymys on tämä: koskeeko seulonta minun viestejäni? Vastaus riippuu siitä, millä sovelluksella viestit lähetetään. Andrea Fortunan analyysin mukaan heinäkuun kompromissi rajaa nimenomaisesti ulos kaikki palvelut, jotka käyttävät aitoa päästä-päähän-salausta oletuksena. Tähän joukkoon kuuluvat Signal, WhatsAppin tavalliset keskustelut, Telegramin salaiset keskustelut sekä salatut sähköpostipalvelut kuten Proton Mail ja Tuta silloin, kun käyttäjä on ottanut salauksen käyttöön.
Sen sijaan järjestely jättää edelleen oven auki vapaaehtoiselle skannaukselle palveluissa, jotka eivät ole oletuksena päästä-päähän-salattuja. Näitä ovat muun muassa tavallinen sähköposti, pilvitallennus ja iso osa some-alustojen yksityisviesteistä. Reutersin mukaan neuvosto hyväksyi salauspoikkeuksen mepien esityksestä, mutta korosti samalla, ettei tämä ratkaisu ennakoi mitään pysyvän asetuksen lopputuloksesta.
Miksi asia koskettaa juuri Suomea ja Pohjoismaita
Pohjoismaissa Signal ja WhatsApp ovat arkipäivän työkaluja niin kansalaisille kuin viranomaisillekin. Puolustusvoimien ja poliisin sisäisissä ohjeissa salattuja sovelluksia on vuosien varrella suositeltu nimenomaan siksi, että viestien sisältöä ei voida lukea matkan varrella. Heinäkuun 2026 kompromissi vahvistaa juuri tätä asetelmaa: mitään pakkoa avata salausta ei toistaiseksi ole tulossa.
Toinen puoli asiasta koskee lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön torjuntaa, joka on ollut pohjoismaisen lainsäädännön ja poliisiviranomaisten pitkäaikainen painopiste. Voimassa oleva väliaikainen malli antaa suurille alustoille, kuten Metalle ja Googlelle, edelleen mahdollisuuden ilmoittaa löytämästään CSAM-materiaalista lainvalvonnalle myös Suomessa. Keskustelu siitä, riittääkö vapaaehtoinen malli vai tarvitaanko lopulta pakollisia tunnistusmääräyksiä, jatkuu siis rinnakkain lapsen suojelun ja yksityisyyden näkökulmista.
Käytännössä pohjoismainen keskustelu jakautuu karkeasti kahteen leiriin. Lastensuojelujärjestöt ja osa poliisiviranomaisista pitävät vapaaehtoista skannausta välttämättömänä työkaluna, koska ilman sitä suuri osa verkossa leviävästä hyväksikäyttömateriaalista jäisi kokonaan havaitsematta. Yksityisyysjärjestöt ja osa teknologia-alan toimijoista puolestaan korostavat, että samat tunnistusjärjestelmät voivat laajentua tai muuttua pakollisiksi ajan myötä, jolloin niiden vaikutus ulottuisi myös tavallisten kansalaisten arkiseen viestintään ilman rikosepäilyä.
Kritiikki: mepit ja järjestöt puhuvat joukkovalvonnasta
Saksalainen Piraattipuolueen meppi Patrick Breyer on ollut hankkeen näkyvin vastustaja koko sen historian ajan. Hän on toistuvasti kutsunut järjestelyä epäilyksettömäksi massavalvonnaksi ja johtanut kampanjoita sen uusimista vastaan. Maaliskuun 2026 hylkäysäänestyksen jälkeen Breyer ja muut yksityisyysmieliset mepit juhlistivat lain raukeamista, vain nähdäkseen sen palaavan heinäkuussa uudessa muodossa.
Digioikeusjärjestöt ovat pitkään varoittaneet, että automaattinen sisällön seulonta tuottaa runsaasti vääriä positiivisia tuloksia ja normalisoi kansalaisten viestinnän yleistä valvontaa. Huoli ei liity vain nykyiseen väliaikaiseen malliin, vaan siihen, että vapaaehtoisesta skannauksesta voi ajan myötä tulla poliittinen ponnahduslauta pakolliselle mallille. Juuri tästä syystä pysyvän asetuksen tekstiin on kirjattu arviointilauseke, joka velvoittaa komission arvioimaan noin kolmen vuoden kuluttua, onko pakollinen tunnistus teknisesti ja oikeudellisesti perusteltua.
Signal-säätiön johto on vuosien mittaan ollut hankkeen jyrkin vastustaja teknologiapuolella. Säätiön presidentti Meredith Whittaker on aiemmissa kannanotoissaan todennut, että Signal vetäytyisi pikemminkin markkinoilta kuin rakentaisi salaukseen takaportin. Heinäkuun 2026 salauspoikkeus tarkoittaa, ettei Signalin tarvitse toistaiseksi tehdä tätä valintaa EU:n alueella.
Kansainvälinen vertailu: EU, Britannia ja Yhdysvallat eri linjoilla
EU ei ole ainoa alue, joka painii salatun viestinnän valvonnan kanssa. Britannian Online Safety Act antaa valvontaviranomainen Ofcomille valtuudet vaatia alustoilta niin kutsutun akkreditoidun teknologian käyttöä lapsiin kohdistuvan hyväksikäyttömateriaalin tunnistamiseksi. Kriitikkojen mukaan tämä voisi käytännössä pakottaa myös päästä-päähän-salattujen palvelujen skannaukseen, mikä tarkoittaisi tosiasiallista salauksen takaporttia. EU:n heinäkuun 2026 ratkaisu kulkee toiseen suuntaan: se sulkee salatut palvelut nimenomaisesti pois vapaaehtoisen mallin piiristä, ainakin toistaiseksi.
Yhdysvalloissa lähestymistapa nojaa edelleen vapaaehtoisuuteen ja palveluntarjoajien omaan ilmoitusvelvollisuuteen kansalliselle NCMEC-järjestölle. Erillistä EU:n kaltaista ePrivacy-poikkeusta ei tarvita, koska amerikkalainen lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti rajoita vapaaehtoista skannausta samalla tavalla kuin eurooppalainen tietosuojalainsäädäntö. Debatti salauksen murtamisesta käydään sielläkin, muun muassa toistuvasti esiin nousevan EARN IT -lakialoitteen kautta, mutta yhtään EU:n kaltaista, koko unionia koskevaa väliaikaista poikkeusjärjestelmää ei ole olemassa.
Näiden kolmen mallin rinnakkainen tarkastelu paljastaa jotain oleellista koko keskustelusta: yksikään suuri lainsäätäjä ei ole vielä onnistunut rakentamaan pysyvää, laajasti hyväksyttyä ratkaisua siihen, miten lapsiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä torjutaan ilman, että samalla heikennetään miljardien käyttäjien arkista viestintäturvaa. EU:n heinäkuun 2026 kompromissi on tästä hyvä esimerkki: se ratkaisee ongelman väliaikaisesti mutta jättää keskeisimmän kysymyksen, koskeeko sääntely joskus myös salattua viestintää, edelleen auki.
Vertailutaulukko: kolme mallia rinnakkain
| Alue | Sääntelymalli | Koskeeko salattua viestintää | Tilanne 8/2026 |
|---|---|---|---|
| EU, väliaikainen poikkeus | Vapaaehtoinen CSAM-skannaus alustoille | Ei, E2EE-palvelut rajattu ulos | Voimassa 3.4.2028 asti |
| EU, pysyvä asetus (neuvoteltavana) | Mahdollisesti pakollinen tunnistusmääräys | Ratkaisematta, arviointi noin 2029 | Kolmikantaneuvottelut kesken |
| Britannia, Online Safety Act | Ofcomin hyväksymä "akkreditoitu teknologia" | Kriitikkojen mukaan käytännössä kyllä | Voimassa, kiistanalainen |
| Yhdysvallat | Vapaaehtoinen skannaus, NCMEC-ilmoitukset | Ei erillistä salauksenpurkuvaatimusta | Vapaaehtoinen malli jatkuu ennallaan |
Markkinavaikutukset: kuka voittaa ja kuka joutuu sopeutumaan
Metalle ja Googlelle heinäkuun 2026 ratkaisu on lähinnä jatkumo: molemmat ovat ylläpitäneet vapaaehtoisia tunnistusjärjestelmiä vuodesta 2021 lähtien, ja väliaikainen malli antaa niille yksinkertaisesti luvan jatkaa samaa käytäntöä ilman katkoksia. Salatuille viestisovelluksille tilanne on toisenlainen voitto. Signal, WhatsApp ja Telegram säilyttävät turvallisuusmallinsa koskemattomana, mutta neuvoston oma kirjaus siitä, ettei poikkeus ennakoi pysyvän asetuksen sisältöä, pitää epävarmuuden yllä myös näille toimijoille.
Yrityksille ja julkishallinnolle, jotka käyttävät salattua viestintää sisäisessä tietoturvatyössä, ratkaisu tarkoittaa käytännössä sitä, ettei nykyisiä työkaluja tarvitse vaihtaa kesken kaiken. Compliance-tiimit ympäri Eurooppaa seuraavat kuitenkin tarkasti, miten kolmikantaneuvottelut pysyvästä mallista etenevät, koska lopullinen teksti voi vielä muuttaa tilannetta olennaisesti.
Huhtikuun ja heinäkuun 2026 väliin jäänyt epävarmuusjakso näkyi myös yksityisyystyökalujen ympärillä käydyssä keskustelussa. Kun laki raukesi huhtikuussa ja palasi sitten heinäkuussa uudessa muodossa, aihe nousi toistuvasti esiin teknologiamediassa ja keskustelupalstoilla, mikä piti salatun viestinnän ja salatun sähköpostin kaltaiset aiheet näkyvästi esillä koko kevään ja kesän ajan. Samankaltainen ilmiö nähtiin aiemmin, kun yksityisyyttä korostavat hakukoneet saivat lisää huomiota käyttäjien reagoidessa suurten alustojen tekoälyvetoisiin uudistuksiin. Sääntelydraama toimii tässä mielessä epäsuorana markkinointina koko yksityisyystyökalujen kentälle, vaikka kukaan ei sitä varsinaisesti tavoittele.
GDPR ja tietosuojaviranomaisten näkökulma
Chat Control -keskustelu risteää suoraan yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa, vaikka kyse onkin muodollisesti ePrivacy-direktiivin poikkeuksesta. Molemmat säädökset suojaavat samaa asiaa, käyttäjän viestintää ja siihen liittyvää dataa, eri kulmista. Tietosuojaviranomaiset ovat vuosien varrella toistuvasti muistuttaneet, että vapaaehtoinenkin massaluontoinen sisällön seulonta pitää arvioida suhteellisuusperiaatteen kautta: onko puuttuminen oikeassa suhteessa tavoiteltuun hyötyyn nähden. Tämä sama suhteellisuusvaatimus nousee esiin sekä GDPR:n että ePrivacy-sääntelyn tulkinnassa, ja se on yksi syy siihen, miksi pysyvästä CSAM-asetuksesta ei ole päästy sopuun jo kolmeen vuoteen.
Suomessa Tietosuojavaltuutetun toimisto seuraa EU-tason sääntelyä tiiviisti, koska lopullinen pysyvä asetus vaikuttaisi suoraan siihen, millaisia velvoitteita suomalaisille palveluntarjoajille ja niiden käyttämille alustoille voidaan asettaa. Kunnes pysyvä malli valmistuu, kansallinen liikkumavara on rajallinen: väliaikainen poikkeus on EU-tason päätös, eikä yksittäinen jäsenmaa voi sitä yksin tiukentaa tai löysätä.
Täytäntöönpano ja sanktiot: mitä nykyinen malli ei vielä sisällä
Väliaikainen ePrivacy-poikkeus itsessään ei sisällä uusia sakkomekanismeja. Se on lupa, ei velvoite: palveluntarjoaja saa skannata vapaaehtoisesti, mutta sitä ei rangaista, jos se päättää olla tekemättä niin. Todelliset täytäntöönpanon työkalut, mahdolliset sakot ja valvontamekanismit, tulevat vasta pysyvän asetuksen mukana, ja ne kytkeytyvät todennäköisesti osaksi digipalvelusäädöksen (DSA) laajempaa valvontakehikkoa. Tämä ero on tärkeä muistaa: kesän 2026 uutisointi koski oikeutta skannata, ei pakkoa siihen.
Historiallinen konteksti: neljäs kierros samaa taistelua
EU:n salauskeskustelu ei ole uusi ilmiö. Samantyyppinen vääntö käytiin jo 2010-luvun lopulla tietoliikennemetadatan tallennusvelvoitteista, ja 2020-luvun alussa aiheena olivat rikostorjunnan pääsyoikeudet salattuun dataan. Chat Control eroaa aiemmista kierroksista siinä, että se kohdistuu suoraan viestien sisältöön reaaliajassa, ei vain metadataan tai jälkikäteiseen tietopyyntöön. Freshfieldsin lakiasiantuntijat ovat kuvanneet koko prosessia epävarmaksi poluksi, jossa väliaikaisia ratkaisuja on jouduttu venyttämään toistuvasti, koska pysyvästä mallista ei ole päästy sopuun.
Neljän vuoden aikana järjestelyä on jatkettu tai muutettu ainakin kolmesti: alkuperäinen 2021 poikkeus, sen laajennusyritykset 2024 ja 2025, huhtikuun 2026 raukeaminen sekä heinäkuun 2026 elvytys salauspoikkeuksella. Tämä toistuva väliaikaisuus on itsessään tullut osaksi keskustelua: Brussels Signalin mukaan koko järjestelyä kutsutaan Brysselin käytävillä jo puolileikillään "mini chat controliksi", koska se ei koskaan näytä saavan lopullista muotoaan.
Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että EU on aiemminkin joutunut perumaan tai lieventämään kunnianhimoisia valvontahankkeitaan voimakkaan vastustuksen edessä. Vuosien 2014 ja 2015 tietoliikenteen tallennusvelvoitteita koskeva direktiivi kaatui lopulta EU-tuomioistuimessa perusoikeuksien vastaisena, ja samantyyppinen oikeudellinen paine varjostaa nytkin Chat Control -hanketta. Jos pysyvä asetus lopulta sisältäisi pakollisen, myös salattuun viestintään ulottuvan tunnistusvelvoitteen, on hyvin todennäköistä, että se päätyisi vastaavaan oikeudelliseen tarkasteluun EU-tuomioistuimessa ennen kuin sitä voitaisiin soveltaa käytännössä.
Mitä seuraavaksi: viisi ennustetta
Kesän 2026 äänestysdraama ei sulkenut aihetta, se vain siirsi seuraavan kierroksen myöhemmäksi. Pysyvän asetuksen kolmikantaneuvottelut jatkuvat samaan aikaan, kun väliaikainen malli pysyy voimassa taustalla aina vuoteen 2028 asti. Seuraavat viisi kehityskulkua kannattaa pitää silmällä, kun aihe palaa otsikoihin uudelleen.
- Kolmikantaneuvottelut pysyvästä CSAM-asetuksesta jatkuvat läpi syksyn 2026 ja todennäköisesti vielä 2027, sillä parlamentin ja neuvoston näkemykset pakollisesta tunnistuksesta poikkeavat yhä toisistaan.
- Salauspoikkeus säilyy todennäköisesti myös pysyvässä tekstissä ainakin alkuvaiheessa, koska heinäkuun 2026 kompromississa E2EE-rajaus oli mepien keskeinen ehto jatkolle.
- Komission kolmen vuoden arviointilauseke nostaa aiheen uudelleen otsikoihin vuosien 2028 ja 2029 taitteessa, kun on arvioitava, tuleeko pakollisesta tunnistuksesta lopulta osa pysyvää mallia.
- Britannian Online Safety Actin täytäntöönpano tuottaa todennäköisesti uusia kiistoja Ofcomin ja salattujen viestisovellusten välillä ennen EU:n oman pysyvän mallin valmistumista, ja nämä kiistat vaikuttavat epäsuorasti myös EU:n neuvotteluilmapiiriin.
- Pohjoismaiset toimijat, viranomaisista kansalaisjärjestöihin, todennäköisesti aktivoituvat vahvemmin pysyvän asetuksen lausuntokierroksilla, koska väliaikaisen mallin äänestysdraama huhtikuusta heinäkuuhun 2026 nosti aiheen näkyvyyttä myös pohjoismaisessa mediassa.
Näin suojaat oman viestintäsi tässä välissä
Käytännön ohje on yksinkertainen, vaikka lainsäädäntö sen ympärillä on monimutkaista. Jos viestintäsi kulkee jo Signalin, WhatsAppin tai Telegramin salattujen keskustelujen kautta, väliaikainen malli ei kosketa sisältöäsi. Sähköpostin osalta tilanne on toinen: tavallinen Gmail tai Outlook ei ole päästä-päähän-salattu oletuksena, joten sen sisältö voi periaatteessa kuulua vapaaehtoisen skannauksen piiriin, jos palveluntarjoaja päättää sitä käyttää. Tässä kohtaa salattu sähköposti ja oikein asetetut PGP-avaimet muuttuvat käytännön työkaluiksi, ei vain teoreettiseksi lisäsuojaksi.
Kannattaa myös muistaa, että väliaikainen malli on nimenomaan väliaikainen. Pysyvän asetuksen lopullinen sisältö voi vielä muuttaa tilannetta, joten oman viestintäympäristön tietoinen valinta kannattaa tehdä nyt eikä vasta silloin, kun sääntely mahdollisesti tiukkenee.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Chat Control?
Chat Control on epävirallinen nimi EU:n väliaikaiselle ePrivacy-poikkeukselle ja sitä seuraavalle pysyvälle CSAM-asetusehdotukselle, jotka koskevat lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön aineiston tunnistamista verkkoviestinnässä.
Koskeeko uusi järjestely Signalia tai WhatsAppia?
Ei. Heinäkuun 2026 kompromississa aidosti päästä-päähän-salatut palvelut, mukaan lukien Signal, WhatsAppin tavalliset keskustelut ja Telegramin salaiset keskustelut, rajattiin nimenomaisesti järjestelyn ulkopuolelle.
Kuinka kauan väliaikainen poikkeus on voimassa?
EU-maiden neuvosto vahvisti 23. heinäkuuta 2026, että järjestely on voimassa 3. huhtikuuta 2028 saakka, jollei pysyvää asetusta hyväksytä sitä ennen.
Miksi laki raukesi huhtikuussa 2026 ja palasi sitten takaisin?
Parlamentti hylkäsi 26. maaliskuuta 2026 äänin 307–306 komission esittämän jatkon, jolloin väliaikainen malli raukesi 3. huhtikuuta. Uusi, salauspoikkeuksen sisältävä versio hyväksyttiin sen jälkeen toisessa käsittelyssä 9. heinäkuuta 2026.
Onko skannaus pakollista palveluntarjoajille?
Ei tällä hetkellä. Nykyinen väliaikainen malli mahdollistaa vapaaehtoisen skannauksen. Pakollisia tunnistusmääräyksiä koskeva keskustelu jatkuu osana pysyvää asetusta, ja komissio on sitoutunut arvioimaan asiaa uudelleen noin kolmen vuoden kuluttua.
Miten Suomi tai muut Pohjoismaat ovat suhtautuneet asiaan?
EU-tason raportointi käsittelee päätöksiä pääasiassa koko jäsenmaajoukon tasolla, eikä yksittäisten maiden äänestyskäyttäytymisestä ole julkista, eriteltyä tietoa saatavilla. Pohjoismaisissa keskusteluissa on kuitenkin painotettu erityisesti salauksen suojaamista, mikä näkyi myös lopullisessa E2EE-rajauksessa.
Mitä tapahtuu, jos pysyvä asetus tuo mukanaan pakollisen skannauksen?
Signal-säätiö on aiemmin todennut olevansa valmis vetäytymään markkinoilta, joissa sen edellytettäisiin rakentavan salaukseen takaportti. Vastaava reaktio muilta salattua viestintää tarjoavilta toimijoilta on mahdollinen, jos pysyvä asetus lopulta velvoittaisi myös E2EE-palvelut skannaukseen.
Miten tämä eroaa Britannian Online Safety Actista?
Britannian malli antaa valvoja Ofcomille valtuudet vaatia niin kutsutun akkreditoidun teknologian käyttöä, minkä kriitikot katsovat voivan käytännössä pakottaa myös salattujen palvelujen skannaukseen. EU:n heinäkuun 2026 ratkaisu kulkee toiseen suuntaan sulkemalla salatut palvelut nimenomaisesti ulos, ainakin toistaiseksi.
Voiko pysyvä asetus vielä kaatua kokonaan, kuten kävi huhtikuussa 2026?
Kyllä. Maaliskuun 2026 äänestys osoitti, että parlamentin enemmistö voi milloin tahansa hylätä komission esityksen, jolloin koko väliaikainen järjestely raukeaisi jälleen. Pysyvän asetuksen kohdalla riski on samantyyppinen niin kauan kuin parlamentti, neuvosto ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen pakollisen tunnistuksen laajuudesta.
