EU:n digitaalinen identiteettilompakko saa lokakuussa 2026 teknisen käänteen, joka voi muuttaa koko henkilötietojen todistamisen logiikan verkossa. ETSI ja Euroopan komissio ovat vahvistaneet, että nollatiedon todistukset (zero-knowledge proof, ZKP) nousevat EUDI-lompakon ensisijaiseksi tavaksi esittää tietoja palveluntarjoajille. Perinteinen mDoc-esitys jää varajärjestelmäksi. Muutos koskee kaikkia 27 EU-jäsenmaata, joiden on eIDAS-asetuksen (Regulation 2024/1183) nojalla tarjottava kansalaisilleen toimiva lompakko vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kyse ei ole pienestä tekninuanssista. Nollatiedon todistus mahdollistaa sen, että käyttäjä voi vahvistaa esimerkiksi täysi-ikäisyytensä tai ammattipätevyytensä paljastamatta mitään muuta henkilötietoa taustalla olevasta asiakirjasta. Suomessa aihe koskettaa suoraan Digi- ja väestötietovirastoa (DVV), joka vastaa kansallisen EUDI-lompakon toteutuksesta, ja laajemmin kaikkia pankkeja, operaattoreita ja viranomaisia, jotka joutuvat sopeuttamaan tunnistuspalvelunsa uuteen standardiin ensi vuosien aikana.
Tämä artikkeli käy läpi, mitä ETSI ja Euroopan komissio ovat lokakuussa 2026 julkaisseet ZKP:n teknisestä toteutuksesta, miksi menetelmä rakentuu nykyisten allekirjoitusjärjestelmien päälle ilman niiden korvaamista, ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä suomalaisille kuluttajille, pankeille ja viranomaisille seuraavien vuosien aikana.
Mikä nollatiedon todistus tarkalleen on
Nollatiedon todistus on kryptografinen menetelmä, jolla osapuoli voi todistaa väitteen todeksi paljastamatta väitteen taustalla olevaa tietoa. Käytännön esimerkki: palvelu kysyy, oletko yli 18-vuotias. Perinteinen digitaalinen henkilötodistus näyttäisi koko syntymäajan, nimen ja asiakirjanumeron. ZKP-pohjainen todistus vastaa kyllä tai ei paljastamatta mitään muuta.
Euroopan komission EUDI-lompakon teknisessä dokumentaatiossa ZKP kuvataan menetelmäksi, joka vähentää jaettavan tiedon määrää, pienentää eri palveluiden välistä korrelaatioriskiä ja heikentää phishing- ja replay-hyökkäysten tehoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka kaksi eri verkkokauppaa pyytäisi samalta käyttäjältä ikätodistuksen, kaupat eivät voi yhdistää todistuksia samaksi henkilöksi, jos todistus on rakennettu ZKP-periaatteella eikä perinteisellä digitaalisella allekirjoituksella.
Tämä periaate eroaa merkittävästi tavanomaisista digitaalisista allekirjoituksista, joissa koko asiakirja tai sen tiiviste kulkee todistuksen mukana. Nollatiedon todistuksessa matemaattinen rakenne, usein SNARK-tyyppinen piiri (succinct non-interactive argument of knowledge), vahvistaa väitteen oikeellisuuden ilman, että todistuksen vastaanottaja näkee lähdedataa lainkaan. Laajemmin nollatiedon todistus kuuluu samaan kryptografian menetelmäperheeseen kuin tiivistefunktiot ja epäsymmetriset avainparit, mutta sen tavoite on erilainen: siinä missä tiivistefunktio tiivistää tiedon, ZKP piilottaa sen kokonaan todistuksen vastaanottajalta.
Aikataulu: pakollinen kaikille 27 EU-maalle vuoden loppuun mennessä
eIDAS 2.0 -asetus velvoittaa jokaisen EU-jäsenmaan tarjoamaan kansalaisilleen toimivan digitaalisen identiteettilompakon vuoden 2026 loppuun mennessä. Hasso Plattner -instituutin tietoturvatutkija Anja Lehmann tiivistää velvoitteen suoraan: kaikkien EU-jäsenmaiden on toimitettava EUDI-lompakot kansalaisilleen vuoden 2026 loppuun mennessä eIDAS-asetuksen (Regulation 2024/1183) mukaisesti. Aikataulu on tiukka, koska kyse ei ole vain yhdestä sovelluksesta vaan koko taustalla olevasta luottamusinfrastruktuurista: liikkeeseenlaskijat, varmentajat, laitteistoturvamoduulit (HSM) ja tarkistusjärjestelmät on saatava yhteensopiviksi uuden esitysmekanismin kanssa.
Lokakuussa 2026 julkaistun ETSI-esityksen mukaan ZKP on asetettu lompakon pakolliseksi esitysmekanismiksi, ja tavanomainen mDoc-esitys toimii sen rinnalla varamenetelmänä silloin, kun ZKP ei vielä ole käytössä kaikissa järjestelmissä. Tämä kaksoisjärjestely antaa jäsenmaille siirtymäajan: lompakko toimii heti, mutta ZKP-ominaisuudet otetaan käyttöön asteittain sitä mukaa kun tekniset määritykset vakiintuvat.
Samaan aikaan Implementing Regulation (EU) 2026/1731 astui voimaan 11. elokuuta 2026 ja korvasi aiemman W3C VCDM 1.1 -formaatin SD-JWT VC -formaatilla henkilöllisyyden todistamisen (PID) perusmuotona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen lompakkoon myönnetty attestaatio on nyt rakennettava joko mDoc- tai SD-JWT VC -muotoon, ja ZKP rakennetaan näiden formaattien päälle, ei niiden korvaajaksi.
ETSI:n syyskuun työpaja ja uusi tekninen määritys
ETSI ja CEN järjestivät yhteisen työpajan EU:n digitaalisesta identiteettikehyksestä 29. syyskuuta–1. lokakuuta 2026. Ohjelmassa oli erillinen istunto nimellä “Zero knowledge proofs and wallet unit attestations”, jota moderoi Jean-Emmanuel Perez Hernandez Nowinasta ja jossa esiintyi myös Peter Altmann Ruotsin DIGG-virastosta. Työpaja kokosi saman katon alle standardointielimet, kansalliset toteuttajat ja tutkijat, joiden tehtävänä on viimeistellä ZKP:n tekninen määritys ennen vuoden loppua.
Standardointityö etenee kahdessa osassa. ETSI:n tekninen raportti TR 119 476-1, versio 1.3.1, on päivätty elokuulle 2025 ja kuvaa valikoivan tietojen paljastamisen yleiset periaatteet. Sen jatko-osa, TS 119 476-2, keskittyy nimenomaan ZKP:n toteutukseen EUDI-lompakossa, ja sen stabiilin luonnoksen tavoiteaikataulu on vuoden 2026 loppu, varsinaisen julkaisun odotetaan valmistuvan vuonna 2027. Tämä aikataulu tarkoittaa, että vaikka eIDAS velvoittaa lompakon käyttöön 2026 lopussa, ZKP-osuuden tekninen spesifikaatio valmistuu vasta sen jälkeen – lompakot julkaistaan siis ensin perusmuodossa ja ZKP-kyvykkyys seuraa perässä.
Kaksi ZKP-perhettä lompakoissa: valikoiva paljastus ja SNARK-ratkaisut
EUDI-lompakon teknisessä työssä tarkastellaan kahta erilaista ZKP-perhettä. Ensimmäinen on valikoivaan tietojen paljastamiseen optimoitu allekirjoitusmenetelmä, joka on kevyempi laskennallisesti ja sopii yksinkertaisiin kyllä/ei-väitteisiin kuten ikärajan täyttymiseen. Toinen on yleiskäyttöinen SNARK-tyyppinen ratkaisu, joka pystyy todistamaan monimutkaisempia väitteitä, esimerkiksi useiden ehtojen yhdistelmiä samassa todistuksessa, mutta vaatii enemmän laskentatehoa ja monimutkaisempaa piirisuunnittelua.
Käytännön toteutuksessa järjestelmän ylläpitäjä (scheme owner) julkaisee hyväksyttyjen todistuspiirien (proof circuits) joukon, jota tarkistajat voivat käyttää. Tämä keskitetty piirien hallinta on tärkeä yksityiskohta: se estää sen, että kuka tahansa voisi tuoda järjestelmään oman, tarkistamattoman todistuslogiikkansa, mikä olisi vakava tietoturvariski koko luottamusketjulle.
Miten ZKP rakentuu olemassa olevien mDoc-asiakirjojen päälle
Yksi ETSI:n lokakuun 2026 esityksen keskeisistä teknisistä oivalluksista on se, että ZKP voidaan rakentaa suoraan ECDSA P-256 -allekirjoitettujen ISO mDoc -asiakirjojen päälle. Tämä tarkoittaa, ettei nykyisten liikkeeseenlaskijoiden, avainten eikä laitteistoturvamoduulien (HSM) tarvitse muuttua. Sama attestaatio toimii sekä nykyisessä, ei-ZKP-pohjaisessa tarkistusjärjestelmässä että uudessa EUDI-lompakon ZKP-esityksessä.
Tämä yhteensopivuus on olennainen syy, miksi ratkaisu etenee nopeasti standardointiprosessissa. Jäsenmaiden ei tarvitse rakentaa koko identiteetti-infrastruktuuriaan uudelleen, vaan ZKP toimii lisäkerroksena olemassa olevan allekirjoitusinfrastruktuurin päällä. Konseptitasolla todistusprosessi etenee karkeasti näin:
1. Liikkeeseenlaskija allekirjoittaa mDoc-attestaation ECDSA P-256 -avaimella
2. Lompakko vastaanottaa pyynnön: "todista olevasi yli 18-vuotias"
3. Lompakko valitsee hyväksytyn todistuspiirin (proof circuit)
4. Lompakko tuottaa ZKP-todistuksen allekirjoitetun mDocin pohjalta
5. Palveluntarjoaja tarkistaa todistuksen paljastamatta alkuperäistä dataa
6. Todistus on uudelleenkäytettävä attestaation voimassaoloajan sisälläToinen tekninen etu on se, että ratkaisu ei vaadi trusted setup -menettelyä, mikä poistaa yhden perinteisten SNARK-ratkaisujen luottamusmalliin liittyvistä erityisvaatimuksista. Trusted setup tarkoittaa kryptografisissa järjestelmissä vaihetta, jossa luodaan salaisia parametreja, jotka on tuhottava luotettavasti käytön jälkeen – jos joku osapuoli säilyttää näitä parametreja, koko järjestelmän luottamus voi murtua. ETSI:n valitsema lähestymistapa kiertää tämän riskin kokonaan.
Suomen tilanne: DVV ja kansallinen toteutus
Suomessa EUDI-lompakon kansallisesta toteutuksesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV), joka on osa laajempaa eIDAS 2.0 -täytäntöönpanoa. Suomella on pitkä perinne vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta pankkitunnusten ja mobiilivarmenteiden kautta, joten tekninen lähtökohta on monia muita jäsenmaita vahvempi. Haaste ei ole niinkään perustunnistautumisen rakentaminen, vaan sen yhteensovittaminen EU-tason ZKP-standardien kanssa niin, että suomalainen lompakko pysyy yhteentoimivana muiden jäsenmaiden lompakoiden kanssa.
Tämä yhteensopivuusvaatimus koskettaa myös suomalaisia pankkeja, operaattoreita ja viranomaisia, jotka toimivat palveluntarjoajina (relying party) lompakkoekosysteemissä. Kun ZKP-esitys yleistyy, näiden organisaatioiden tarkistusjärjestelmien on kyettävä käsittelemään molempia esitysmuotoja – perinteistä mDoc-esitystä ja uutta ZKP-todistusta – siirtymäkauden ajan. Suomen tietosuojalaki kiristyi vuonna 2026 samanaikaisesti, kun GDPR-sakkojen enimmäismäärät nousivat, mikä lisää painetta sille, että tunnistautumisratkaisut rakennetaan datan minimoinnin periaatteen mukaisesti alusta alkaen.
Yksityisyyshyödyt: vähemmän dataa, pienempi korrelaatioriski
Münsterin yliopiston tutkijat Emanuela Podda, Pol Hölzmer, Alexandre Amard, Gilbert Fridgen ja Johannes Sedlmeir ovat tutkineet ZKP:n roolia EUDI-lompakon tietosuojavaatimusten täyttämisessä. Heidän havaintonsa mukaan nollatiedon todistukset mahdollistavat digitaalisten identiteettiasiakirjojen eheyden, aitouden ja voimassaolon tarkistamisen samalla, kun palveluntarjoajalle paljastettavan tiedon määrä supistetaan siihen, mitä voidaan muodollisesti pitää ehdottomana vähimmäismääränä.
Tämä havainto on suoraan linjassa GDPR:n datan minimoinnin periaatteen kanssa, ja se selittää, miksi tietosuojaviranomaiset ovat seuranneet EUDI-lompakon ZKP-kehitystä tarkasti. Perinteisessä mallissa jokainen tunnistautuminen jättää digitaalisen jäljen, jota voidaan periaatteessa yhdistää muihin tapahtumiin. ZKP-malli katkaisee tämän yhdistettävyyden, koska todistus ei sisällä mitään yksilöivää tunnistetta, jota eri palvelut voisivat verrata keskenään.
Asiantuntijat varoittavat: ZKP ei ole vielä täysin kypsä
Vaikka suunta on selvä, EUDI-lompakon tekninen määrittelytyö ei väitä, että ratkaisu olisi valmis käyttöön otettavaksi tänään. EUDI-lompakon teknisen määrityksen laatijat toteavat suoraan omassa dokumentaatiossaan GitHub-repositoriossa, että tällä hetkellä mikään olemassa oleva ZKP-lähestymistapa ei ole täysin soveltuva tai riittävän kypsä suoraan integroitavaksi EUDI-lompakkoon.
Tämä varaus on tärkeä lukea oikein: se ei tarkoita, että ZKP hylättäisiin, vaan että käytössä olevat toteutusvaihtoehdot vaativat lisätyötä suorituskyvyn, auditoitavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi ennen laajaa käyttöönottoa. Anja Lehmann kuvaa kehitystä jatkumona: hänen mukaan ZKP-pohjaisia ratkaisuja harkitaan nimenomaan EUDI:n toiselle sukupolvelle, eli lompakon ensimmäinen laaja julkaisu 2026 lopussa nojaa vielä pääosin perinteiseen valikoivaan paljastukseen, ja varsinainen ZKP-kyvykkyys kypsyy myöhemmissä versioissa. Samassa yhteydessä Lehmann on todennut, että näitä yksityisyysominaisuuksia mahdollistaa juuri nollatiedon todistuksiksi kutsuttu tekniikka, lähteenä Hasso Plattner -instituutin julkaisema esitys – mikä vahvistaa, että ZKP nähdään pitkän aikavälin ratkaisuna, ei pikakorjauksena.
Kannattaa huomata, että tämä kypsyysvaraus koskee nimenomaan ZKP:n teknistä toteutusta lompakossa, ei nollatiedon todistusten matemaattista pohjaa yleisesti – menetelmä itsessään on tutkittu ja käytössä esimerkiksi lohkoketjusovelluksissa jo vuosia. Haaste on sen skaalaaminen miljoonien EU-kansalaisten käyttämään, auditoituun ja lakisääteiseen identiteettijärjestelmään.
ZKP vs perinteinen valikoiva paljastus: vertailutaulukko
Seuraava taulukko kokoaa EUDI-lompakon kahden pääasiallisen esitystavan erot sellaisina kuin ne kuvataan ETSI:n ja Euroopan komission teknisessä dokumentaatiossa.
| Ominaisuus | Perinteinen mDoc-esitys | ZKP-esitys |
|---|---|---|
| Paljastettu tietomäärä | Koko allekirjoitettu attestaatio tai valitut kentät | Vain väitteen totuusarvo (esim. kyllä/ei) |
| Korrelaatioriski eri palveluiden välillä | Korkeampi, koska esitys sisältää yksilöiviä tunnisteita | Matalampi, koska todistus ei sisällä yksilöivää dataa |
| Yhteensopivuus nykyisiin liikkeeseenlaskijoihin | Suora, ei muutoksia | Suora, rakentuu ECDSA P-256 -allekirjoitettujen mDocien päälle |
| Trusted setup -vaatimus | Ei koske | Ei vaadita ETSI:n valitsemassa mallissa |
| Uudelleenkäytettävyys | Rajoitettu, usein uusi esitys per pyyntö | Uudelleenkäytettävä attestaation voimassaoloajan sisällä |
| Standardointitilanne lokakuussa 2026 | Vakiintunut, käytössä lompakon ensimmäisessä versiossa | Kehitteillä, merkitty ensisijaiseksi mekanismiksi, mDoc varajärjestelmänä |
| Kypsyysarvio | Tuotantokäytössä | Ei vielä täysin kypsä laajaan käyttöönottoon |
Aikataulu ja virstanpylväät: ETSI-dokumentit taulukossa
Standardointityön etenemistä on helpompi seurata, kun keskeiset dokumentit ja niiden tilat kootaan yhteen.
| Dokumentti / tapahtuma | Päivämäärä tai tavoite | Tila |
|---|---|---|
| ETSI TR 119 476-1 v1.3.1 | Elokuu 2025 | Julkaistu |
| Implementing Regulation (EU) 2026/1731 (SD-JWT VC) | 11.8.2026 | Voimassa |
| ETSI/CEN-työpaja, Session 5: ZKP ja wallet unit attestations | 29.9.–1.10.2026 | Pidetty |
| ETSI:n ZKP-esitys (ECDSA P-256 -pohjainen malli) | Lokakuu 2026 | Julkaistu |
| EU-jäsenmaiden EUDI-lompakkovelvoite | Vuoden 2026 loppu | Täytäntöönpanossa |
| ETSI TS 119 476-2 (ZKP-toteutus), stabiili luonnos | Tavoite vuoden 2026 loppu | Luonnosvaiheessa |
| ETSI TS 119 476-2, varsinainen julkaisu | 2027 | Odotettavissa |
Historiallinen konteksti: eIDAS 1.0:sta eIDAS 2.0:aan
EU:n sähköisen tunnistamisen sääntely ei syntynyt tyhjästä. Alkuperäinen eIDAS-asetus loi 2010-luvulla yhteiset pelisäännöt rajat ylittävälle sähköiselle tunnistamiselle ja luottamuspalveluille, mutta se ei velvoittanut jäsenmaita tarjoamaan yhtä yhtenäistä lompakkosovellusta kansalaisilleen. Käytännössä tämä johti siihen, että jokainen jäsenmaa rakensi oman, keskenään huonosti yhteensopivan tunnistusjärjestelmänsä – Suomessa pankkitunnukset ja mobiilivarmenne, muissa maissa erilaisia kansallisia ratkaisuja.
eIDAS 2.0 -uudistus, joka tunnetaan virallisesti asetuksena 2024/1183, muutti tämän lähtökohdan: jokaisen jäsenmaan on tarjottava kansalaisilleen EUDI-lompakko, joka toimii yhtenäisesti koko unionin alueella. Nollatiedon todistusten lisääminen lompakon tekniseen arkkitehtuuriin vuonna 2026 on looginen seuraava askel samassa kehityskaaressa: ensin yhtenäistettiin lompakon olemassaolo, nyt yhtenäistetään se tapa, jolla lompakko suojaa käyttäjän yksityisyyttä esitystilanteessa. Samankaltainen kypsymiskaari näkyy myös jälkikvanttisalauksen käyttöönotossa, jota on käsitelty aiemmin esimerkiksi ML-KEM- ja ML-DSA-algoritmien kontekstissa ja kvanttiuhan torjunnassa laajemmin.
Markkinavaikutus ja kilpailu identiteettiteknologiassa
ZKP:n nousu pakolliseksi esitysmekanismiksi vaikuttaa suoraan kolmeen toimialaan: pankkien KYC-prosesseihin (know your customer), teleoperaattorien SIM-rekisteröintiin ja ikätarkistusta vaativiin verkkopalveluihin, kuten peli- ja aikuisviihdealustoihin. Kaikissa näissä tapauksissa palveluntarjoaja tarvitsee tällä hetkellä enemmän henkilötietoa kuin mitä palvelun käyttö varsinaisesti edellyttäisi, koska tekninen vaihtoehto täsmällisempään todistamiseen on puuttunut. ZKP muuttaa tätä asetelmaa perustavanlaatuisesti: palveluntarjoaja saa juridisesti pätevän vastauksen kysymykseensä ilman, että sen on käsiteltävä tai tallennettava asiakkaan koko identiteettidataa.
Tämä siirtymä luo painetta identiteetin varmistuspalveluja tarjoaville yrityksille uudistaa tarkistusjärjestelmänsä tukemaan ZKP-todistuksia mDoc-esityksen rinnalla. Samalla se madaltaa kynnystä sille, että pienemmätkin verkkopalvelut voivat ottaa käyttöön vahvan ikä- tai pätevyystarkistuksen, koska niiden ei enää tarvitse rakentaa omaa, raskasta tietosuojaprosessia henkilötietojen käsittelyä varten – riittää, että ne osaavat tarkistaa yhden standardoidun todistuksen. Pidemmällä aikavälillä tämä voi siirtää kilpailuasetelmaa identiteettimarkkinoilla kohti toimijoita, jotka integroivat EUDI-yhteensopivuuden ensimmäisten joukossa.
Jälkikvanttisalaus ja ZKP: miksi aikataulut kohtaavat
ZKP-standardointi ei tapahdu tyhjiössä. Samaan aikaan Eurooppa valmistautuu kvanttitietokoneiden uhkaan perinteiselle salaukselle. BankInfoSecurityn lokakuun 2026 analyysin mukaan valtiot, Kiinaa lukuun ottamatta, näyttävät yhtenäistyvän ML-KEM-avaimenvaihtomenetelmän ympärille, jonka kehitystä EU on osin rahoittanut ja joka sisältyy NISTin FIPS 203 -standardiin. NIST on myös valinnut varamenetelmäksi HQC-algoritmin, joka perustuu eri matemaattiseen lähestymistapaan mutta on samoin suunniteltu kestämään kvanttilaskennan uhkaa.
EUDI-lompakon kannalta tämä tarkoittaa, että ZKP-todistusten taustalla olevan allekirjoitusinfrastruktuurin (tällä hetkellä ECDSA P-256) on pitkällä aikavälillä kestettävä myös siirtymä jälkikvanttiin salaukseen. Kahden standardointiprosessin – ZKP:n ja jälkikvanttisalauksen – aikataulut kohtaavat juuri 2026–2027, mikä tarkoittaa, että lompakon seuraavien sukupolvien on huomioitava molemmat vaatimukset samanaikaisesti, ei peräkkäin. Samaa jälkikvanttisiirtymää on käsitelty myös sähköpostipalveluiden puolella, kun Tuta otti käyttöön jälkikvanttisalauksen omassa viestinvälityksessään – kehityskulku, joka seuraa samaa ML-KEM-pohjaista logiikkaa kuin EUDI-lompakon tuleva salausarkkitehtuuri.
Riskit ja avoimet kysymykset ennen laajaa käyttöönottoa
Standardointityön eteneminen ei poista teknisiä ja operatiivisia riskejä, joita ZKP:n käyttöönottoon liittyy. Ensimmäinen avoin kysymys on suorituskyky: SNARK-tyyppisten todistusten laskeminen vie enemmän prosessoritehoa kuin perinteisen allekirjoituksen tarkistaminen, ja mobiililaitteilla tämä voi näkyä hitaammissa vastausajoissa, jos todistuspiirejä ei ole optimoitu huolellisesti. Toinen kysymys koskee auditoitavuutta: kun järjestelmän ylläpitäjä julkaisee hyväksyttyjen todistuspiirien joukon, ulkopuolisten tarkastajien on pystyttävä varmistamaan, että piirit todella toimivat kuvatulla tavalla eivätkä sisällä piilotettuja heikkouksia.
Kolmas riski liittyy yhteentoimivuuteen jäsenmaiden välillä siirtymäkauden aikana. Koska mDoc toimii varajärjestelmänä, on mahdollista, että osa palveluntarjoajista tukee vain vanhaa esitystapaa vielä vuosia ZKP:n julkaisun jälkeen, mikä hidastaa yksityisyyshyötyjen leviämistä käytäntöön. Neljäntenä on juridinen kysymys: kun todistus ei sisällä identifioivaa dataa, viranomaisten on pohdittava, miten esimerkiksi petosten tai väärinkäytösten jäljittäminen hoidetaan tilanteissa, joissa se on lain mukaan välttämätöntä. Näihin kysymyksiin ei ole vielä julkista, lopullista vastausta, ja ne todennäköisesti muotoutuvat vasta TS 119 476-2:n viimeistelyn ja ensimmäisten kansallisten pilottien yhteydessä.
Ennusteet: mitä seuraavaksi tapahtuu
- ETSI TS 119 476-2:n stabiili luonnos valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta varsinainen julkaisu siirtyy vuodelle 2027, jolloin ensimmäiset tuotantokäyttöiset ZKP-toteutukset ilmestyvät lompakoissa aikaisintaan vuoden 2027 puolella.
- ZKP otetaan ensin käyttöön yksinkertaisissa kyllä/ei-väitteissä, kuten ikätarkistuksessa, ennen kuin monimutkaisemmat SNARK-pohjaiset todistukset yleistyvät pankkien ja viranomaisten käytössä.
- Osa jäsenmaista julkaisee lompakkonsa vuoden 2026 loppuun mennessä pelkällä mDoc-esityksellä ja lisää ZKP-kyvykkyyden vasta myöhemmin erillisessä päivityksessä, mikä aiheuttaa väliaikaisen epäyhtenäisyyden EU:n sisällä.
- Identiteetin varmistuspalveluja tarjoavat yritykset, jotka tukevat ZKP:tä ja mDoc-esitystä rinnakkain ensimmäisten joukossa, saavat kilpailuedun pankki- ja operaattorisektorilla vuosina 2027–2028.
- Jälkikvanttisalauksen (ML-KEM/FIPS 203) integrointi lompakon allekirjoitusinfrastruktuuriin etenee rinnakkain ZKP-kehityksen kanssa, ja ensimmäiset yhdistetyt pilotit nähdään todennäköisesti vuoden 2027 aikana.
Mitä kansalaisten ja yritysten pitäisi tehdä nyt
Suomalaisille kuluttajille muutos näkyy vielä vähän aikaa taustalla: lompakko toimii aluksi tutulla mDoc-esityksellä, ja ZKP-ominaisuudet ilmestyvät vasta, kun ETSI:n tekninen määritys ja kansalliset toteutukset ovat valmiit. Käytännön toimenpiteitä yksittäiselle käyttäjälle ei tällä hetkellä ole, muuta kuin seurata DVV:n tiedotusta lompakon käyttöönottoaikataulusta.
Yrityksille ja organisaatioille, jotka toimivat palveluntarjoajina lompakkoekosysteemissä, tilanne on toimintavaativampi. Tunnistus- ja tarkistusjärjestelmien arkkitehtuuri kannattaa suunnitella niin, että se tukee molempia esitysmuotoja rinnakkain siirtymäkauden ajan, ja tietosuojavastaavien on hyvä ymmärtää, mitä datan minimointi tarkoittaa käytännössä, kun ZKP-pohjainen todistus alkaa korvata nykyistä täyden tiedon paljastavaa mallia.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on EUDI-lompakko?
EUDI-lompakko (European Digital Identity Wallet) on EU:n eIDAS 2.0 -asetuksen (Regulation 2024/1183) edellyttämä digitaalinen identiteettisovellus, jonka jokaisen jäsenmaan on tarjottava kansalaisilleen vuoden 2026 loppuun mennessä.
Mitä nollatiedon todistus (ZKP) tarkoittaa käytännössä?
Se on kryptografinen menetelmä, jolla käyttäjä voi todistaa väitteen, kuten täysi-ikäisyyden, todeksi paljastamatta mitään muuta taustalla olevaa henkilötietoa.
Onko ZKP pakollinen EUDI-lompakossa jo nyt?
ETSI:n lokakuun 2026 esityksen mukaan ZKP on asetettu ensisijaiseksi esitysmekanismiksi, mutta tekninen määritys TS 119 476-2 on vielä luonnosvaiheessa, ja perinteinen mDoc-esitys toimii varajärjestelmänä siirtymäkauden ajan.
Tarvitseeko nykyisten liikkeeseenlaskijoiden muuttaa järjestelmiään ZKP:n käyttöönoton vuoksi?
Ei välttämättä. ETSI:n valitsemassa mallissa ZKP rakennetaan olemassa olevien ECDSA P-256 -allekirjoitettujen ISO mDoc -asiakirjojen päälle, joten liikkeeseenlaskijat, avaimet ja laitteistoturvamoduulit voivat pysyä muuttumattomina.
Mitä trusted setup tarkoittaa, ja miksi sen puuttuminen on tärkeää?
Trusted setup on vaihe, jossa luodaan salaisia kryptografisia parametreja, jotka on tuhottava luotettavasti käytön jälkeen. ETSI:n valitsema ZKP-malli ei vaadi tätä vaihetta, mikä poistaa yhden perinteisten SNARK-ratkaisujen riskitekijöistä.
Miksi asiantuntijat sanovat, että ZKP ei ole vielä täysin kypsä?
EUDI-lompakon teknisen määrityksen laatijat toteavat GitHub-dokumentaatiossaan, että mikään olemassa oleva ZKP-lähestymistapa ei tällä hetkellä ole täysin soveltuva suoraan integroitavaksi lompakkoon, ja lisätyötä tarvitaan suorituskyvyn ja auditoitavuuden varmistamiseksi.
Mikä on Suomen DVV:n rooli EUDI-lompakossa?
Digi- ja väestötietovirasto vastaa Suomen kansallisen EUDI-lompakon toteutuksesta ja sen yhteensopivuudesta muiden EU-jäsenmaiden lompakoiden kanssa.
Milloin ZKP-ominaisuudet ovat käytännössä tavallisen kuluttajan saatavilla?
Tekninen määritys TS 119 476-2 tavoittelee stabiilia luonnosta vuoden 2026 loppuun, ja julkaisun odotetaan valmistuvan vuonna 2027, joten laajamittainen kuluttajakäyttö on todennäköisesti aikaisintaan vuoden 2027 asioita.