Haavoittuvuusskanneri on vuonna 2026 jokaisen IT-osaston perustyökalu, ei valinnainen lisä. NIS2-direktiivin kansallinen toimeenpano on tuonut riskienhallintavelvoitteet myös keskisuurille suomalaisyrityksille, ja yksi konkreettisimmista vaatimuksista on säännöllinen haavoittuvuuksien tunnistaminen omasta verkosta. Kaksi nimeä nousee esiin aina, kun aihe tulee puheeksi: Tenable Nessus ja Greenbone OpenVAS. Yksi on kymmeniä vuosia markkinoita hallinnut kommersiaalinen standardi, toinen avoimen lähdekoodin projekti, joka on kasvanut omaksi yritykseksi asti. Tässä vertailussa käydään läpi molempien hinnat, versiot, tekniset ominaisuudet ja käytännön soveltuvuus suomalaisille ja pohjoismaisille organisaatioille lokakuussa 2026.
Vertailu perustuu valmistajien omiin, lokakuussa 2026 julkaistuihin hinnoittelu- ja versiotietoihin. Siellä missä luotettavaa, ajantasaista dataa ei ollut saatavilla kummastakin tuotteesta, se kerrotaan suoraan sen sijaan, että lukua arvattaisiin.
Taustalla vaikuttaa myös laajempi trendi. Kiristyshaittaohjelmaryhmät skannaavat julkista internetiä tunnetuilla haavoittuvuuksilla jatkuvasti, ja monet tunkeutumiset alkavat yhä yksinkertaisesta, korjaamattomasta aukosta, ei kehittyneestä nollapäivähyökkäyksestä. Tämä on nostanut haavoittuvuusskannerit pois pelkästä pentest-työkalupakista osaksi jatkuvaa, automatisoitua puolustusketjua. Kun budjetit ovat tiukkoja ja IT-tiimit pieniä, hinnan ja kattavuuden tasapaino ratkaisee usein enemmän kuin yksittäinen tekninen ominaisuus.
Nessus vs OpenVAS: mitä työkalut tarkalleen tekevät
Tenable Nessus on kaupallinen haavoittuvuusskanneri, jonka Tenable (NASDAQ: TENB) kehittää ja ylläpitää. Tuote skannaa verkkolaitteita, palvelimia, pilviympäristöjä ja web-sovelluksia, ja tunnistaa niissä olevat tunnetut haavoittuvuudet vertaamalla löydöksiä omaan plugin-kirjastoonsa. Nessus on markkinoiden vanhimpia nimiä alalla, ja sen ympärille on rakennettu kokonainen Tenable-tuoteperhe, josta Nessus on yhä sisäänostoväylä yksittäisille asiantuntijoille ja pienemmille tiimeille.
Greenbone OpenVAS puolestaan on avoimen lähdekoodin skanneri, joka on osa saksalaisen Greenbone AG:n Greenbone Vulnerability Management -kokonaisuutta (GVM). Yhtiö kuvaa itseään maailman laajimmin käytetyn avoimen lähdekoodin haavoittuvuudenhallintajärjestelmän tarjoajaksi, ja sen kotipaikka on Neumarkt 12, 49074 Osnabrück, Saksa. OpenVAS-skanneri itsessään on ilmainen ja avoin, mutta Greenbone myy sen päälle kaupallisia tarkistusfeedejä, valmiita appliansseja ja tukipalveluita yrityskäyttöön.
Saksalainen alkuperä ei ole merkityksetön yksityiskohta pohjoismaiselle ostajalle. Greenbone markkinoi itseään nimenomaan EU:n sisäisenä, GDPR-yhteensopivana vaihtoehtona yhdysvaltalaisille kilpailijoille, mikä voi painaa vaakakupissa julkishallinnon ja säänneltyjen toimialojen hankinnoissa, joissa datan sijainti ja käsittelijän kotimaa ovat osa riskiarviota. Tenable on yhdysvaltalainen, NASDAQ-listattu pörssiyhtiö, jonka pilvipalvelut toimivat tyypillisesti amerikkalaisten tai globaalien datakeskusten kautta, ellei asiakas erikseen neuvottele muuta.
Ero on siis selkeä lähtökohtaisesti: Nessus on tuote, OpenVAS on ydinkomponentti laajemmassa, osittain avoimessa ekosysteemissä. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten hinnoittelu ja ylläpitovastuu jakautuvat, kun tuotetta aletaan viedä tuotantoon.
Historia selittää osan erosta. Nessus oli aikoinaan itse avoimen lähdekoodin projekti, mutta Tenable muutti sen kaupalliseksi, suljetuksi tuotteeksi, mikä synnytti tarpeen vaihtoehtoiselle, täysin avoimelle skannerille. OpenVAS kasvoi tästä tarpeesta, ja Greenbone rakensi sen ympärille liiketoiminnan, joka muistuttaa monessa mielessä muita avoimen lähdekoodin yrityksiä, kuten Red Hatia tai GitLabia: ydin on avoin, mutta tuki, appliansit ja laajennettu feed ovat maksullisia. Tämä rakenne näkyy suoraan siinä, miten kumpaakin tuotetta markkinoidaan ja hinnoitellaan vuonna 2026.
Uusimmat versiot ja päivitystahti vuonna 2026
Tenable julkaisee Nessuksesta uuden version säännöllisesti, ja julkaisutahti on 2026 ollut tiivis. Tenable-dokumentaation julkaisumuistiinpanojen mukaan tuorein versio on Nessus 10.12.5, joka julkaistiin 1. lokakuuta 2026. Sitä edeltäneet versiot olivat 10.12.4 (19.8.2026), 10.12.3 (3.8.2026), 10.12.2 (23.7.2026) ja 10.12.1 (25.6.2026). Käytännössä Tenable on tiputtanut uuden pääpäivityksen noin kerran kuukaudessa koko vuoden 2026 ajan, mikä on huomattavasti tiheämpi tahti kuin useimmilla kilpailijoilla.
Plugin-kirjaston päivitystahti on vielä nopeampi: Tenable julkaisee uusia ja päivitettyjä tarkistuksia päivittäin. Lokakuun 16. päivänä 2026 Tenable Researchin julkisen plugin-sivuston mukaan yhtiö on julkaissut yhteensä 503 514 pluginia, jotka kattavat 159 693 CVE-tunnistetta ja 32 956 Bugtraq-tunnistetta. Lukema koskee koko Tenable-tuoteperhettä, ei ainoastaan itsenäistä Nessus-skanneria, mutta se antaa osviittaa siitä, kuinka laajasta tarkistuskannasta puhutaan.
Greenbonen puolelta ei löytynyt tätä artikkelia varten tehdyssä haussa vastaavaa, ajantasaisesti päivättyä julkaisutiedotetta GVM-ydinkomponenttien (gvmd, openvas-scanner) tuoreimmasta versionumerosta tai Greenbone Community Feedin tarkistusten lukumäärästä lokakuussa 2026. Tämä ei tarkoita, ettei tietoa olisi olemassa, vaan että Greenbonen julkiset lähteet eivät tuottaneet samaa yksiselitteistä päivämäärää kuin Tenablen omat julkaisusivut. Ajantasaisin tapa tarkistaa OpenVAS-version numero on käydä suoraan community.greenbone.net/feed-status-sivulla, jolta näkee feedin tarkistusten määrän reaaliajassa.
Käytännön vaikutus tähän on suora: IT-tiimin, joka valitsee OpenVAS-reitin, kannattaa rakentaa oma, säännöllinen prosessi version ja feedin tarkistamiseen, koska valmistaja ei työnnä samanlaista yhtä selkeää, päivättyä julkaisutiedotetta jokaisesta päivityksestä kuin Tenable. Nessus-asiakkaalle tämä hoituu pitkälti automaattisesti, koska skanneri ilmoittaa itse, kun uusi pääversio on ladattavissa, ja plugin-feed päivittyy taustalla oletusasetuksilla.
Hinnoittelu 2026: Nessus Professional, Nessus Expert ja Greenbone
Hinta on usein ensimmäinen kysymys, kun Nessus vs OpenVAS -vertailua tehdään pienemmässä organisaatiossa.
Nessuksen hinnoittelu lähemmin
Tenablen omalla hinnoittelusivulla Nessus Professional maksaa 4 790 dollaria vuodessa yhdeltä lisenssiltä, kahden vuoden sopimus 9 330,95 dollaria ja kolmen vuoden sopimus 13 637,54 dollaria. Päälle voi ostaa Advanced Support -tukipaketin 400 dollarilla vuodessa ja erillisen koulutuspaketin 275 dollarilla. Monivuotinen sopimus tuo pienen säästön verrattuna vuosittaiseen uusimiseen, mutta sitoo samalla budjetin tiettyyn hintatasoon pidemmäksi aikaa, mikä kannattaa huomioida, jos organisaatio suunnittelee ympäristön kasvua tai supistumista lähivuosina.
Nessus Expert, jota voi kokeilla ilmaiseksi seitsemän päivän ajan Tenablen omalla sivulla ja joka lisää Pro-versioon muun muassa laajemman verkkosovellusten testauksen ja suuremman hyökkäyspinnan kattavuuden, maksaa 6 790 dollaria vuodessa, 13 208,13 dollaria kahdelta vuodelta tai 19 304,19 dollaria kolmelta vuodelta. Tenablen laajempi, pilvipohjainen Tenable Vulnerability Management -tuote hinnoitellaan erikseen tarjouskohtaisesti, eikä sille löytynyt julkista listahintaa. Erona Nessus Expert tuo mukanaan muun muassa laajennetun pintatunnistuksen (attack surface), kun perus Professional-versio keskittyy enemmän perinteiseen sisäverkon ja tunnettujen järjestelmien skannaukseen.
Greenbonen hinnoittelu lähemmin
Greenbonen puolella tilanne on kaksijakoinen. Yhtiö myy OPENVAS BASIC -tuotetta, joka on suunnattu alle 150 kohteen ympäristöihin, hintaan 2 524 euroa vuodessa Greenbonen omalla tilaussivulla. Tämä on selvästi halvempi kuin Nessus Professional, mutta kattaa vain pienen ympäristön. Suuremmille käyttäjämäärille Greenbone myy Enterprise-sarjan appliansseja (nimillä kuten Enterprise 25V, Enterprise 450 ja Enterprise 5400), mutta niiden hinnat annetaan tarjouspohjaisesti asiakaskohtaisesti, ei julkisena listahintana. Greenbonen oma viestintä kertoo ratkaisujen hintahaarukan ulottuvan muutamasta eurosta kuukaudessa satoihin tuhansiin euroihin ympäristön koosta riippuen.
Suomalaiselle ostajalle Greenbonen euromääräinen hinnoittelu on käytännössä helpompi budjetoida kuin Tenablen dollarimääräinen listahinta, koska valuuttariskiä ei synny samalla tavalla. Greenbonen omien ehtojen mukaan hinnat ilmoitetaan euroina ja ovat yleensä arvonlisäveron verran lisähintaa, joten lopullinen summa kannattaa tarkistaa tarjouksesta ennen budjetin lukitsemista. Tenablen dollarihinnat muuttuvat euroiksi valuuttakurssin mukaan, mikä voi vaihdella muutaman prosentin suuntaan tai toiseen sopimuskauden aikana, jos laskutus tapahtuu dollareissa.
Sen lisäksi on olemassa itse OpenVAS-skanneri Community-muodossa, jonka voi ladata ja ajaa itse ilmaiseksi avoimen lähdekoodin lisenssillä. Tällöin maksettavaksi jää vain oma palvelinkapasiteetti, ylläpitotyö ja mahdollinen kaupallisen tukifeedin lisäosto, jos haluaa Enterprise-tason tarkistuskannan ilman omaa appliansin hankintaa.
Konkreettinen esimerkki havainnollistaa erot. Viisi rinnakkaista Nessus Professional -lisenssiä kolmen vuoden sopimuksella maksaisivat 13 637,54 dollaria kappale, yhteensä noin 68 188 dollaria kolmelta vuodelta, eli reilut 22 700 dollaria vuodessa viidelle lisenssille. Vastaavan kokoisen, alle 150 kohteen ympäristön voi kattaa yhdellä Greenbonen OPENVAS BASIC -tilauksella 2 524 euron vuosihintaan, mikä on selvästi edullisempi vaihtoehto suoraan lisenssikustannuksen osalta. Erotus ei katoa kokonaan, koska OpenVAS-reitti vaatii oman ylläpitohenkilöstön ja palvelinkapasiteetin, mutta pelkkä lisenssihinta kertoo, miksi Greenbone vetoaa erityisesti budjettitietoisiin IT-osastoihin.
| Tuote | Hinta / vuosi | Kohderyhmä | Huomio |
|---|---|---|---|
| Nessus Professional (1 v) | 4 790 $ | Konsultit, pienet tiimit | Tenablen listahinta |
| Nessus Professional (2 v) | 9 330,95 $ | Pidempi sitoutuminen | Säästö monivuotisessa sopimuksessa |
| Nessus Professional (3 v) | 13 637,54 $ | Pidempi sitoutuminen | Säästö monivuotisessa sopimuksessa |
| Nessus Expert (1 v) | 6 790 $ | Web-sovellusten testaus mukaan | Laajempi hyökkäyspinta-kattavuus |
| Nessus Expert (3 v) | 19 304,19 $ | Pidempi sitoutuminen | Säästö monivuotisessa sopimuksessa |
| Advanced Support -lisä | 400 $ | 24/7-tuki tarvitsevat | Lisäosa Nessus Pro/Expert-päälle |
| Tenable Vulnerability Management | Tarjouspohjainen | Pilvipohjainen, laajempi kattavuus | Ei julkista listahintaa |
| Greenbone OPENVAS BASIC | 2 524 € | Alle 150 kohteen ympäristöt | Greenbonen oma tilaussivu |
| Greenbone Enterprise 25V / 450 / 5400 | Tarjouspohjainen | Keskisuuret ja suuret ympäristöt | Hinta riippuu kapasiteetista |
| Greenbone / OpenVAS Community Edition | 0 € (lisenssi) | Itse ylläpidetyt ympäristöt | Oma palvelin ja ylläpito kustannuksena |
Tekniset ominaisuudet rinnakkain
Pelkkä hinta ei kerro koko totuutta. Seuraava taulukko kokoaa yhteen keskeiset tekniset erot, jotka vaikuttavat siihen, kumpi työkalu sopii mihin käyttöympäristöön. Taulukon tiedot perustuvat valmistajien omiin julkisiin tuotesivuihin lokakuussa 2026.
On tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa, jotka menevät usein sekaisin: itse skannausmoottori ja sen ympärille rakennettu hallintakerros. Nessuksessa molemmat ovat yhden tuotteen sisällä, mikä tekee asennuksesta ja päivityksistä yksinkertaisempia. GVM-arkkitehtuurissa skannausmoottori (openvas-scanner) ja hallintakerros (gvmd, Greenbone Security Assistant) ovat erillisiä komponentteja, jotka keskustelevat keskenään. Tämä modulaarisuus on avoimen lähdekoodin projektin luonnollinen seuraus, ja se antaa kokeneelle ylläpitäjälle enemmän kontrollia, mutta nostaa kynnystä aloittaa.
Raportointimuodoissa molemmat kattavat tavanomaiset perustarpeet: tulokset voi viedä ulos yleisesti tuettuina tiedostomuotoina, joita voidaan jatkokäsitellä erillisissä raportointi- tai tiketöintityökaluissa. Tämä on olennaista, koska harva organisaatio haluaa lukea haavoittuvuusraporttia suoraan skannerin omasta käyttöliittymästä kuukaudesta toiseen. Sen sijaan löydökset viedään yleensä osaksi laajempaa tietoturvan hallintapaneelia, jossa ne näkyvät rinnan muiden lähteiden, kuten palomuurilokien tai SIEM-hälytysten, kanssa.
| Ominaisuus | Tenable Nessus | Greenbone OpenVAS / GVM |
|---|---|---|
| Kehittäjä | Tenable, Inc. (NASDAQ: TENB) | Greenbone AG, Osnabrück, Saksa |
| Lisenssimalli | Kommersiaalinen, suljettu | Avoin lähdekoodi (skanneriydin) + kommersiaalinen feed/appliansse |
| Tuorein versio | 10.12.5 (1.10.2026) | Ei yksiselitteistä julkista päivämäärää tässä haussa |
| Tarkistuskanta | 503 514 pluginia, 159 693 CVE-tunnistetta (koko tuoteperhe) | Greenbone Community/Enterprise Feed, tarkistusmäärä nähtävissä feed-status-sivulla |
| Hinnoittelun läpinäkyvyys | Julkinen listahinta Nessus Pro/Expertille | Julkinen hinta vain OPENVAS BASIC -tuotteelle |
| Itse ylläpidetty ilmaisversio | Ei (vain maksettu Nessus) | Kyllä, OpenVAS Community -skanneri |
| Valmis appliansse | Ei omaa laitetuotetta | Kyllä, Greenbone Enterprise -sarja (esim. 25V, 450, 5400) |
| Todennettu (credentialed) skannaus | Kyllä | Kyllä |
| Web-sovellusten testaus | Laajennettu Nessus Expert -versiossa | Rajallisempi, painopiste verkko- ja järjestelmätasolla |
| Pilvilaajennus | Tenable Vulnerability Management (erillinen tuote) | Greenbone Cloud -vaihtoehdot appliansseihin liitettynä |
| Raportointi | Sisäänrakennettu, integroitavissa Tenable-ekosysteemiin | Sisäänrakennettu GVM-hallintaliittymässä (GSA) |
| Kohdeyleisö | Konsultit, pentest-talot, keskisuuret IT-osastot | Kustannustietoiset IT-osastot, julkishallinto, avoimen lähdekoodin ympäristöt |
Taulukosta erottuu selvä kuvio: Nessus on läpinäkyvämpi hinnoittelussa ja tarkistuskannan koossa, mutta OpenVAS tarjoaa enemmän joustavuutta siihen, miten ja missä skanneria ajetaan. Jos organisaatio arvostaa yhtä, valmista pakettia, joka asennetaan ja käynnistetään samana päivänä, Nessus voittaa jo tässä vaiheessa. Jos organisaatio haluaa itse päättää infrastruktuurista, esimerkiksi ajaa skannerin osana olemassa olevaa Kubernetes-klusteria, OpenVAS antaa siihen vapauden, jota suljettu kaupallinen tuote ei tarjoa samalla tavalla.
Haavoittuvuuskattavuus: Tenable-pluginit vs Greenbone NVT:t
Haavoittuvuusskannerin arvo riippuu pitkälti siitä, kuinka laaja ja ajantasainen sen tarkistuskanta on. Tenable ilmoittaa omalla plugins.tenable.com-sivustollaan julkaisseensa yhteensä 503 514 pluginia, jotka kattavat 159 693 yksilöityä CVE-tunnistetta ja 32 956 Bugtraq-tunnistetta. On syytä huomata, että tämä lukema koskee koko Tenable-tuoteperhettä, mukaan lukien esimerkiksi Tenable Cloud Security ja kontiturvallisuustuotteet, ei ainoastaan itsenäistä Nessus-skanneria. Silti se kuvaa, kuinka paljon resursseja Tenable Research käyttää uusien tarkistusten tuottamiseen.
Konkreettinen esimerkki tahdista löytyy lokakuun 2026 Patch Tuesdaysta. Tenablen oman blogin mukaan Microsoftin lokakuun 2026 päivityspäivä korjasi 1 407 CVE-haavoittuvuutta, joista 47,9 prosenttia oli oikeuksien korotushaavoittuvuuksia ja 22,3 prosenttia etäkoodin suorituksen mahdollistavia aukkoja. Tenable julkaisi näihin liittyviä tarkistuksia saman päivän aikana, mikä kertoo siitä, miten tiiviisti kaupallinen tutkimustiimi seuraa valmistajien julkaisuja.
Greenbonen tarkistuskanta rakentuu Network Vulnerability Test -tiedostoista (NVT), jotka jaetaan Community Feedin (ilmainen) ja Enterprise Feedin (maksullinen, nopeampi ja laajempi) kautta. Greenbonen omat ehdot vahvistavat, että Enterprise Feed -tilaus sisältää ylläpidon ja ohjelmistopäivitykset, mikä viittaa siihen, että maksullinen feed päivittyy eri tahtiin kuin ilmainen Community-versio. Tätä artikkelia varten tehdyssä haussa ei löytynyt julkista, päivättyä NVT-kokonaismäärää lokakuulle 2026, joten tarkka lukema kannattaa tarkistaa suoraan community.greenbone.net/feed-status-sivulta ennen hankintapäätöstä.
Tarkistuskannan koko ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen siihen, kuinka hyvin skanneri suojaa juuri omaa ympäristöä. Organisaatio, joka ajaa pelkästään Linux-palvelimia ja muutamaa avoimen lähdekoodin verkkosovellusta, hyötyy enemmän siitä, että juuri sen käyttämät ohjelmistot ovat katettuja, ei siitä, että tarkistuskanta kattaa myös satoja tuhansia muita, täysin irrelevantteja tarkistuksia. Tästä syystä ennen hankintapäätöstä kannattaa käydä läpi oma ohjelmistosalkku ja tarkistaa pistokokein, löytyykö sille käytetyistä versioista tarkistuksia molemmista työkaluista, ei vain luottaa kokonaislukuihin.
On myös syytä muistaa, mitä kumpikaan työkalu ei tee. Nessus ja OpenVAS tunnistavat tunnettuja, julkaistuja haavoittuvuuksia, eli niitä, joille on olemassa CVE-tunniste tai vastaava julkinen tieto. Kumpikaan ei ole suunniteltu löytämään nollapäivähaavoittuvuuksia (zero-day) tai kehittyneitä, räätälöityjä hyökkäysketjuja, joita käytetään kohdistetuissa murroissa. Tämä rajaus ei ole heikkous, vaan tuotekategorian määritelmä: haavoittuvuusskanneri on osa perusvalmiutta, ei korvike tunkeutumistestaukselle tai jatkuvalle uhkien metsästykselle (threat hunting), joita monet samat organisaatiot tarvitsevat rinnalla.
Asennus ja käyttöönotto käytännössä
Nessus asentuu yksinkertaisesti: lataa paketti Tenablen sivustolta, aktivoi lisenssikoodi ja skanneri on käyttövalmis minuuteissa Windows-, Linux- tai macOS-isännässä. Pilvivaihtoehto Tenable Vulnerability Management poistaa isännöintivastuun kokonaan, mutta nostaa kuukausikustannuksen, koska siitä ei ole julkista hintaa saatavilla.
Käyttöönottoprojektin todellinen pullonkaula ei useinkaan ole itse ohjelmiston asennus, vaan verkon segmentointi ja palomuurisäännöt. Skannerin on päästävä kaikkiin kohdeverkkoihin, ja tunnukset on toimitettava turvallisesti ylläpitäjälle. Tämä pätee molempiin työkaluihin yhtä lailla: ennen ensimmäistä tuotantoskannausta kannattaa varmistaa, että verkkoarkkitehtuuri sallii skannerin liikenteen oikeisiin VLAN-segmentteihin, ja että skannaukset ajastetaan ajankohtiin, jolloin ne eivät kuormita kriittisiä tuotantojärjestelmiä liikaa.
OpenVAS-skannerin pystyttäminen itse vaatii enemmän teknistä osaamista. GVM-arkkitehtuuri koostuu useista komponenteista: itse skanneri, hallintapalvelin (gvmd), tietokanta ja web-käyttöliittymä (Greenbone Security Assistant). Moni IT-osasto ajaa GVM:n Docker-kontteina, mikä nopeuttaa käyttöönottoa merkittävästi verrattuna manuaaliseen pakettiasennukseen. Vaihtoehtoisesti Greenbonen oman appliance-käsikirjan kuvaama valmis appliansse (fyysinen laite tai virtuaalikone) poistaa tämän ylläpitotaakan, mutta silloin ollaan jälleen maksullisen tuotteen puolella.
Yksinkertaistettuna: jos halutaan nopein mahdollinen käyttöönotto ilman omaa palvelinosaamista, Nessus Professional voittaa. Jos tiimillä on Linux- ja kontitusosaamista ja budjetti on tiukka, OpenVAS Community -reitti säästää merkittävästi lisenssikustannuksissa, mutta siirtää vastuun ylläpidosta omalle organisaatiolle.
Molemmissa tapauksissa todennettu skannaus (credentialed scan) kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti käyttöönoton jälkeen. Tunnuksilla tehty skannaus näkee huomattavasti syvemmälle käyttöjärjestelmän ja asennettujen ohjelmistojen tilaan kuin pelkkä ulkoapäin tehty, tunnistamaton verkkoskannaus. Nessuksessa tunnukset määritellään skannauskäytännön (policy) sisällä, kun taas GVM-pinossa tunnukset tallennetaan erillisiin “Credential”-objekteihin, jotka liitetään skannaustehtävään erikseen. Kumpikaan tapa ei ole monimutkainen, mutta ne eroavat riittävästi toisistaan, että siirtymävaiheessa kannattaa varata aikaa tunnushallinnan uudelleenrakentamiseen.
Ylläpitäjän kannalta merkittävä käytännön ero on myös se, kuka vastaa infrastruktuurin terveydestä. Nessus-asennuksessa Tenable vastaa skannausmoottorin ja plugin-feedin toimivuudesta, ja ylläpitäjän tehtäväksi jää lähinnä käyttöjärjestelmän ja verkkoyhteyksien kunnossapito. GVM-pinossa ylläpitäjä vastaa myös tietokannan, säiliöiden ja hallintapalvelimen terveydestä, mikä tarkoittaa enemmän valvottavia osia, mutta myös enemmän mahdollisuuksia räätälöidä ympäristö juuri omaan infrastruktuuriin sopivaksi.
# Esimerkki: GVM-skannerin tarkistusfeedin tila Dockerilla
docker exec gvmd gvmd --get-scanners
docker exec gvmd gvmd --modify-scanner="OpenVAS Default" --verify-scanner
# Esimerkki: Nessus-skannauksen käynnistys REST-rajapinnan kautta
curl -k -X POST "https://localhost:8834/scans/42/launch" \
-H "X-ApiKeys: accessKey=XXXX; secretKey=YYYY" \
-H "Content-Type: application/json"Molemmat esimerkit ovat yksinkertaistettuja havainnollistuksia siitä, miten skannauksia voi automatisoida osana laajempaa CI/CD- tai IT-automaatioputkea. Tuotantokäytössä rajapintakutsut kannattaa aina ajaa erillisestä, lukitusta palvelutilistä, ei henkilökohtaisella pääkäyttäjätunnuksella, ja API-avaimet tulee säilyttää salausratkaisussa, ei pelkkänä tekstitiedostona palvelimella.
Suorituskyky ja päivitystahti: kolme vertailunäkökulmaa
Rehellisyyden nimissä on sanottava suoraan: tätä artikkelia varten tehdyssä tutkimuksessa ei löytynyt yhtäkään riippumatonta, kontrolloitua 2025–2026 testiä, joka olisi mitannut Nessuksen ja OpenVASin skannausnopeutta, väärien positiivisten määrää tai tarkkuutta samalla kohdejoukolla identtisissä olosuhteissa. Monet verkosta löytyvät “Nessus vs OpenVAS” -vertailut nojaavat vanhentuneisiin, vuosia sitten tehtyihin testeihin tai valmistajien omiin markkinointimateriaaleihin. Tässä artikkelissa ei siis esitetä keksittyjä prosenttilukuja tarkkuudesta, koska niitä ei voida vahvistaa.
Sen sijaan voidaan verrata kolmea mitattavaa, lähteistettyä asiaa. Ensimmäinen on julkaisutahti: Nessus on saanut vähintään viisi merkittävää pääversiopäivitystä vuoden 2026 aikana (10.12.1–10.12.5 kesäkuusta lokakuuhun), eli keskimäärin uusi pääversio kuukauden välein. Toinen on reagointinopeus uusiin haavoittuvuuksiin: Tenable julkaisi tarkistuksia samana päivänä, kun Microsoft julkisti lokakuun 2026 Patch Tuesdayn 1 407 CVE-korjauksineen. Kolmas on tarkistuskannan laajuus: Tenable-perheen 503 514 pluginia ja 159 693 CVE-tunnistetta on huomattava määrä, vaikka lukema ei ole suoraan sama kuin yksinomaan Nessuksen kattamien CVE-tunnisteiden määrä.
Greenbonen vastaavia, yhtä tarkasti päivättyjä lukuja ei ollut saatavilla tässä haussa, mikä itsessään on käytännön havainto: Tenable viestii tutkimustoiminnastaan julkisesti ja numeerisesti huomattavasti avoimemmin kuin Greenbone. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että OpenVAS olisi hitaampi tai heikompi, mutta se tarkoittaa, että ostopäätöksen tueksi tarvittava data on helpommin saatavilla Tenablen puolelta.
Käytännön suositus tästä seuraa suoraan: kumpaa työkalua tahansa harkitaan, kannattaa ajaa oma, pieni pilottitesti omassa ympäristössä ennen isompaa hankintaa. Lataa molemmista ilmaiset kokeiluversiot (Nessuksesta löytyy ilmainen arviointijakso, OpenVASista Community Edition on pysyvästi ilmainen), skannaa samat 10–20 tunnettua kohdetta ja vertaa löydöksiä manuaalisesti. Tämä paljastaa nopeasti, kumpi työkalu kattaa paremmin juuri oman organisaation käyttämät käyttöjärjestelmät, tietokannat ja sovellukset, mikä on viime kädessä tärkeämpää kuin kumman valmistajan markkinoimat kokonaisluvut.
Molemmat työkalut pisteyttävät löydöksensä yleisesti käytetyllä CVSS-asteikolla (Common Vulnerability Scoring System), mikä helpottaa löydösten vertailua riippumatta siitä, kumpi skanneri niitä on raportoinut. Tämä yhteinen kieli on yksi syy, miksi kahden skannerin rinnakkaiskäyttö on käytännössä toimiva ratkaisu: raportit voi yhdistää samaan taulukkoon ja priorisoida yhdellä, yhtenäisellä riskiasteikolla, vaikka alkuperäinen tarkistus olisi tullut kummalta tahansa valmistajalta.
Ennen kuin kumpaakaan skanneria kannattaa edes käynnistää, on syytä ratkaista yksi askel, joka jää usein huomiotta: oman omaisuuden (asset) laaja tunnistaminen. Skanneri ei voi tarkistaa laitetta, jota se ei tiedä olevan olemassa. Monessa organisaatiossa varjo-IT, unohdetut testipalvelimet ja vanhat kehitysympäristöt jäävät skannausten ulkopuolelle juuri siksi, että ne puuttuvat virallisesta IP-osoitelistasta. Tästä syystä kattava, säännöllisesti päivitetty omaisuusluettelo on käytännössä edellytys sille, että kumpikaan tässä vertailussa käsitelty työkalu tuottaa luotettavan kokonaiskuvan ympäristön riskitasosta.
Pilvi, kontit ja moderni hyökkäyspinta
Perinteinen verkkoskannaus ei riitä enää yksinään, kun yritysten infrastruktuuri on siirtynyt kontteihin, mikropalveluihin ja pilvialustoihin. Tenable on laajentanut tarjontaansa erillisillä tuotteilla: Tenable Cloud Security kattaa pilviympäristöt ja Tenable Self-Hosted Container Security kontit. Nämä näkyvät myös edellä mainitussa plugin-tilastossa, koska osa 503 514 pluginista kuuluu nimenomaan näihin laajennustuotteisiin, ei pelkkään Nessus-skanneriin.
OpenVAS/GVM on perinteisesti ollut vahvimmillaan verkko- ja järjestelmätason skannauksessa: palvelimet, verkkolaitteet, käyttöjärjestelmät ja niiden päälle asennetut ohjelmistot. Konttien ja pilviresurssien syvempi tarkastus ei ole sen ydinvahvuus samalla tavalla kuin Tenablen erillistuotteissa. Organisaatiolle, joka ajaa suuren osan kuormasta Kubernetes-klustereissa tai julkipilvessä, tämä kannattaa ottaa huomioon arvioitaessa, riittääkö peruspaketti vai tarvitaanko lisätuotteita kummalta valmistajalta tahansa.
Monessa suomalaisessa organisaatiossa ratkaisu on hybridi: perinteinen verkko- ja palvelinskannaus hoidetaan Nessuksella tai OpenVASilla, kun taas pilvi- ja konttiympäristön tarkastus hankitaan erikseen joko samalta valmistajalta (Tenable Cloud Security) tai kolmannelta osapuolelta, kuten pilvialustan omalta tietoturvapalvelulta. Tämä nostaa kokonaiskustannusta, mutta välttää tilanteen, jossa yksi työkalu yritetään väkisin sopeuttaa tehtävään, jota varten sitä ei ole alun perin suunniteltu. Kahden eri työkalun ylläpito tuo mukanaan myös oman koordinaatiotyön: löydökset kahdesta järjestelmästä on tuotava yhteen näkymään, jotta korjausten priorisointi ei hajaantuisi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että IT-johdon kannattaa kysyä hankintavaiheessa suoraan, kattaako tarjottu paketti myös tulevan vuoden suunnitellut pilvisiirtymät, ei vain nykyistä infrastruktuuria. Moni organisaatio on joutunut ostamaan lisätuotteen kesken sopimuskauden, kun alkuperäinen skanneri ei kattanutkaan uutta konttiklusteria tai serverittömiä (serverless) funktioita, joita kehitystiimi otti käyttöön kysymättä tietoturvatiimiltä etukäteen.
NIS2 ja suomalainen sääntely-ympäristö
NIS2-direktiivin kansallinen toimeenpano on tuonut haavoittuvuudenhallinnan osaksi lakisääteisiä velvoitteita yhä useammalle suomalaiselle ja pohjoismaiselle organisaatiolle. shattered.io on käsitellyt Suomen NIS2-toimeenpanolakia tarkemmin omassa erillisartikkelissaan, mutta ydinajatus on tämän vertailun kannalta olennainen: lain kattamien toimialojen yritysten on kyettävä osoittamaan, että ne tunnistavat ja hallitsevat haavoittuvuuksia järjestelmällisesti, ei satunnaisesti.
Tässä kohtaa on syytä olla tarkka: yksikään yksittäinen skanneri, ei Nessus eikä OpenVAS, ole itsessään NIS2-vaatimustenmukaisuuden tae. Valvova viranomainen arvioi kokonaisprosessia, joka kattaa omaisuusluettelon ylläpidon, säännölliset todennetut skannaukset, löydösten priorisoinnin riskiperusteisesti, korjausten aikataulutuksen, poikkeusten dokumentoinnin ja raportoinnin johdolle. Skanneri on tämän prosessin yksi tyokalu, ei koko vastaus.
Auditoijan näkökulmasta kiinnostavinta ei yleensä ole se, kumpaa tuotemerkkiä organisaatio käyttää, vaan se, löytyykö dokumentoitu näyttö säännöllisestä, toistuvasta skannausrytmistä ja siitä, että löydöksiin on reagoitu aikarajojen sisällä. Tästä syystä kumman tahansa työkalun valinnassa kannattaa varmistaa, että raportointi on helppo viedä ulos muodossa, joka kelpaa sisäiseen tai ulkoiseen auditointiin: aikaleimat, vakavuusluokat, korjausstatus ja vastuuhenkilö kussakin löydöksessä.
Käytännön kannalta tämä tarkoittaa, että pienemmälle, NIS2:n piiriin juuri tulleelle organisaatiolle Greenbonen OPENVAS BASIC -tuote 2 524 euron vuosihintaan voi olla riittävä lähtökohta, kun ympäristössä on alle 150 kohdetta. Suuremmalle, monikansalliselle organisaatiolle, jonka raportoinnin ja integraatioiden on toimittava saumattomasti osana laajempaa tietoturvaohjelmaa, Tenable-ekosysteemin syvemmät integraatiot ja tiheämpi tarkistusjulkaisutahti voivat perustella korkeamman hinnan.
Sama logiikka pätee laajemminkin EU:n sääntely-ympäristössä. Rahoitusalan toimijoita koskeva DORA-asetus ja NIS2 kulkevat osittain käsi kädessä, kun puhutaan tietojärjestelmien riskienhallinnasta, vaikka ne ovat erillisiä säädöksiä eri soveltamisalalla. Molemmissa korostuu samantyyppinen vaatimus: organisaation on kyettävä osoittamaan jatkuva, dokumentoitu prosessi, ei yksittäistä kertaluonteista tarkastusta. Tämä nostaa sekä Nessuksen että OpenVASin arvoa nimenomaan jatkuvana, ajastettuna palveluna, ei vuosittaisena pistokokeena.
Käyttötapaukset: kenelle Nessus sopii, kenelle OpenVAS
Teoria on hyvä, mutta käytännön esimerkit auttavat hahmottamaan valintaa paremmin. Seuraavat tilanteet kuvaavat tyypillisiä suomalaisia ja pohjoismaisia organisaatioita ja sitä, kumpi työkalu niille todennäköisesti sopii paremmin. Listan tarkoitus ei ole olla tyhjentävä, vaan antaa tunnistettavia vertailukohtia, joihin oma organisaatio voi peilata itseään.
- Pentest-talo tai tietoturvakonsultti: tarvitsee nopean, luotettavan ja laajasti tunnetun työkalun, joka toimii kaikilla asiakkaan ympäristöissä kysymättä. Nessus Professional 4 790 dollarin vuosihinnalla on tässä käytössä toistuvasti valittu työkalu, koska suurin osa asiakkaista tunnistaa raportit ja luottaa niihin suoraan.
- Kunnan tai kuntayhtymän IT-osasto, joka kuuluu NIS2:n piiriin ja hallinnoi alle 150 päätelaitetta: Greenbonen OPENVAS BASIC 2 524 euron vuosihintaan tarjoaa edullisen, saksalaisesta yhtiöstä tulevan ratkaisun, joka täyttää perustarpeen rajatulla budjetilla.
- Pieni ohjelmistoyritys, jolla on vahva DevOps-osaaminen ja tiukka budjetti: OpenVAS Community Edition, ajettuna Dockerissa omalla palvelimella, poistaa lisenssikustannuksen kokonaan. Hintana on oma ylläpitovastuu feedin, päivitysten ja infrastruktuurin osalta.
- Keskisuuri teollisuusyritys, jolla on web-sovelluksia ja laajempi hyökkäyspinta: Nessus Expert 6 790 dollarin vuosihinnalla tuo mukaan laajemman web-sovellustestauksen, joka puuttuu peruspaketista.
- Suuri monikansallinen konserni, jolla on pilvi-, kontti- ja perinteistä infraa yhtä aikaa: tarvitsee todennäköisesti Tenable-ekosysteemin laajempia tuotteita (Tenable Vulnerability Management, Cloud Security) pelkän Nessuksen päälle, tai vastaavasti Greenbonen Enterprise-sarjan suurimpia appliansseja, kuten Enterprise 5400:aa, tarjouspohjaisella sopimuksella.
- Korkeakoulu tai tutkimuslaitos, jolla on satoja opiskelija- ja tutkimusverkon päätelaitteita vaihtelevalla omistajuudella: avoimen lähdekoodin OpenVAS-reitti sopii usein kulttuurisesti ja budjetillisesti paremmin, koska IT-henkilöstöllä on tyypillisesti valmiiksi Linux-osaamista ja omaa palvelinkapasiteettia käytössä.
- MSSP (Managed Security Service Provider), joka tarjoaa haavoittuvuudenhallintaa palveluna useille pienasiakkaille: tarvitsee skaalautuvan, keskitetysti hallittavan ratkaisun. Tenable Vulnerability Managementin pilvipohjainen malli tai Greenbonen Enterprise-appliansien keskitetty hallinta sopivat tähän paremmin kuin yksittäiset Nessus Professional -asennukset asiakaskohtaisesti.
Yhteistä kaikille näille esimerkeille on se, että valinta ei lopulta ratkea pelkästään tuotemerkin perusteella, vaan sen mukaan, mikä yhdistelmä hinnasta, osaamisesta ja kattavuudesta tukee parhaiten organisaation omaa riskiprofiilia ja sääntelyvelvoitteita.
Milloin kannattaa harkita molempia työkaluja rinnakkain
On myös tilanteita, joissa kumpikaan työkalu ei yksinään riitä vastaamaan koko tarpeeseen. Organisaatio, joka on juuri yhdistynyt fuusion kautta toisen yhtiön kanssa ja perinyt kaksi erillistä IT-ympäristöä, saattaa huomata, että toisessa ympäristössä on jo Nessus-lisenssejä ja toisessa OpenVAS-asennus. Tällöin järkevin lyhyen aikavälin ratkaisu ei ole pakottaa kaikkea yhdeksi työkaluksi hätiköidysti, vaan ajaa molempia rinnakkain integraatioprojektin ajan ja yhdistää raportit yhteiseen näkymään vasta, kun ympäristöt on kartoitettu kunnolla.
Siirtymäopas: Nessuksesta OpenVAS:iin tai päinvastoin
Skannerin vaihtaminen ei ole yhden illan projekti, jos organisaatiolla on jo olemassa olevia skannausprofiileja, raportointiketjuja ja integraatioita. Seuraava vaiheistus auttaa tekemään siirtymän hallitusti suuntaan tai toiseen.
Siirtymän kokonaiskesto riippuu suoraan ympäristön koosta ja siitä, kuinka moneen järjestelmään vanha skanneri on integroitu. Kiire on huonoin neuvonantaja tässä prosessissa, koska vääriä negatiivisia (haavoittuvuus, jota kumpikaan uusi eikä vanha työkalu löytänyt) on vaikea huomata jälkikäteen, kun rinnakkaisajo on jo lopetettu.
- Kartoita nykyiset skannausprofiilit ja kohdejoukot: mitä IP-alueita, palvelimia ja sovelluksia nykyinen työkalu kattaa, ja missä aikataulussa skannaukset ajetaan.
- Pystytä uusi työkalu rinnakkain vanhan kanssa testiympäristössä, ei tuotantoon suoraan. Jos siirrytään Nessuksesta OpenVASiin, tämä tarkoittaa GVM-pinon pystyttämistä Dockerilla tai Greenbonen appliansen käyttöönottoa.
- Aja molemmilla työkaluilla samat kohdejoukot yhtä aikaa vähintään kahden-kolmen viikon ajan ja vertaa löydöksiä manuaalisesti, ei automaattisesti luottaen.
- Tarkista todennettujen (credentialed) skannausten toimivuus molemmissa: käyttäjätunnukset, SSH-avaimet ja Windows-toimialun tunnukset on konfiguroitava erikseen kumpaankin työkaluun.
- Siirrä raportointi-integraatiot (SIEM, lipunmyöntöjärjestelmät, hallintapaneelit) uuteen työkaluun vaiheittain, pitäen vanha järjestelmä varajärjestelmänä siirtymän ajan.
- Kouluta tiimi uuden työkalun käyttöliittymään ja raportointitapaan. OpenVAS/GVM:n Greenbone Security Assistant eroaa käyttöliittymältään merkittävästi Nessuksen web-konsolista.
- Dokumentoi uusi prosessi NIS2- tai muuta sääntelyä varten: mikä työkalu, millä tarkistusfeedillä, millä aikataululla ja kuka vastaa korjausten seurannasta.
- Aja vanha työkalu rinnalla vielä yksi täysi skannauskierto sen jälkeen, kun uusi on virallisesti otettu käyttöön, ennen kuin vanha lisenssi irtisanotaan.
Moni organisaatio ei koskaan lopeta vanhaa työkalua kokonaan, vaan päätyy ajamaan molempia pysyvästi: yksi pääskannerina ja toinen varmistuksena kriittisimmissä segmenteissä. Tämä ei ole epäonnistuminen, vaan tietoinen riskienhallintapäätös silloin, kun kahden eri tarkistuskannan yhteisvaikutus kattaa enemmän kuin kumpikaan yksinään.
Siirtymäsuunnitelmaan kannattaa aina sisällyttää myös paluureitti. Jos uusi työkalu osoittautuu käyttöönoton aikana puutteelliseksi, esimerkiksi jokin kriittinen järjestelmä ei tue valittua todennusmenetelmää tai integraatio olemassa olevaan SIEM-järjestelmään ei toimi odotetusti, vanhan työkalun lisenssin tai asennuksen pitäisi olla edelleen palautettavissa nopeasti. Tämä on yksi syy, miksi kannattaa välttää vanhan lisenssin irtisanomista liian aikaisin, vaikka kustannuspaineet houkuttelisivat säästämään nopeasti.
Nessuksen edut ja haitat
Nessuksen suurin vahvuus on sen vakiintunut asema ja laaja, usein päivittyvä tarkistuskanta. Yksikään muu yksittäinen tarkistuskanta ei tässä vertailussa löytynyt yhtä tarkasti dokumentoiduksi kuin Tenablen 503 514 pluginin ja 159 693 CVE-tunnisteen kokonaisuus. Asennus on nopea, käyttöliittymä on tuttu useimmille tietoturva-ammattilaisille, ja raportteja ymmärtävät asiakkaat ja auditoijat laajasti.
Haittapuolella on hinta: 4 790 dollaria vuodessa per lisenssi Pro-versiosta ja 6 790 dollaria Expert-versiosta ei ole pieni summa pienelle organisaatiolle, erityisesti jos tarvitaan useita rinnakkaisia lisenssejä eri tiimeille. Lisäksi laajemmat ominaisuudet, kuten pilviturvallisuus ja konttiskannaus, vaativat erillisiä Tenable-tuotteita, joiden hinnoittelu ei ole julkista.
- Vahva, dokumentoitu tarkistuskanta (503 514 pluginia, 159 693 CVE-tunnistetta koko tuoteperheessä)
- Tiivis julkaisutahti, noin kerran kuukaudessa pääversiopäivityksiä vuonna 2026
- Nopea käyttöönotto yksittäiselle asentajalle, ei vaadi erillistä palvelininfraa
- Julkinen, selkeä listahinta Professional- ja Expert-versioille
- Korkea vuosikustannus per lisenssi, nousee nopeasti useamman rinnakkaisen lisenssin kanssa
- Pilvi- ja konttiturvallisuus vaativat erillisiä, tarjouspohjaisesti hinnoiteltuja Tenable-tuotteita
Kokonaisuutena Nessus sopii parhaiten organisaatiolle, joka haluaa maksaa selkeästä, dokumentoidusta ja nopeasti käyttöönotettavasta tuotteesta eikä halua sitoa omaa henkilöstöä skannerin ylläpitoon. Hinta on silloin perusteltu kustannus, ei lisäkulu.
OpenVASin edut ja haitat
OpenVASin suurin vahvuus on kustannustehokkuus. Community Edition on käytännössä ilmainen lisenssikustannuksiltaan, ja jopa Greenbonen kevein kaupallinen tuote OPENVAS BASIC maksaa 2 524 euroa vuodessa, selvästi alle Nessus Professionalin hinnan. Avoin lähdekoodi antaa myös läpinäkyvyyttä siihen, miten tarkistukset toimivat, mikä kiinnostaa erityisesti julkishallinnon ja tietoturvatutkimuksen piirissä.
Haittapuolella Community-reitti vaatii enemmän omaa teknistä osaamista käyttöönotossa ja ylläpidossa. Julkisesti saatavilla oleva tieto Greenbonen tarkistuskannan koosta, version päivitystahdista ja Enterprise-appliansien hinnoista on selvästi hajanaisempaa kuin Tenablen vastaava tieto, mikä hankaloittaa suoraa vertailua ja saattaa vaatia suoraa yhteydenottoa Greenboneen tarjouksen saamiseksi.
- Selvästi edullisempi lähtöhinta: OPENVAS BASIC 2 524 €/vuosi tai täysin ilmainen Community Edition
- Avoin lähdekoodi antaa läpinäkyvyyden siihen, miten tarkistukset toimivat
- Joustava käyttöönotto: Docker, virtuaalikone tai valmis Greenbone-appliansse
- Saksalainen, EU:n sisäinen kehittäjä, mikä kiinnostaa tietosuoja- ja datansijaintikysymyksissä herkkiä toimijoita
- Vaatii enemmän omaa teknistä osaamista käyttöönottoon ja ylläpitoon Community-reitillä
- Julkinen hinnoittelu- ja versiotieto on hajanaisempaa kuin Tenablella, Enterprise-appliansien hinnat tarjouspohjaisia
Kokonaisuutena OpenVAS sopii parhaiten organisaatiolle, joka arvostaa kustannustehokkuutta ja avoimuutta enemmän kuin valmiiksi paketoitua, kaikki sisältävää palvelua, ja jolla on resursseja hoitaa osa ylläpidosta itse.
Lopputulos: kumpi voittaa ja millä datalla
Suoraa, yksiselitteistä voittajaa ei tässä vertailussa voi julistaa rehellisesti, koska kumpikaan työkalu ei ole objektiivisesti parempi kaikissa tilanteissa, ja riippumaton 2025–2026 tarkkuustesti puuttuu. Data kuitenkin ohjaa selkeään suuntaan käyttötapauksen mukaan.
Kolme numeroa kiteyttävät tämän vertailun parhaiten. Ensimmäinen on 4 790 dollaria, Nessus Professionalin vuosihinta, joka asettaa kaupallisen reitin kustannustason. Toinen on 2 524 euroa, Greenbonen OPENVAS BASIC -tuotteen vuosihinta, joka näyttää, paljonko halvemmalla pääsee liikkeelle rajatussa ympäristössä. Kolmas on 503 514, Tenable-tuoteperheen pluginien kokonaismäärä, joka kertoo, kuinka paljon tutkimusresursseja kaupallisen tuotteen taustalla on. Näiden kolmen luvun väliin mahtuu käytännössä koko päätös: kuinka paljon rahaa on käytettävissä, kuinka laaja ympäristö pitää kattaa, ja kuinka paljon arvoa annetaan sille, että valmistaja julkaisee avoimesti omat tilastonsa.
Jos budjetti ei ole pääasiallinen rajoite ja organisaatio arvostaa tiheää, dokumentoitua päivitystahtia (viisi pääversiopäivitystä vuodessa, yli 500 000 pluginia koko tuoteperheessä, saman päivän reagointi 1 407 CVE:n Patch Tuesday -julkaisuun), Tenable Nessus on turvallisempi oletusvalinta vuonna 2026. Hinta 4 790–6 790 dollaria vuodessa on perusteltu, jos skannaus on osa laajempaa, maksavaa asiakaskuntaa palvelevaa tietoturvaliiketoimintaa.
Jos budjetti on tiukka, organisaatiolla on omaa teknistä osaamista ja ympäristö on rajattu (esimerkiksi alle 150 kohdetta, kuten Greenbone itse määrittelee OPENVAS BASIC -rajauksensa), Greenbonen OpenVAS-reitti 2 524 euron vuosihintaan tai täysin ilmaisella Community Editionilla on taloudellisesti perusteltu valinta. Erityisesti julkishallinnon ja pienempien NIS2:n piiriin kuuluvien organisaatioiden kannattaa laskea OpenVAS-reitin kokonaiskustannus (palvelin, ylläpitotyö, mahdollinen tukifeed) suhteessa Nessus Professionalin suoraan lisenssihintaan ennen päätöstä.
| Organisaation tyyppi | Suositus | Perustelu |
|---|---|---|
| Pentest-talo / konsultti | Nessus Professional | Asiakkaat tunnistavat raportit, nopea käyttöönotto |
| Alle 150 kohteen kunta/pk-yritys | Greenbone OPENVAS BASIC | 2 524 €/v kattaa koko rajatun ympäristön |
| DevOps-painotteinen pieni yritys | OpenVAS Community Edition | 0 € lisenssikustannus, omaa osaamista riittää |
| Keskisuuri yritys, web-sovelluksia | Nessus Expert | Laajempi web-sovellustestaus sisältyy |
| Suuri monikansallinen konserni | Tenable VM / Greenbone Enterprise 5400 | Skaalautuva, tarjouspohjainen sopimus |
Taulukko ei korvaa omaa harkintaa, mutta se tiivistää tämän vertailun ytimen: valinta ei ole ideologinen kysymys avoimen ja suljetun lähdekoodin välillä, vaan laskettava summa, joka koostuu lisenssihinnasta, ylläpitotyöstä ja siitä, kuinka hyvin tarkistuskanta osuu juuri omaan ympäristöön.
Seuraava askel kummalle tahansa työkalulle päätyvälle organisaatiolle on sama: aikatauluta ensimmäinen täysi skannauskierto, dokumentoi löydökset ja aseta korjauksille konkreettiset määräajat. Pelkkä työkalun hankinta ei vielä paranna tietoturvaa, vasta säännöllinen, dokumentoitu prosessi sen ympärillä tekee sen.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on parempi, Nessus vai OpenVAS?
Kumpikaan ei ole yksiselitteisesti parempi kaikissa tilanteissa. Nessus sopii paremmin organisaatioille, jotka arvostavat tiheää päivitystahtia ja valmista tukea ja voivat maksaa 4 790–6 790 dollaria vuodessa. OpenVAS sopii paremmin kustannustietoisille organisaatioille, joilla on omaa teknistä osaamista ylläpitoon.
Onko OpenVAS todella ilmainen?
OpenVAS-skannerin Community Edition on lisenssimaksuiltaan ilmainen avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Kokonaiskustannukseen kuuluu kuitenkin oma palvelinkapasiteetti ja ylläpitotyö, ja Greenbonen kaupallinen OPENVAS BASIC -tuote maksaa 2 524 euroa vuodessa.
Paljonko Nessus Professional maksaa vuodessa?
Tenablen omalla hinnoittelusivulla Nessus Professional maksaa 4 790 dollaria vuodessa yhdeltä vuodelta, 9 330,95 dollaria kahdelta vuodelta tai 13 637,54 dollaria kolmelta vuodelta.
Toimiiko OpenVAS NIS2-vaatimusten täyttämiseen?
OpenVAS voi olla osa NIS2:n edellyttämää haavoittuvuudenhallintaprosessia, mutta yksikään skanneri sellaisenaan ei täytä koko vaatimusta. Prosessiin kuuluu myös omaisuusluettelo, riskiperusteinen priorisointi, korjausten aikataulutus ja raportointi.
Voiko Nessusta ja OpenVASia käyttää rinnakkain?
Kyllä, moni organisaatio ajaa molempia samaan aikaan, esimerkiksi siirtymävaiheessa tai kaksinkertaisena varmistuksena kriittisimmissä ympäristöissä. Tämä nostaa kustannuksia, mutta vähentää riskiä, että yksittäisen työkalun tarkistuskannan puute jättäisi haavoittuvuuden huomaamatta.
Kuinka monta haavoittuvuustarkistusta Nessuksessa on?
Tenable Researchin julkisen tilaston mukaan koko Tenable-tuoteperheessä on 503 514 pluginia, jotka kattavat 159 693 CVE-tunnistetta. Luku koskee koko tuoteperhettä, ei ainoastaan itsenäistä Nessus-skanneria.
Mikä on Greenbone Enterprise ja mitä eroa sillä on OpenVASiin?
Greenbone Enterprise on appliansesarja (esimerkiksi Enterprise 25V, 450 ja 5400), jonka Greenbone myy valmiina laitteina tai virtuaalikoneina kaupallisella tarkistusfeedillä ja tuella. OpenVAS on sen taustalla toimiva avoimen lähdekoodin skannerikomponentti.
Sopiiko OpenVAS yrityskäyttöön?
Kyllä. Moni yritys käyttää Greenbonen kaupallisia Enterprise-appliansseja tai OPENVAS BASIC -tuotetta tuotantoympäristössä, eikä rajoitu vain ilmaiseen Community Editioniin. Valinta riippuu ympäristön koosta ja omasta ylläpitokapasiteetista.
Kannattaako valita Tenable Vulnerability Management Nessuksen sijaan?
Tenable Vulnerability Management on pilvipohjainen, laajempi tuote, joka sopii organisaatioille, jotka haluavat välttää oman skannerin isännöinnin kokonaan. Sen hinnoittelu on tarjouspohjaista, eikä julkista listahintaa löytynyt tätä artikkelia varten tehdyssä haussa, niin budjettivertailu kannattaa pyytää suoraan Tenablelta.
Kuinka usein Nessuksen tarkistuskanta päivittyy?
Tenable julkaisee uusia ja päivitettyjä plugineja päivittäin, ja koko tuoteperheen pääversiopäivityksiä on tullut 2026 aikana noin kerran kuukaudessa. Käytännössä skanneri pysyy ajan tasalla ilman, että käyttäjän tarvitsee itse seurata julkaisuja aktiivisesti.
Missä maassa Greenbone sijaitsee ja miksi se on merkityksellistä?
Greenbone AG on rekisteröity Osnabrückiin, Saksaan. EU:n sisäinen kotipaikka voi olla merkityksellinen tietosuoja- ja datansijaintikysymyksissä herkille julkishallinnon ja säänneltyjen toimialojen ostajille, jotka haluavat pitää käsittelijän Euroopan unionin alueella.