Nokia ilmoitti lokakuussa 2026 siirtävänsä radioverkkonsa laskennallisen ytimen uudelle alustalle, jossa Nvidian grafiikkapiirit hoitavat tehtäviä, joita on perinteisesti tehty erikoisvalmisteisilla verkkopiireillä. Muutos koskee Nokian anyRAN- ja AI-native RAN -ohjelmistoja, ja yhtiö kutsuu sitä suurimmaksi arkkitehtuurimuutokseksi tukiasemateknologiassa vuosikymmeniin. Nokia on jo ajanut toiminnallisia testejä T-Mobilen, Indosatin ja SoftBank Corpin kanssa, ja Ranskan Orange liittyi arviointiin lokakuussa. Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard tiivisti muutoksen suoraan: “AI-RAN is the biggest innovation in radio in decades” (Fierce Network).
Kyse on AI-RANista eli tekoälyohjatusta radioverkosta, jossa tukiaseman signaalinkäsittely, keilanmuodostus ja resurssien ajoitus hoidetaan GPU-kiihdytetyillä algoritmeilla perinteisten kiinteätoimisten piirien sijaan. Suomalaisyhtiölle siirto on strateginen veto: Nokia yhdistää oman radio-ohjelmistonsa Nvidian laskenta-alustaan ja yrittää samalla avata uuden tulovirran vuokraamalla ylijäämälaskentaa tekoälypalveluihin. Markkinatutkimusyhtiö Precedence Researchin mukaan koko AI-RAN-markkina oli vuonna 2026 arvoltaan 3,81 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan noin 37,19 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä, mikä vastaa 28,79 prosentin vuotuista kasvua.
Suomalaisille lukijoille uutinen koskettaa suoraan maan suurinta pörssiyhtiötä. Nokia on vuosikymmenten ajan määrittänyt sen, mitä suomalainen huipputeknologia tarkoittaa maailmalla, ensin matkapuhelimissa ja sittemmin verkkolaitteissa. AI-RAN-veto on järjestyksessään yksi suurimmista teknologisista suunnanmuutoksista, joita yhtiö on tehnyt radioverkkoliiketoiminnassaan sitten 4G:stä 5G:hen siirtymisen. Jos Nvidia-kumppanuus toimii lupausten mukaisesti, se voi vahvistaa Nokian asemaa verkko-operaattoreiden silmissä juuri siinä vaiheessa, kun kilpailu Ericssonin, Samsungin ja Huawein kanssa on muuttumassa yhä enemmän ohjelmisto- ja tekoälyosaamisen kilpailuksi raudan sijaan.
Mitä Nokian AI-RAN tarkoittaa käytännössä
Nokian AI-RAN-strategia rakentuu kahdelle pilarille. Nokia toimittaa anyRAN- ja AI-native RAN -ohjelmiston, kun taas Nvidia tuo laskenta-alustan nimeltä Aerial. Yhtiöt eivät ole kehittäneet omaa tekoälypiiriä tähän tarkoitukseen, vaan Nokia käyttää suoraan Nvidian valmiita grafiikkapiirejä. Lightreadingin mukaan Nokia kuvailee lähestymistapaansa riskialttiiksi mutta välttämättömäksi vedoksi, jolla yhtiö pyrkii pitämään kiinni asemastaan radioverkkomarkkinassa (Light Reading). Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja Jensen Huang on kuvannut muutosta vielä suuremmassa mittakaavassa: “You see base stations everywhere; [they are] one of the world’s infrastructures; the infrastructure of the last generation of computing. That infrastructure will be completely reinvented” (RCR Wireless).
Huangin mukaan koko puhelinoperaattorialan kokoluokka puoltaa panostusta: “Telecoms is about as large as the world’s IT industry, about $2 trillion.” Hän on myös kuvannut Nvidian ja Nokian yhteistyötä suoraan: “Our platform is called Aerial AI RAN, [and we have a] big partnership with Nokia, [and a] big partnership with T-Mobile, and many others.” Lausunnot ovat peräisin Nvidian GTC-tapahtumasta, jossa yhtiö esitteli Aerial-alustan laajemmalle yleisölle operaattoreiden ja laitevalmistajien rinnalla.
Kolme laitteistopolkua operaattoreille
Nokia ei tarjoa yhtä ainoaa laitteistoratkaisua vaan kolme vaihtoehtoista polkua, joiden avulla operaattorit voivat ottaa GPU-kiihdytyksen käyttöön eri tilanteissa. Ensimmäinen on GPU-pohjainen lisäkapasiteettimoduuli, joka asennetaan olemassa olevaan AirScale-tukiasemaan ja hyödyntää samaa koteloa, johon aiemmin on liitetty Marvell-valmisteisia piirejä. Toinen on erillinen, puhtaasti GPU:lle rakennettu AI-RAN-solmu uusille tai suurta kapasiteettia vaativille sijainneille. Kolmas on GPU-kiihdytetty, kaupan hyllyltä koottava palvelinratkaisu pilvipohjaisiin käyttöönottoihin.
- AirScale-lisämoduuli: sopii suoraan nykyisiin tukiasemiin, säilyttää saman virrankulutustason kuin perinteinen AirScale-järjestelmä.
- Erillinen AI-RAN-solmu: rakennettu uusille tai korkean kapasiteetin sijainneille, tukee sekä Nokian omia että O-RAN-yhteensopivia radioita.
- GPU-kiihdytetty COTS-palvelin: pilvinatiiveihin käyttöönottoihin, kuvattu suorituskyky per watti -tehokkaammaksi kuin vakioratkaisu.
Nokia ei ole julkistanut yksittäistä megawattilukua AI-RAN-tukiasemalle tai verkkolaajuiselle käyttöönotolle. Yhtiön mukaan suunnitteluperiaate on, että GPU-pohjainen AirScale-vaihtoehto pysyy saman virrankulutustason sisällä kuin nykyiset AirScale-järjestelmät, kun taas COTS-kokoonpano tarjoaa enemmän kapasiteettia ja siten parempaa tehoa per watti. Tämä eroaa esimerkiksi Cerebrasin Suomeen rakentaman 165 megawatin tekoälydatakeskuksen logiikasta, jossa koko laitos mitoitetaan tekoälylaskennan ehdoilla alusta asti.
Spektriteho nousee 20 prosentista yli sataan
Nokian ja Nvidian julkistamat suorituskykyluvut keskittyvät spektritehoon eli siihen, kuinka paljon dataa sama taajuuskaista pystyy kuljettamaan. Nokia kertoo todentaneensa jo yli 20 prosentin parannuksen nykyisiin ei-tekoälypohjaisiin verkkoihin verrattuna. Tavoitteena on nostaa parannus noin 50 prosenttiin vuonna 2027 ja yli 100 prosenttiin vuonna 2028, mikä tarkoittaisi käytännössä kapasiteetin kaksinkertaistumista ilman uutta taajuuslisenssiä.
Nvidian omat algoritmiluvut
Nvidia on julkaissut tarkempia teknisiä lukuja omista algoritmeistaan. Koneoppimiseen pohjautuva keilanmuodostus saavutti yhtiön mukaan jopa 1,62-kertaisen läpäisyn verrattuna perinteiseen nollapakotusmenetelmään 64T64R-massiivi-MIMO-skenaariossa. Syväoppimiseen perustuva linkkisovitus puolestaan tuotti 1,3-kertaisen läpäisyparannuksen solun reunalla verrattuna perinteiseen ulkosilmukkasovitukseen, ja viive pysyi silti alle 30 mikrosekunnin radioverkon budjetin.
Aikataulu 2026-2028
Pilottikäyttöönotot on suunniteltu alkavaksi vuoden 2026 loppuun mennessä, ja kaupallinen saatavuus on merkitty vuodelle 2027, osan raportoinnin mukaan jopa alkuvuoteen 2027. Taulukko alla tiivistää julkistetun tiekartan.
| Vaihe | Ajankohta | Spektritehon parannus | Tila |
|---|---|---|---|
| Todennettu lähtötaso | 2026 | yli 20 % | Demonstroitu operaattoritesteissä |
| Operaattoripilotit | loppuvuosi 2026 | ei erillistä lukua | Käynnissä T-Mobile, Indosat, SoftBank, Orange |
| Kaupallinen saatavuus | 2027 (osin alkuvuosi) | tavoite noin 50 % | Suunniteltu, tilauspohjainen malli |
| Pitkän aikavälin tavoite | 2028 | yli 100 % | Tiekartalla, ei vielä todennettu |
Ensimmäiset testaajat: T-Mobile, Indosat, SoftBank ja Orange
Nokia kertoo saaneensa päätökseen toiminnalliset testit Nvidian GPU-kiihdytetyllä AI-RAN-alustalla yhdysvaltalaisen T-Mobilen, indonesialaisen Indosatin ja japanilaisen SoftBank Corpin kanssa. Lisäksi Nokia ja ranskalainen Orange julkistivat yhteistyön, jossa arvioidaan GPU-pohjaista radiosignaalin käsittelyä, tekoälyavusteisia vastaanottimia, ajoitusta, keilanmuodostusta, tehonhallintaa, tunnistusta ja automaatiota. Operaattorijoukko kattaa siis kolme maanosaa, mikä antaa Nokialle laajan testipohjan ennen kaupallista lanseerausta.
Operaattorinäkökulmasta kyse ei ole vain teknisestä kokeilusta vaan myös taloudellisesta laskelmasta. Olemassa olevaan taajuusomaisuuteen perustuva kapasiteettilisäys on huomattavasti halvempi tapa lisätä verkon suorituskykyä kuin uusien taajuuksien ostaminen huutokaupoissa. Tämä selittää, miksi juuri suuret, taajuusrajoitteiset operaattorit ovat olleet ensimmäisten testaajien joukossa.
Tilauspohjainen hinnoittelu muuttaa operaattoreiden laskentaa
Nokia on kertonut tarjoavansa AI-RAN-kapasiteetin tilauspohjaisena palveluna, ei kertaostona. Yhtiön mukaan mallilla tavoitellaan parempaa kokonaiskustannusta operaattorille eikä laitteistosta veloiteta erillistä lisähintaa verrattuna nykyisiin kantataajuusjärjestelmiin. Käytännössä tämä siirtää osan riskistä Nokialta operaattorille takaisin Nokialle: jos spektritehon lupaukset eivät toteudu kentällä, tilausmalli tekee tyytymättömyydestä helpommin näkyvää kuin kertaluonteinen laitehankinta olisi tehnyt.
Malli muistuttaa tapaa, jolla pilvipalveluyhtiöt ovat hinnoitelleet GPU-laskentaa viime vuosina: maksetaan käytöstä, ei omistamisesta. Nokia yhdistää tällä tavalla telekommunikaatioalan perinteisen laitemyyntimallin ja pilvialan kulutuspohjaisen hinnoittelun, mikä on sinällään yhtä suuri muutos liiketoimintamalliin kuin itse teknologia on verkkoarkkitehtuuriin.
Operaattorit ovat perinteisesti budjetoineet verkkolaitteet monivuotisina investointeina, joiden kustannus on tiedossa sopimushetkellä. Tilauspohjainen GPU-kapasiteetti kääntää tämän logiikan osittain ylösalaisin, koska laskutus voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon tekoälypohjaista käsittelyä verkossa todella ajetaan. Operaattoreiden talousjohtajille tämä tarkoittaa uutta kustannuslajia, joka pitää oppia ennustamaan samalla tavalla kuin pilvipalvelulaskuja nykyään ennustetaan, ei samalla tavalla kuin perinteisen tukiasemaraudan poistoja on totuttu laskemaan.
Ylijäämä-GPU-teho uudeksi tulonlähteeksi
Yksi Nokian strategian kiinnostavimmista osista on suunnitelma hyödyntää tukiasemiin asennettujen GPU:iden käyttämätöntä laskentatehoa. Radioverkon kuormitus vaihtelee vuorokauden ja viikon mukaan voimakkaasti: yöaikaan ja viikonloppuisin suuri osa GPU-kapasiteetista seisoo tyhjäkäynnillä. Nokia on viitannut mahdollisuuteen myydä tätä ylijäämäkapasiteettia ulkopuolisille tekoälypalveluille, mikä muuttaisi hajautetun radioverkon osittain reunalaskennan tekoälyverkoksi.
Ajatus on houkutteleva, koska tukiasemia on jo olemassa kymmeniätuhansia jokaisessa suuressa maassa, ja niiden sijainti lähellä loppukäyttäjää sopisi hyvin matalan viiveen tekoälysovelluksille. Toistaiseksi kyse on kuitenkin vasta suunnasta, ei julkistetusta tulomallista tai hinnoittelusta. Operaattoreiden pitää ensin ratkaista, kuka omistaa ylijäämälaskennan arvon: Nokia laitetoimittajana, operaattori verkon omistajana vai kolmas osapuoli, joka ostaa laskentaa.
Vertailukohtana kannattaa katsoa, miten pilvipalveluyhtiöt ovat jo rakentaneet reunalaskentaverkkoja lähelle käyttäjiä ilman matkapuhelinoperaattoreiden tukiasemaverkkoa. Jos Nokia ja operaattorit onnistuvat avaamaan tukiasemien ylijäämätehon ulkopuolisille asiakkaille, se loisi aivan uuden kilpailuasetelman, jossa teleoperaattorit kilpailisivat suoraan pilvijättien reunalaskentapalveluiden kanssa, ei enää pelkästään toistensa kanssa dataliikenteen hinnoittelussa.
Kilpailukenttä: Ericsson, Samsung, Huawei ja Nvidian oma Aerial
Nokian kilpailijat eivät ole vielä julkistaneet yhtä yksityiskohtaisia lukuja omista tekoälyratkaisuistaan. Käytettävissä olevan julkisen aineiston perusteella Ericsson, Samsung ja Huawei eivät ole kertoneet GPU-mallia, operaattoritestilistaa, suorituskykylukua tai megawattitietoa vastaavalla tarkkuudella kuin Nokia ja Nvidia. Tämä ei tarkoita, etteivätkö kilpailijat kehittäisi vastaavia ratkaisuja, mutta se tekee suorasta vertailusta tällä hetkellä vaikeaa.
| Toimija | Kiihdytinratkaisu | Julkaistut operaattoritestit | Julkaistu suorituskykyluku | Kaupallistaminen |
|---|---|---|---|---|
| Nokia + Nvidia Aerial | Nvidia GPU (Aerial-alusta) | T-Mobile, Indosat, SoftBank, Orange | yli 20 % spektriteho | 2027 |
| Nvidia Aerial (itsenäinen) | Nvidia GPU | T-Mobile ja kumppanit | 1,62x keilanmuodostus, 1,3x reunasuorituskyky | Kehittäjäsaatavuus nyt |
| Ericsson | Ei julkaistua GPU-mallia | Ei julkaistua listaa | Ei julkaistua lukua | Ei julkaistua päivää |
| Samsung | Ei julkaistua GPU-mallia | Ei julkaistua listaa | Ei julkaistua lukua | Ei julkaistua päivää |
| Huawei | Ei julkaistua GPU-mallia, vientirajoitusten alainen | Ei julkaistua listaa | Ei julkaistua lukua | Ei julkaistua päivää |
Nokian erottautumistekijä ei ole yksinomaan teknologia vaan käyttöönoton joustavuus. Sama anyRAN-ohjelmisto toimii sekä Nokian omilla radioilla että O-RAN-yhteensopivilla kolmansien osapuolien radioilla, ja operaattori voi valita kolmesta laitteistopolusta tarpeen mukaan. Tämä laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa myös niille operaattoreille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet Nokian radiolaitteita.
Kilpailijoiden hiljaisuus yksityiskohtien suhteen voi olla myös tietoinen valinta. Ericsson on perinteisesti korostanut omaa energiatehokkuusosaamistaan radioverkoissa ja voi odottaa, että se julkistaa vastaavat luvut vasta kun ratkaisu on lähempänä kaupallista käyttöönottoa. Samsung ja Huawei puolestaan toimivat eri markkinadynamiikassa: Huawein kohdalla länsimaiden vientirajoitukset rajoittavat suoraan pääsyä uusimpiin Nvidia-piireihin, mikä voi pakottaa yhtiön kehittämään oman kiihdytinratkaisunsa Nvidia-riippuvuuden sijaan.
Historiallinen tausta: Marvell-piireistä Nvidian GPU-aikaan
Tukiasemien laskentaydin on perinteisesti rakennettu erikoispiireille, jotka on suunniteltu juuri signaalinkäsittelyä varten ja jotka kuluttavat vähän tehoa suhteessa suoritustehoonsa. Nokian AirScale-tuoteperheen kotelo on alun perin liittynyt Marvellin valmistamiin piireihin, ja juuri tähän samaan koteloon yhtiö nyt tarjoaa vaihtoehtoisen GPU-pohjaisen lisämoduulin. Siirtymä kiinteätoimisista piireistä ohjelmoitaviin, yleiskäyttöisempiin GPU-alustoihin seuraa samaa kaavaa, jota on nähty jo tietoliikenteen muissa osissa, esimerkiksi ydinverkon virtualisoinnissa 2010-luvulla.
Ero aiempiin virtualisointiaaltoihin on se, että nyt kyse ei ole pelkästä ohjelmiston irrottamisesta laitteistosta vaan koko laskentamallin vaihtamisesta tekoälypohjaiseksi. Aiemmin tukiasemat hoitivat signaalinkäsittelyn kiinteillä, ennalta määritellyillä algoritmeilla. Nyt osa näistä algoritmeista korvataan koneoppimismalleilla, jotka mukautuvat verkon kuormaan ja olosuhteisiin reaaliajassa. Tämä vaatii huomattavasti enemmän laskentatehoa kuin perinteinen lähestymistapa, mikä selittää GPU:iden tulon kuvaan ylipäätään.
AI-RAN osana tietä 6G:hen
Nokia kytkee AI-RAN-strategiansa suoraan seuraavaan matkapuhelinsukupolveen. Toimitusjohtaja Justin Hotard on kuvannut hyötyjä laajasti: “AI-RAN makes the network intelligent, extends AI into the physical world, and allows telcos to get more from their existing infrastructure, including a software upgrade path to 6G” (Fierce Network). Lausunto on tärkeä, koska se asemoi AI-RANin ei vain nykyisen 5G-verkon tehostajaksi vaan sillaksi kohti 6G:tä, joka on vielä standardointivaiheessa mutta jonka odotetaan nojaavan vahvasti tekoälyyn jo arkkitehtuuritasolla.
Ohjelmistopäivityspolku on operaattoreille taloudellisesti kiinnostava ajatus: jos sama GPU-pohjainen laitteisto, joka asennetaan nyt 5G-verkon tehostamiseen, pystyy myöhemmin ottamaan vastaan 6G-ohjelmistopäivityksen ilman uutta laitteistohankintaa, investoinnin takaisinmaksuaika pitenee mutta riski vanhentumisesta pienenee. Tätä lupausta ei ole vielä testattu käytännössä, koska 6G-standardit eivät ole valmiit, mutta se selittää, miksi Nokia markkinoi AI-RANia pitkäjänteisenä alustaratkaisuna eikä vain väliaikaisena 5G-paikkauksena.
Pohjoismaat tekoälylaitteiston koelaboratoriona
Nokian AI-RAN-veto osuu ajankohtaan, jolloin Pohjoismaat ovat muutenkin nousseet tekoälylaitteiston rakentamisen keskiöön. Suomessa Cerebras ja Compute Nordic ovat sopineet seitsemän vuoden sopimuksesta, jossa Cerebras ostaa jopa 165 megawattia datakeskuskapasiteettia Mikkelin Visulahdesta, sopimuksen arvioidulla arvolla 1-1,7 miljardia euroa. Hankkeen ensimmäinen, 50 megawatin vaihe on jo rakenteilla. Samaan aikaan Google on sitoutunut noin 13 miljardin euron investointiin suomalaisiin tekoälydatakeskuksiin, mikä on yhtiön suurin yksittäinen Eurooppa-investointi, ja Nvidia on nostanut koko Pohjoismaiden teknologiaekosysteemin esiin omassa viestinnässään alueen tekoälyinvestointien yhteydessä.
Ruotsissa Sferical One on käynnistänyt jaetun supertietokoneen, joka perustuu kahteen Nvidian DGX SuperPOD -kokonaisuuteen: yhteensä 16 DGX GB300 -räkkiin ja 1 152 grafiikkapiiriin. Koko Pohjoismaiden pilvipohjaisen tekoälykapasiteetin arvioidaan nousevan noin yhteen gigawattiin vuoden 2027 loppuun mennessä. Nokian radioverkkoveto on siis vain yksi pala laajempaa kuvaa, jossa alueen halpa sähkö, viileä ilmasto ja vakaa infrastruktuuri houkuttelevat sekä laitevalmistajia että pilvipalveluyhtiöitä.
| Hanke | Maa | Mittakaava | Huomio |
|---|---|---|---|
| Cerebras + Compute Nordic, Visulahti | Suomi | 165 MW, arviolta 1-1,7 mrd. € | 7 vuoden sopimus, 50 MW ensimmäinen vaihe rakenteilla |
| Googlen datakeskusinvestointi | Suomi | 13 mrd. € | Googlen suurin yksittäinen Eurooppa-investointi |
| Sferical One | Ruotsi | 16 DGX GB300 -räkkiä, 1 152 GPU:ta | Kaksi Nvidia DGX SuperPOD -kokonaisuutta |
| Pohjoismainen pilvikapasiteetti yhteensä | Pohjoismaat | noin 1 GW arvioituna 2027 loppuun mennessä | Kasvuarvio, kattaa useita toimijoita |
Tätä laajempaa investointiaaltoa on käsitelty tarkemmin aiemmissa Nvidian Pohjoismaihin ohjaaman rahoituksen, Cerebrasin Pohjoismaiden-hankkeen, Nvidia Vera Rubinin Suomen-käynnistyksen, Nvidia H200:n Pohjoismaiden-toimitusten ja Googlen Suomi-investoinnin artikkeleissa.
Markkina kasvaa 3,8 miljardista lähes 40 miljardiin dollariin
Precedence Researchin arvio asettaa AI-RAN-markkinan arvoksi 3,81 miljardia dollaria vuonna 2026. Yhtiön ennusteen mukaan markkina kasvaisi noin 37,19 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi 28,79 prosentin vuotuista kasvuvauhtia koko jakson ajalta. Kasvu ei rajoitu pelkästään Nokiaan ja Nvidiaan: koko toimialan siirtyminen ohjelmisto- ja tekoälypohjaiseen radioverkkoon avaa markkinaa myös piirivalmistajille, pilvipalveluyhtiöille ja järjestelmäintegraattoreille, jotka eivät perinteisesti ole toimineet telekommunikaatiosektorilla.
Nvidialle telekommunikaatio edustaa uutta, suurta asiakassegmenttiä tilanteessa, jossa yhtiön ydinliiketoiminta datakeskus-GPU:issa on jo erittäin suurta mutta kilpailu AMD:n, Googlen omien TPU-piirien ja muiden tekoälypiirivalmistajien kanssa kiristyy. Huangin arvio koko telekommunikaatioalan noin kahden biljoonan dollarin kokoluokasta kertoo, miksi yhtiö on valmis investoimaan nimenomaan radioverkkoihin eikä vain perinteisiin pilvi- ja yritysasiakkaisiin.
Nokian kannalta markkinan kasvuvauhti on yhtä tärkeä kuin sen lopullinen koko. Jos 28,79 prosentin vuotuinen kasvuarvio toteutuu edes suunnilleen, ensimmäisinä liikkeelle lähtevät toimittajat voivat lukita itselleen pitkäaikaisia tilaussopimuksia ennen kuin kilpailijat ehtivät tuoda markkinoille yhtä kehittyneitä vaihtoehtoja. Tämä selittää osaltaan, miksi Nokia on julkistanut operaattoritestinsä ja suorituskykylukunsa näin avoimesti: yhtiö haluaa asemoitua markkinajohtajaksi narratiivissa ennen kuin kaupallinen todellisuus on edes alkanut.
Analyytikot suhtautuvat varauksella
Kaikki eivät ole yhtä vakuuttuneita. Fierce Networkin analyysin otsikko tiivistää tunnelman: Nokian AI-RAN-väitteet ovat kunnianhimoisia, mutta analyytikot suhtautuvat niihin skeptisesti. Epäilyn ytimessä on kysymys siitä, kuinka paljon luvatuista spektritehon parannuksista toteutuu todellisissa, ruuhkaisissa kaupunkiverkoissa verrattuna hallittuihin testiympäristöihin. Myös GPU-pohjaisen laitteiston elinkaarikustannukset, mukaan lukien jäähdytys ja ylläpito, ovat vielä suurelta osin todentamatta julkisessa aineistossa.
Toinen avoin kysymys koskee riippuvuutta yhdestä piivalmistajasta. Kun Nokia rakentaa koko AI-RAN-tarjontansa Nvidian GPU:iden ja Aerial-alustan varaan, yhtiö sitoutuu samalla Nvidian hinnoitteluun ja toimitusaikatauluihin. Nokia on itse todennut pitävänsä vaihtoehdot avoimina muille kiihdyttimille tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä koko julkistettu tiekartta nojaa yksinomaan Nvidiaan.
Kolmas riski liittyy ajoitukseen. Nvidian GPU-kapasiteetista on jo nyt kova kysyntä datakeskuspuolella, ja samat piirit, joita tukiasemiin kaavaillaan, kilpailevat tuotantokapasiteetista tekoälypalvelimien kanssa. Jos Nvidia joutuu priorisoimaan toimituksia suurimmille pilvipalveluasiakkailleen, Nokian AI-RAN-tukiasemien saatavuus voi viivästyä riippumatta siitä, kuinka hyvin tekniikka toimii testiverkoissa. Operaattorit, jotka suunnittelevat verkon laajennuksia vuodelle 2027, joutuvat siksi arvioimaan sekä teknisen että toimitusketjuriskin ennen tilauspäätöstä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Seuraavat 12-18 kuukautta näyttävät, kestääkö Nokian veto todellisessa verkkoliikenteessä. Viisi kehityskulkua kannattaa seurata:
- Operaattoripilottien tulokset T-Mobileltä, Indosatilta, SoftBankilta ja Orangelta todennäköisesti julkistetaan osittain vuoden 2027 alkupuolella, ja ne joko vahvistavat tai kyseenalaistavat yli 20 prosentin spektritehoväitteen laajamittaisessa käytössä.
- Ericssonin, Samsungin ja Huawein odotetaan julkistavan tarkempia omia GPU- tai kiihdytinpohjaisia radioratkaisuja vastatakseen Nokia-Nvidia-kaksikkoon, todennäköisesti vuoden 2027 aikana.
- Tilauspohjaisen hinnoittelumallin yksityiskohdat, mukaan lukien hinnoittelu per tukiasema tai per gigatavu, tarkentuvat kaupallisen lanseerauksen lähestyessä vuonna 2027.
- Ylijäämä-GPU-kapasiteetin kaupallistaminen ulkopuolisille tekoälypalveluille etenee todennäköisesti ensin pilottiprojekteina valituilla markkinoilla ennen laajempaa lanseerausta.
- Pohjoismaiden rooli tekoälylaitteiston testialueena vahvistuu edelleen, kun Cerebrasin Mikkelin-hanke, Sferical Onen Ruotsin-supertietokone ja muut investoinnit etenevät rinnakkain Nokian radioverkkohankkeen kanssa.
Jos ennusteet pitävät paikkansa, GPU-pohjaisesta radioverkosta voi tulla yhtä tavallinen näky Pohjoismaiden ja muun maailman tukiasemissa kuin GPU-klusterit ovat jo tekoälyn datakeskuksissa. Jos taas kentän tulokset jäävät laboratoriolukemien alle, Nokia joutuu perustelemaan tilauspohjaisen mallin arvon operaattoreille, jotka ovat jo tottuneet maksamaan kiinteästä, ennustettavasta laitteistosta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on AI-RAN?
AI-RAN tarkoittaa radioverkkoa, jossa tukiaseman signaalinkäsittely, keilanmuodostus ja resurssien ajoitus hoidetaan tekoälyalgoritmeilla GPU-kiihdytteisellä laskenta-alustalla perinteisten kiinteätoimisten piirien sijaan.
Mitä Nvidia-piirejä Nokia käyttää AI-RAN-alustassaan?
Nokia on kertonut aloittavansa Nvidian GPU:lla ja rakentavansa alustan Nvidian Aerial AI-RAN -ohjelmiston päälle, mutta yhtiö on jättänyt auki mahdollisuuden muihin kiihdyttimiin tulevaisuudessa.
Mitkä operaattorit testaavat Nokian AI-RANia?
Nokia on ilmoittanut toiminnallisista testeistä T-Mobilen, Indosatin ja SoftBank Corpin kanssa, ja Orange on liittynyt mukaan arvioimaan GPU-pohjaista radiosignaalin käsittelyä.
Milloin Nokian AI-RAN tulee kaupalliseen myyntiin?
Pilottikäyttöönotot on suunniteltu vuoden 2026 loppuun mennessä, ja kaupallinen saatavuus on merkitty vuodelle 2027.
Kuinka paljon AI-RAN parantaa spektritehoa?
Nokia kertoo todentaneensa yli 20 prosentin parannuksen, tavoitteena noin 50 prosenttia vuonna 2027 ja yli 100 prosenttia vuonna 2028.
Miten AI-RAN eroaa perinteisestä tukiasemasta?
Perinteinen tukiasema käyttää kiinteitä, ennalta määriteltyjä signaalinkäsittelyalgoritmeja erikoispiirillä, kun taas AI-RAN käyttää koneoppimismalleja, jotka mukautuvat verkon kuormaan ja olosuhteisiin reaaliajassa GPU-alustalla.
Paljonko AI-RAN-markkina on arvoltaan?
Precedence Researchin arvion mukaan markkina oli 3,81 miljardia dollaria vuonna 2026 ja kasvaisi noin 37,19 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä.
Mikä yhteys Nokian AI-RANilla on Pohjoismaiden tekoälyinvestointeihin?
Nokian hanke osuu samaan ajanjaksoon kuin useat muut suuret Pohjoismaiden tekoälylaitteistoinvestoinnit, kuten Cerebrasin Mikkelin-datakeskus ja Googlen Suomi-investointi, jotka yhdessä vahvistavat alueen asemaa tekoälylaitteiston testi- ja käyttöönottoalueena.
Voiko operaattori käyttää Nokian AI-RANia myös muiden valmistajien radioilla?
Kyllä. Nokian anyRAN-ohjelmisto on suunniteltu toimimaan sekä Nokian omilla radioilla että O-RAN-yhteensopivilla kolmansien osapuolien radiolaitteilla, mikä laajentaa ratkaisun mahdollista asiakaskuntaa operaattoreihin, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet Nokian laitteita.